perjantai 19. kesäkuuta 2015

"Maahisen kosto ja muita irlantilaistaruja" (2014)

Tarinankerrontaperinteestään kuuluisan vihreän saaren legendoissa voi kohdata niin juonikkaita maahisia, viehkeitä linnanneitoja, taikavoimiltaan väkeviä eläimiä kuin urheita ja neuvokkaita talonpoikiakin. Fionn MacCoul, puuka ja Aranin saaren Siofra johdattavat lukijan mielikuvituksellisiin ja jännittäviin seikkailuihin, joita säestävät kelttiläisen harpun tarumaiset sävelet. (Takakansi)

      *      *     *

- Maahinen ja voikukka - Maahisen kosto - Jamie Freel ja nuori neito - Cormac Mac Artin vieraili haltijoiden maassa - Prinsessa ja Punainen mies - Laiska kaunotar - Kartanon puuka - Taru Fionnista ja jättiläisestä - Tarina siitä kuinka Fionn sai Tiedon Hampaan - Tarina siitä kuinka Fionn löysi Branin - Jättiläisen portaat - Sarvipäiset nuket - Tarinankertoja pinteessä - Kreikan prinsessa ja nuori puutarhuri - Kuninkaan ruokahalu - Tarina mehiläisestä, harpusta, hiirestä ja kuoriaisesta - Hudden ja Dudden ja Donald - Owenin uni - Munakar ja Manakar -

     *     *    *

Kiinnostavia tarinoita jotka tuovat mieleen muualla Euroopassa kerrottuja samankaltaisia tarinoita, mutta jotain omaperäistäkin näissä irlantilaistaruissa on.

     *     *     *

Irlantilaiset maahiset ovat pieni kuin Jonathan Swiftin lilliputit ja ne mahtuvat ihmisen kämmenelle tai taskuun. Niin myös tämän kokoelman nimitarinassa 'Maahisen kosto'.

Tarinassa nuori poika on pellolla töissä ja näkee maahisen, ja ottaa sen kiinni. Ihmiset tietävät, että maahisilla on piilossa kulta-aarre ruukussa, minkä köyhä poika haluaa itselleen.

Maahinen huijaa poikaa, mutta pojan isä kuulee sattumalta linnanraunioissa maahisten keskustelevan keskenään - ja saa tietää kullan olevan vanhan louhoksen uumenissa.

Mies tulee kotiin ja kertoo tietonsa vaimolle ja sanoo lähtevänsä yönselkään hakemaan aarretta. Vaimo miettii hetken ja on vakuuttunut siitä, ettei mies jakaisi kultaa hänen kanssaan ja kiirehtii louhokseen ennen miestään.

Huonoksi onnekseen vaimo putoaa pimeässä kaivantoon ja loukkaa jalkansa. Kun mies tulee paikalle hän kuulee naisen huutavan kuopan pohjalta. Mies hakee naapurin avukseen - ja he raijaavat vaimon kotiin.

Tarina päättyy opetukseen: ahne vaimo nilkuttaa koko lopun ikänsä. Poika ja hänen isänsä sekä äitinsä, eikä kukaan muukaan, saa koskaan tietää aarteen todellista sijaintia vaan asia jää arvoitukseksi.

     *     *      *

'Aranin saarten neito' on samanlainen, joita esimerkiksi Lapissa on kerrottu yleisesti maahisista. Ihmislapsi - tässä tapauksessa nuori neito - joutuu vahingossa maahisten maanalaiseen maailmaan hakiessaan vettä yöllä kaivosta.

Maahiset yrittävät houkutella tyttöä syömään ja juomaan, mistä seuraisi se, ettei tyttö enää koskaan pääsisi ihmisten maailmaan. Uhkailuista huolimatta tyttö pysyy kovana, eikä sorru kiusauksiin - ja sopivassa tilanteessa pakenee takaisin maanpinnalle.

Kun tyttö palaa tyhjine vesiämpäreineen kotiin, äiti toteaa ihmeissään, että tulipa tyttö nopeasti vettä hakemasta. Nuori neito oli elänyt hetken aikaa maahisten aikaa - ja jopa kutistunut pieneksi kuin peukaloiset.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti