perjantai 4. syyskuuta 2015

Parikka: "Pohjanmaa" (1988)


"Pohjanmaa" (1988) on Pekka Parikan ohjaama elokuva, joka perustuu Antti Tuurin 1982 kirjoittamaan samannimiseen romaaniin. Elokuva voitti kolme 'Jussi' -palkintoa (ohjaus, kuvaus ja leikkaus). Sille jaettiin myös kaksi ranskalaista palkintoa. "Pohjanmaa" sai 1989 'Rouenin festivaalin' lehdistöpalkinnon sekä Ranskan elokuvateattereitten liiton 1. palkinnon 'Prix ACOR'. (Wikipedia)

     *     *     *

TORSTAI YLE TEEMA KLO 22:45

     *     *     *

Aitoa pohjalaista meininkiä uhoa ja ampumista ja kauhavalaisella (puukolla) osoittelua. Ja syntyyhän niitä ruumiitakin, ainakin yksi, poliisiputkassa. Niin, ja yhdeltä menee silmä, mutta eihän se tietysti ole mitään verrattuna siihen, miten Talvisodassa meni 18 nuorta miestä.

Kylälaki menee jopa kyliltä lähtöisin olevalla Kauhavan nimismiehellä yli Suomen lain niin kuin on aina ollut.

Lankoja pitävät käsissään naiset, vanhat viisaat, mutta miehissä on hulluus, jota ei pidättele mikään kuin hetkittäin. Ainakaan silloin kun ollaan liikkeellä kiljun voimalla ja joukolla.

     *     *     *

Ilman Hakalan perheen nuorimmaista Erkkiä (Taneli Mäkelä) olisi syntynyt ruumihia enemmänkin, mutta autonkuljettajan roolin ottanut Erkki piti huolta veljistään, veljenpojistaan ja opettajasta - ja otti käskyjä vastaan niiltä vanhoilta ja viisailta. Ja käytti välillä omaakin harkintaa ja päätään. Kaikkea ei sentään naisille kerrottu. Tai poliisille jos ei ollut ihan pakko.

Kaikki kuvattu tapahtuu yhtenä kesäpäivänä, kun Ameriikkaan muuttaneen isoisän perintöä ollaan jakamassa. Samalla muistellaan muutenkin menneitä, ja kaivetaan vanhat luurangot kaapista - ja lähdetään hakemaan oikeutta kosto mielessä.

Erkin vanhemmalla veljellä Veikolla (Esko Salminen) on jotain hampaankolossa entistä liikekumppaniaan Ketolaa (Paavo Pentikäinen) vastaan, jota hän käy hieman kormuuttamassa veljensä Paavon (Esko Nikkari) kanssa. Iltapäivällä mennään Lummukan sorakuopille ammuskelemaan Suomi -konepistoolilla, mistä he saavat poliisit peräänsä.

Ja kaikkea muutakin tapahtuu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti