tiistai 15. syyskuuta 2015

Brecht : "Aikamme teatterista" (1965)


Bertolt Brecht (1898 - 1856) oli saksalainen näytelmäkirjailija, runoilija ja teatteriohjaaja. Hänen tunnettuihin teoksiinsa kuuluvat "Kolmen pennin ooppera" (yhteistyössä säveltäjä Kurt Weillin kanssa), "Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti" (yhdessä Hella Wuolijoen kanssa), "Äiti Peloton ja hänen lapsensa", "Setšuanin hyvä ihminen" ja "Galileo Galilein elämä". (Wikipedia)

    *    *    *

"Aikamme teatterista" (1965) koostuu joukosta Brechtin kirjoittamia esseitä, jotka ovat aina toisinaan melko maalailevia ja ylimalkaisia, toisinaan taas tarkkoja havaintoja tekeviä ja oivaltavia. Eivät kovin, sanoisinko, tieteellisiä. Taiteellisia.

Oppikirjoista tutuksi tulleita ajatuksia voi näiden esseiden kautta lukea miehen omalla suulla kerrottuna. Ja hieman näkemys Brechtistä näitä lukiessa tai ehkä ennemmin selaillessa on muuttunut.

Ainakin kaksi seikkaa on pistänyt silmään. Eeppisessa teatterissa juonen merkitys on yhtä suuri kuin perinteisessä draamassa, vaikka tätä usein vähätellään. Juoni tuodaan esiin vain toisella tavoin. Toiseksi yleisön viihtyminen ja viihdyttäminen on tärkeää myös brechtiläisessä teatterissa. Se ei ole tiukkapipoista poliittista teatteria tms.

Ero Bertolt Brechtin kritikoimaan porvarilliseen teatteriin ei ole loppujen lopuksi kovin suuri. Teatteri on oikeastaan vain suunnattu hieman eri kohderyhmälle.

Siinä missä esimerkiksi Ibsen ja Strindberg olivat porvarillisesti ajattelevia realisteja, jotka loivat todellisuudesta Brechtin väittämiä illuusioita, Brecht itse loi myös samanlaisia omien ihanteidensa mukaisia mielikuvia.

      *     *     *

Eniten jäin miettimään esseetä 'Mietintöjä kansannäytelmästä'. Brecht yllättäen hieman vähättelee teatteria ja sen merkitystä modernissa yhteiskunnassa. Esi-isillemme se hänen mukaan on ollut merkityksellisempää ja vaikuttavampaa.

Nykyihmisiin eivät toisin sanoen pure sellaiset usein lähes juonettomat tarinat, joita kansan näytelminä esitetään. Lisäksi Brecht tietysti perää yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja muutosta, joten eeppisen teatterin täytyy keksiä uusia temppuja kilpaillakseen esim. elokuvan kanssa.

Lähteitä:

Brecht, B. Aikamme teatterista: Epäaristotelelaisesta dramatiikasta.
(Schriften zum Theater: Über eine nicht-aristotelische Dramatik, 1963.) Valikoinut Sigfried Unseld. Suomentanut Max Rand. Forum-kirjasto 11. Helsinki: Tammi, 1965.

Bertolt Brecht. Wikipedia

Brecht Brechtin takana. Elävä arkisto  8.9.2006

Bertolt Brecht. Näytelmät.fi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti