keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Brügger: "The Red Chapel" (2009)


Tanskalais-korealainen teatteriryhmä Simon Jul Jørgensen ja Jacob Nossell matkustavat Pohjois-Koreaan oppaanaan  Mads Brügger ja esittävät absurdeja sketsejä. Harvinainen kurkistus suljettuun maailmaan. (IMDb)

     *     *    *

"The Red Chapel" (2009) on tanskalainen dokumenttielokuva, jonka on ohjannut Mads Brügger. (Wikipedia)

     *     *     *

TÄNÄÄN TV 2 KLO 21:15. Syksyn 2. 'Docventures' -elokuva, jonka jälkeen keskustelijoina  standup-koomikko Ali Jahangiri ja persu-blogggrari Helena Eronen.

Olen katsonut aiemmin muutamia tällaisia keskusteluja, mutta tämän illan keskustelijat olivay ylivertaisia aiempiin verrattuna. Pesivät haastattelijansa Riku Rantalan ja Tunna Milonoffin mennen tullen. Heitä ei voi kuin kiittää onnistuneesta studiovieraiden valinnasta.

     *     *      *

Itse elokuva oli hieman pettymys. Siinä ei valitettavasti ollenkaan päästy elokuvan etukäteen lupaamaan huumorin maailmaan. Jopa tanskalaiset koomikot esittivät ikäviä, vakavia ja tosikkomaisia puoliaan.

Pohjois-Korean - ja yleensä Koreoiden - tilanne on surullinen ja se syntyi 2. maailmansodan aikana ja sen jälkeen. Ensin japanilaiset kurmoottivat korealaisia ja sitten tulivat amerikkalaiset ja neuvostoliittolaiset jotka  jakoivat maan kahtia.

Raja demokratian ja diktatuurin välillä on häilyvä, minkä keskustelu toi hyvin esiin, mutta se jäi sanomatta, että Suomi on kovaa vauhtia valumassa varsin avoimeen diktatuuriin, mikä on tietysti aika surullista.

     *     *     *

"The Red Chapel" (2009) elokuvan asetelma oli herkullinen. Tanska ja Pohjois-Korea kulttuurivaihdossa keskenään. Tavoitteena oli tehdä yhteinen esitys korealaiselle yleisölle, mikä ei syntynyt aivan kivuttomasti.

Kummatkin halusivat ympätä esitykseen oman kulttuurinsa ja omien näkemyksiensä mukaisia elementtejä - ja lopputulos oli sitten se mikä oli.

Elokuvassa propagandistisesti korostui se, mikä muutenkin tiedettiin Pohjois-Koreasta. Vammaisia ei näkynyt missään ja toinen koomikoista eli Jakob Nossell oli vaikeasti vammainen (spastic paralysis) näyttelijä, jolle puheen tuottaminenkin oli vaikeaa.  Tämä ei tosin menoa haitannut, sillä miehet olivat lähinnä miimikkoja.

Lisäksi 'maassa maan tavalla' -ajattelu ei sopinut Nossellille, joten hän ei juhlapäivänä suostunut isäntien rituaaleihin, mistä ei kuitenkaan ollut mitään sen kummempia seurauksia.

Häiritsevää oli miten heidän isäntänsä / emäntänsä roiva Palin käytöstä toistuvasti tulkittiin teeskentelynä, mitä se tuskin oli. Hän oli omanlaisensa patriootti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti