torstai 24. syyskuuta 2015

Välimäki: "Prättäkitti. Mannisten Tepon outo emäntä" (1999)


Yksi Loimaan seudun tunnetuimmista tavaramerkeistä, Prättäkitti -noita saa vihdoin ansaitsemansa teoksen. Prättäkitti on nimenä tuttu ainakin jokaiselle loimaalaiselle, mutta kuuluisan noidan tarina jää sittenkin monelle vieraaksi.

Kukapa sopisi paremmin "Prättäkitti" (1999) -kirjan kirjoittajaksi kuin kaikkien tuntema ja rakastama Anja Välimäki. Hän on saanut hyvän tuntuman tähän kuuluisan loimaalaisnoidan rooliin esiintymällä usean vuoden ajan Prättäkittinä erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa.

Aivan yhtä hyvin on valinta osunut kohdalleen kirjan kuvittajassa. Koskelainen menestyvä nuori taiteilija Johanna Oras on oivaltavilla piirroksillaan elävöittänyt kirjaa miellyttävällä tavalla. (Takakansi)

     *     *    *

Anja Välimäen & Johanna Oraksen "Prättäkitti" (1999) ei ole mikä tahansa kirja vaan se on samaan aikaan kirja, suullista kansanperinnettä ja myös toiminnallisesti esitettyä perinnettä.

Kirja koostuu Loimaalla (Ypäjä) 'Prättäkitti'-noidasta / parantajasta / shamaanista kerrotuista tarinoista, jotka Välimäki on juonellisesti sitonut yhteen.

Tarinat tuovat mieleen tuttuja kansantarinoita, jotka on kiinnostavalla tavalla kerrottu paikallisessa / alueellisessa yhteydessä. Näin on varmasti ollut niin kauan kuin tarinoita on kerrottu.

     *     *     *

1. tarina kertoo, Kun Mannisen Teppo Ypäjältä kohtaa soman neidon Aurajoen sillalla. Siinä ei kauaa tuhistella vaan Teppo vie neidon siltä seisomalta kotiinsa. Matkalla he kohtaavat maantierosvoja, jolloin Tepolle ensimmäistä kertaa paljastuu, ettei neito olekaan mikä tahansa tapaus. Loitsullaan Rättäkitti pysäyttää roistot, jotka luikkivat pakoon.

2. Emäntä koettelee Rättäkittiä niin kuin ihmesaduissa tehdään - ja hyvinhän nuori neito pärjää. Ja Teppo ja tyttö menevät ensin kihloihin ja sitten naimisiin.

3. Eletään ilmeisesti 1600 -luvun puoliväliä, sillä uusi uskonto eli Lutheruksen oppi on selvästi tekemässä tuloaaan. Prättäkitti on noitana tietysti puhdas pakana, joka tekee taikojaan ja parantaa ihmisiä, mikä ei sovi pappien pirtaan.

Yhteenotto kirkon kanssa johtaa siihen, että Prättäkitti onnistuu noitumaan niin, että salama sytyttää kirkon tuleen ja polttaa kirkon.

4. Uskonnolliset legendat tekevät Prättäkitistä kuitenkin pappeja heikomman. Pappien valkoiseen magiaan ja rukouksiin eivät shamaanin voimat yllä.

Ajan myötä noidan syntysäkki kasvaa - ja lopulta hän joutuu käräjille, ja tulee tuomituksi hukutettuna myllynkivi kaulassaan.

5. Kun Prättäkitin arkkua hautajaisten jälkeen kuljetettiin, oli se niin raskas, etteivät hevoset sitä kyenneet kunnolla vetämään. Ja noita haudattiin tietysti metsään, kauas pyhästä maasta.

Linkkejä:

Prättäkitti. Wikipedia

Tarinat ja elämä. Rättäkitti Tepon talossa 1800-1900-luvuilla. By Heli Syrjälä. Turun yliopisto. Pro gradu -tutkielma 2015

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti