maanantai 1. kesäkuuta 2015

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 459 : "Kesäkuun 1. päivä"

Mietin ensimmäisenä herätessäni tänä aamuna klo 5:ltä, että on kesäkuun 1. päivä. Olisiko se hyvä syy kirjoittaa jotain? Minulle tämä aamu on tavallinen arkiaamu. Työpäivä.

Ennen nukahtamista kuuntelin säätiedotuksia. Puhuivat jotain sateista, mutta aamuaurinko paistaa juuri keltaisena vastakkaisen metsän ja järven yli, joten vaikuttaa tavanomaiselta pyöräilysäältä, eikä sadeviittaa tarvitse kaivaa repusta.

Kerrostalon pihalla on vielä tänään suuri siirtolava, johon asukkaat voivat viedä käytöstä poistamiaan sähkölaitteita. Itsekin kolusin aamulla varastonnurkkia ja vein joitain vanhoja laitteita lavalle. Kun lava on tyhjennetty, se tuodaan takaisin. Toiselle lavalle on mahdollista tuoda talon varastoissa kulkeksiva romu Karanojan jätteenkäsittelylaitokselle vietäväksi.

     *     *     *

On hiljaista. Joitain autoja lähti pihasta heti 5:n jälkeen. Sen jälkeen ei ole kuulunut  autojen ääniä, bussitkaan eivät ole vielä liikkeellä. Vain varikset raakkuvat lähipuissa. Olisiko reviirikiistoja? Sen verran ärtyneeltä kuulostavia ääniä, puolin ja toisin.

Palelin herätessäni ja kurkku oli karhea. Tuuli oli yöllä paukauttanut ikkunan auki, ja herätessä oli vilpoista. Aamu-uintia en tänään edes harkitse. En ole muutenkaan sillä tuulella, että viitsisin lähteä rantaan.

Aamukahvin olen ehtinyt juoda tai juon sitä vielä ja jonkin ajan kuluttua lähden liikenteeseen. Joitain kirjoja ja yksi DVD täytyy palauttaa... Muutama oppimispäiväkirja on näköjään jäänyt rästiin, ne täytyy tällä viikolla jossain vaiheessa kirjoitella, mutta niihin ei mene paljon aikaa...

    *     *      *

Varmaan tänään kirjoittelen taas yhden runon eli ... 'Naiseni on peura 6'. Saa nähdä koska minulla loppuvat ideat tähän sikermään. Kenties tänä aamuna näen taas valkohäntäpeuran tai -peuroja. Ehkä niistä syntyy jokin idea...

... toivon että runoni olisivat, sanoisinko, lohdullisia. Siihen ainakin pyrin. Dialogiin. Ok?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti