torstai 4. kesäkuuta 2015

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 461 : "Kesäkuun 4. päivä"


Heräsin juuri, enkä ole ollenkaan vielä tässä maailmassa. Radio oli koko yön auki, ja nyt Radio Novalta tulevat aamun eli Ilta Sanomien uutiset. Huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion oikeudenkäynti jatkuu. Sataa todistajaa kuullaan, yksi puolentoista vuoden tuomio on ehtinyt tulla ja paljon pidempi on edessä.

Kesäkuun 4. päivä? Marsalkka Mannerheimin ja siskoni syntymäpäivä. Täytyy muistaa ainakin tekstarilla. Aamu ei ole kiireinen. Siksi itse asiassa makoilin sängyssä välillä nukkuen ja heräillen ennen kuin päätin, että nyt nousen ylös. Tällaiset hetket, eräänlaisessa välitilassa oleminen, ovat kaikkein nautinnollisimpia hetkia aamussa - ja päivässä.

Pari päivää melkoisen myrskyisenä raivonnut tuuli on hieman laantunut ja taivaalla on sinisiä reikiä, joista yhdestä pilkottaa aurinko. Radiosta kerrotaan kello olevan 10 yli 7. Juontajat lukevat päivän lehtiä mm. Vihreiden puoluekokouksesta. Joku on tehnyt aloitteen mm. siitä, ettei hautarauhan rikkominen olisi enää rikos. Toimittajat Minna Kuukka ja Matti Ylönen eivät ymmärrä tai eivät halua ymmärtää mitä tämä tarkoittaa.

Se että joku ei ole laissa ei tietysti tarkoita, että se olisi hyväksyttyä ja että sitä saisi tehdä. Ihannehan on se, että rikoslakia ei olisi vaan asiat hoituisivat keskustellen, neuvotellen ja sopien.

    *     *     *

... mutta nyt on rituaalimaisen ja virkistävän aamukahvin aika. Ensin täytyy kuitenkin käydä aamupissalla ja vetää housut jalkaan. Sitten yritän epätoivoisesti miettiä omaa draaman käyttöteoriaani sen vähäisen kokemuksen perusteella, jota minulla on.

Ärsyttäviä mainoksia radiosta. Nousen ja suljen matkalla radion...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti