maanantai 11. toukokuuta 2015

Hardwicke: "Red Riding Hood – Punahilkka" (2011)


"Red Riding Hood – Punahilkka" (2011) on Catherine Hardwicken ohjaama yhdysvaltalainen fantasiaelokuva. Sen on tuottanut Leonardo DiCaprio ja käsikirjoittanut Davide Leslie Johnson, jonka aikaisempia töitä on muun muassa elokuva "Ottolapsi". Se perustuu osin vanhaan 'Punahilkka'-satuun. (Wikipedia)

      *      *      *

TÄNÄÄN SUB KLO 21:00

     *     *     *

En ole erityisen ihastunut keksittyihin maailmoihin, mutta tämä 'Punahilkka' -tulkinta  kestää yllättävyytensä takia ainakin kertakatsomisen. Ehkä sen takia että alkuperäinen tarina ja 'ihmissusi' -tarina ovat luovalla tavalla yhdistetty. Ja katsojaa johdetaan pitkään harhaan, kun hän kuvittelee isoäidin olevan susi, mutta se onkin Punahilkka-Valerien isä.

Tarinan luonne tietysti muuttuu, kun roolit vaihtuvat, ja ainakin minä kysyin, mikä tämän tarinan sanoma on. Mikä oli isän suhde tyttäriinsä? Jotain insestistä tässä selvästi on, mikä on ajan hengen mukaista, mutta ehkä turhan paranoidista.

Lopussa Valerie kaiken lisäksi tappaa isänsä eli tapahtuu aito-freudilainen isänmurha, joka ei kuitenkaan ole symbolinen. Varsinainen teinielokuva, jota katsellessa voi purkaa vihantunteitaan ja aggressioitaan isähahmoja kohtaan.

      *     *      *

"Punahilkka" (2011) alkaa sillä, kun 1. kerran 20 vuoteen susi on tappanut ihmisen. Susi ei ole kuitenkaan tavallinen harmaasusi, jonka kyläläiset käyvät vuorella tappamassa. Ihmissusiin erikoistunut isä Simonon, joka saapuu seuraavana päivänä paikalle, aloittaa huikean ihmissusi-jahdin, mitä elokuva suurimmaksi osaksi on. Eräänlaista seikkailua pienessä germaani-kylässä keskiaikana.

Jälkikäteen elokuva tietysti jättää epämiellyttäviä tuntemuksia, niin kuin Grimmin veljesten sadut aina, mutta tämä on astetta kauhistuttavampi tarina 2010-luvun lapsille ja teineille.

"Hei, siis se oli isä, joka alussa tappoi pikku-Lucien. Oman tyttärensä. Sairasta." Hän tosin sai tietää, ettei Lucie olekaan hänen tyttärensä, mutta eihän se ole mikään syy tappaa ketään. Ehkä enintäin uskoton vaimo, jos sille tielle lähtee... Isä halusi lähteä kylästä kaupunkiin tyttäriensä kanssa. Tarinan tätä puolta ei kehitetä kovin pitkälle. Miksi isä halusi ottaa tyttäret ja jättää kylän taakseen?

      *     *     *

Tämä 'Punahilkka'-tarina on moderni tai postmoderni kauhutarina, jonka juonteille ei tarvitse etsiä sen kummemmin selityksiä. Tänä päivänä riittää - niin kuin pelimaailmassa - että tarina / peli on jännittävä. Ja se on siinä.

Jollain tavalla, uskon niin, tällaiset tarinat, joita on loputtomasti, ovat haitallisia pienten ja vähän suurempien ihmisten mielen kehittymisen kannalta. Ne ruokkivat perusteetonta harhaisuutta ja pelkoja kaiken maailman asioita kohtaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti