torstai 2. heinäkuuta 2015

Tarvainen: "Voodoo - afrikkalainen menestystarina" (2002)

Länsimaalaiset tuntevat Aasian rikkaiden perinteiden kehtona, mutta harva ajattelee, että Afrikalla voisi olla älyllisesti paljon annettavaa. Afrikkalaisten uskonnolliset perinteet on pitkään leimattu primitiiviseksi taikauskoksi, ja esimerkiksi Ben Okrin tai Wole Soyinkan kaltaisia kirjailijoita kohdellaan usein yksittäistapauksina tuntematta lähteitä, joista he ammentavat. Kuitenkin Saharan eteläpuolinen Afrikka voi antaa uusia näkökulmia ajankohtaisiin sosiaalisiin kysymyksiin, kuten ihmisen sukupuoliseen identiteettiin. Se voi rikastuttaa pohdintoja aineen ja hengen tai hyvän ja pahan suhteesta. Se voi opettaa uskonnollista suvaitsevaisuutta. Ja se vie ikivanhojen ja perimmäisten kysymysten äärelle, kuten jumaluuden ja kohtalon.

Tämä kirja haluaa tehdä matkan afrikkalaisen kulttuurin vaikutuspiiriin uskonnollisen perinteen kautta, joka tunnetaan salaperäiseltä ja kiihottavalta kuulostavalla nimellä, mutta josta itse asiassa tiedetään hyvin vähän. (Takakansi)

     *     *     *

Sinikka Tarvainen kertoo kirjassaan "Voodoo - afrikkalainen menestystarina" (2002) tämän maailmanuskontonakin pitämänsä uskomusjärjestelmän tarinan ja miten voodoon muodot vaihtelevat eri puolilla Maapalloa.

Erityisen kiinnostavaksi sen tekee se, että se ei ole ristiriidassa muiden uskomusten kanssa vaan on sopeutunut niin erilaisiin teistisiin kuin ateistisiin järjestelmiin. Kuubassa santerian harjoittajat kuuluvat kaiken lisäksi kaikki katoliseen kirkkoon.

Länsimaisille vieraita riittejä, henkiä ja jumalia Tarvainen kuvailee varsin tarkkaan, ja kirjan avulla saa suhteellisen yksityiskohtaisen käsityksen siitä, mitä voodoon eri muodot ovat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti