maanantai 18. toukokuuta 2015

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 455 : "Pocahontas tarina devising-menetelmällä parissa tunnissa"

Vitsi että olen ylpeä itsestäni, mikä on harvinaista. En olisi vuosi sitten uskonut että teen jotain tällaista. Ohjaan tarinan pohjalta (pienenpienen) näytelmän, joka toteuttaa täysin sitä filosofiaa, mitä ajattelen tarinoista, niiden kirjoittamisesta, kertomisesta ja esittämisestä.

Omilta ohjaajiltani jäi valitettavasti näkemttä, että lajityypillä ei ydintarinaa kerrottaessa ole mitään merkitystä! Jopa eri näyttelijät voivat vapaasti valita oman tapansa esittää - ja kokonaisuus silti toimii. Ainakin niin että tarina saadaan yhä uudelleen koherentisti kerrottua.

Tilanne on sama kuin minkä tahansa kansantarinan / nykytarinan kohdalla. Aiemmin olin käyttänyt toistuvasti esimerkkinä 'Koukkukättä'. Tositarina yhden esittäjän / katsojan näkökulmata voi olla kauhutarina, toiselle se on jotain ihan muuta. Ristiriitaiset elementitkin yllättäen nivoutuvat yhteen. Magiikkaa.

Ja kun valmiiseeen tarinaan syöttää vähitellen uusia elementtejä, sitä saadaan muutettua toisenlaiseksi. Ideanani oli lähteä Disneyn historiallisesti virheellisestä 'Pocahontas-tarinasta', johon näyttelijät olivat tutustuneet etukäteen varsin hyvin.

Tiivistin tarinan neljään kohtaukseen, siis tein siitä löysän adaptaation, jossa oikaisin monia tarinan kannalta epäolennaisia kohtia. Ja ajoin ryhmän jäsenet sisään tarinan maailmaan. Jokaisen harjoituskerran jälkeen syötin lisää tietoa siitä, miten asiat todellisuudessa olivat ja mitä oli tapahtunut ennen kerrottua tarinaa (ja myös sen jälkeen), mikä vaikutti siihen, ettei Disneyn versio voinut kaikilta osin pitää paikkaansa.

Ja hienolla tavalla esitys muokkautui vihjeiden perusteella toisenlaiseksi. Loistavaa. Jotain tällaista halusin, mutta en uskaltanut toivoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti