torstai 30. heinäkuuta 2015

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 478: "Viivi ja Armas aloittivat uudestaan - vaan minkä?"


Viivi ja Armas ovat viettäneet kaikkien aikojen kesää, ei muuten mutta keskenään he eivät olleet ehtineet olla tai ennemmin voineet viettää aikaansa ennen tätä kesää.

He olivat olleet niin Saaristomeren saarilla kuin Turussa ja eri puolilla länsirannikkoa - ja hieman siellä täällä eri puolilla Suomea muutaman viikon ajan.

Kuluneen viikon he olivat käyneet päivittäin Kupittaan maauimalassa, ja vaikka vesi oli ollut viileää, Armas oli uinut joka päivä pariin otteeseen puolen kilometrin virkistävän pyrähdyksen.

Viivi oli halunnut käydä joka päivä tervehtimässä valkoista riikonkukkoa, sillä se toi hänen mieleensä hieman epäonnistuneen matkan Berliiniin edellisenä kesänä. Tällöin hän vietti yhden viikon Peacock Island -nimisessä paikassa, mistä jäi epämiellyttävä maku suuhun ennen muuta paikan  fasistisen historian takia. Saarella kansallissosialistit tekivät periaatepäätöksen juutalaisten tuhoamisesta.

     *     *     *

Viivillä oli ollut myös lomaromanssi, josta hän ei ollut kertonut Armakselle, eikä hän aikonut kertoakaan. Hän oli kertonut Armakselle olleensa viikon mahataudissa, vaikka hän juuri tuolloin oli itse asiassa ollut tuolla Berliinin lähellä olevalla riikinkukkoja vilistävällä saarella kuhertelemassa. Frederick oli eräänä aamuna vain häipynyt ja jättänyt yöpöydälle ystävällisen kirjeen ja matkarahaa takaisin Berliiniin. Viivi ei ollut ottanut rahaa mukaan - tai oli unohtanut rahansa -hotellihuoneeseen heidän lähtiessään eräänä iltana ex tempore Peacock Islandille.

- Armas eikö jo lähdettäisi. Minun on kylmä, sanoi Viivi ottaessaan iPodin kuulokkeet korviltaan. Ja nälkä.

Viivi oli koko aamun puhunut siitä, miten hän halusi tänään mennä päivälliselle ravintola Blankoon. Hän rakasti Blankon salaatteja ja halusi tänään bufalamozzarella-mansikka-caesarsalaattia.

- Aah mansikoita ja salaattia. Minulla on vesikielellä. Tahtoo lähteä heti nyt! esitti Viivi kiukustunutta lasta, joka polki jalkaa maahan. Ja veti Armasta kädestä - ja päästi sitten irti ja lähti kävelemään poispäin.

- Odota nyt vähän aikaa niin panen vaatteet päälle. Viivi! Odota.

- Ei jaksa. Menee jo -

Viivi heitti velttona jalkaa toisensa eteen ja roikotti käsiään. Ja romahti sitten maahan, ja nousi sitten istumaan.

- No, niin Viivi mennään.

- Ei jaksa. Nosta minut ylös.

Armas otti täysin velttoa naista käsistä ja yritti nostaa pystyyn, mutta eihän siitä tullut mitään, kun toinen pani vastaan.

Sitten Viivi nykäisi Armaksen viereensä maahan istumaan.

- Anna suukko, vaati Viivi. Sitten nousen ylös.

- Hirveä uhkaus. Minä syön sinut sen sijaan! kiusoitteli Armas puolestaan ja painoi Viivin maahan ja kutitti kainaloista.

- Armas, ei!! Ei, minä tapan sinut. Isken puukon keuhkoon. Revin silmät päästä...

- Hullu! sanoi Armas ja työnsi kielensä Viivin suuhun ja suuteli intohimoisesti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti