tiistai 27. lokakuuta 2015

Kettu: "Yöperhonen" (2015)


Universaali tarina sisusta, selviytymisestä ja oman kulttuurin merkityksestä

Lappi, 1930-luku. Raskaana oleva valkokenraalin tytär Irga hiihtää takaa-ajajiaan pakoon Neuvostoliittoon. Rajan takana odottaa akiteeraaja Suenhammas ja uusi elämä.

Venäjä, 2015. Ruumishuoneella makaa kansatieteilijä Henrik, jonka suomalainen tytär Verna on saapunut etsimään isäänsä, liian myöhään. Verna joutuu selvittämään menneisyyttään ympäristössä jossa ihmiset on peloteltu hiljaisiksi ja jokaisella on syynsä valehdella. Suomensukuinen marilaisyhteisö jumaltaruineen ja uhrilehtoineen kamppailee kielensä ja kulttuurinsa säilyttämiseksi. 

Romaanissa henkilöiden kohtalot risteävät ja aikakaudet leikkaavat toisensa herkullisella tavalla; muodostuu suuri kertomus ystävyydestä, sisusta, oman heimon puolustamisesta. (Takakansi)

     *     *     *

Olen viime päivinä kuunnellut Katja Ketun "Yöperhosta" (2015) -äänikirjana samalla tavoin kuin muutama vuosi sitten "Kätilöä". Molemmat ovat elämyksellisiä kirjoja. Tarina tykittää mieltä sadoilla tarkkaan piirretyillä kuvilla Marinmaalta.

En keskittynyt kuunnellessani juoneen tai edes kerrottuihin tarinoihin vaan vain lähinnä vaikutelmiin,  joita kieli ja kerronta saivat aikaan. Kuuntelua häiritsivät vialliset CD-levyt. Krista Kososen lukema äänikirja liian usein jumittui. Lisäksi liian usein huomasin nukahtaneeni kesken kuuntelun.

Katja Ketun teksti herätti koko ajan monenlaisia ajatuksia lähimenneisyydestä ja kaukaisesta vuosituhansien takaisesta maailmasta. Oltiinhan Volgan mutkassa, josta suomalaisesten uskotaan lähteneen - ja saapuneen n. 6 000 vuotta sitten jääkauden jälkeiseen maahan.

     *     *     *

Kirjan päähenkilöinä on kaksi eri aikakauden naista Irga ja Verna niin kuin takakannesta saattoi lukea ja he ovat kirjan minä-kertojia, joiden tarinaa seurataan vuorotellen. Tultaessa lähelle tätä päivää tarinat kietoutuvat yhä enemmän toisiinsa. Irga on Vernan isoäiti, joka vietti elämänsä Marin tasavallassa leirillä, joka oli oikeastaan pieni suljettu kylä tai kaupunki.

Verna on tässä päivässä elävä toimittaja, joka lähti Marinmaalle selvittämään isänsä kohtaloa, sillä tämä oli kuollut epäselvissä oloissa. Katja Kettu kuroo kokoon suorastaan fantastisen tarinan, josta jokainen suomalainen löytää muinaisen suomalaisen (?) menneisyytensä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti