sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Gibbons & Conway: "Tarzan ja valkoinen nainen" (1934)


Tarzanin ja Janen idyllinen elämä häiriintyy, kun joukko sivistyneitä herrasmiehiä saapuu safarille, hieman niin kuin Ernest Hemingway, ja etsii norsunluuta ja siinä sivussa he etsivät Janea. (IMDb:ta mukaillen)

"Tarzan ja valkoinen nainen" (Tarzan and His Mate, 1934) on amerikkalainen seikkailuelokuva, joka perustuu Edgar Rice Burroughsin luomiin hahmoihin. Elokuva oli järjestyksessään 2. elokuva, ja sen pääosassa oli olympiauimari Johnny Weissmuller ja Maureen O'Sullivan.

Vuonna 2003 USA:n Kongressin kirjasto arvioi elokuvan "kulttuurisesti, historiallisesti ja esteettisesti merkittäväksi" ja valitsi sen säilytettäväksi kansallisesti merkittävänä teoksena. (Wikipedia)

     *     *     *

Pari vuotta sitten ihmettelin ääneen lasten- ja nuortenosastolla, että Burroughsin 'Tarzan' -kirjoja on vielä lainattavissa kirjastossa. Kommenttini kuitattiin sanomalla, että ne ovat suosittuja kirjoja, olleet sukupolvesta toiseen ja niitä luetaan paljon ja niistä otetaan yhä uusia painoksia.

Kirjallisuuden- ja kulttuurintutkijoiden suhtautuminen tuntuu välinpitämättömältä, niin kuin esimerkiksi Olli Löytyn (1995) netistä löytyvässä artikkelissa.

Ajatus 'sivistyneestä villistä' tms kuulostaa kauniilta ajatukselta, mutta niin kuin Löyttykin toteaa, afrikkalaisten osalle jää lopulta villikortti ja barbaarin osa. Länsimainen ihminen ei tässä fiktion maailmassa voi koskaan olla barbaari, varsinkaan jos hän on kristititty, joka saa aina pahimmatkin syntinsä anteeksi pelkällä uskolla.

     *      *     *

Elokuvassa "Tarzan ja valkoinen nainen" (1934) Tarzan ja Jane ovat eläneet kahdestaan viidakossa kunnes kohtaavat muita valkoisia miehiä.

Katsojalle herää kysymys: entä jos heitä ei olisi koskaan tultu häiritsemään viidakkoon vaan heidän olisi annettu elää omassa privaatissa reservaatissaan elämänsä loppuun asti. Entä jos Tarzan ei olisi koskaan lähtenyt viidakosta Janen matkaan Amerikkaan ja muuttunut - zadam - takaisin sivistyneeksi valkoiseksi mieheksi.

Ilman Supernaista Janea Tarzan ei olisi muuttunut takaisin aristokraatiksi vaan olisi jäänyt jollain tavoin vajaaksi. Aivan samalla tavalla kuin jos hän olisi Janen sijaan ottanut naisekseen jonkin mustan afrikkalaisen / amerikkalaisen tai ihmisapinan, jollaiset häntä kasvattivat.

Tarzanin tulevaisuus oli siis kiinni vain ja ainoastaan Janesta ja tämän rakkaudesta. Jos Jane olisi vaihtanut miestä, Tarzanille olisi käynyt kurjasti. Hän olisi ollut kuin kuka tahansa intiaani reservaatissa, musta orja Etelän plantaasilla tai apina eläintarhassa.

    *     *     *

'Tarzan' -kertomuksiin on rakennettu sisään syvän rasistinen ja kolonialistinen tapa ajatella ihmisistä ja eläimistä.

Linkit:

Tarzan and His Mate (1934). In: Mov-ie -sivusto

Tarzan and his Mate 1934 (the whole movie). Dailymotion

Löytty, Olli. Tarzan : herras- vai apinamies? In: Aatamin puvussa : liaanilla Hemingwaysta Königiin. 1995, s. 141-158

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti