lauantai 5. joulukuuta 2015

Holmila (toim.): "Talvisota muiden silmin" (2009)


"Talvisota muiden silmin" (2009) -teos on 1. yksiin kansiin koottu kirja siitä, miten Suomen ja Neuvostoliiton välinen kamppailu uutisoitiin eri maiden tiedotusvälineissä. Aihe on ajankohtainen, koska meillä Suomessa on yhä tapana nähdä talvisota vain suomalaiskansallisesta perspektiivistä.

Usein toistetun väittämän mukaan Talvisodan uutisointi yhdisti maailman yleisen mielipiteen Neuvostoliittoa vastaan. Eri maiden sanomalehdistön systemaattinen tarkastelu rinnakkain yleisön mielipiteiden ja eri maiden hallitusten linjauksien kanssa kuitenkin osoittaa, että Talvisodan kuva oli huomattavasti monitahoisempi kuin aikaisemmin on oletettu. Ennen kaikkea kirja selvittää monissa kohdissa ensi kertaa, miten talvisotaa käytettiin eri maissa poliittisena lyömäaseena, olipa sitten kysymyksessä Kreikan sotilasdiktatuuri tai brittiläinen parlamentarismi.

"Talvisota muiden silmin" -teoksessa Talvisota näyttäytyy uudenlaisessa perspektiivissä selvittäen suomalaiselle lukijalle, miten talvisodasta maailmalla käyty keskustelu usein liittyi ensisijaisesti eri maiden omiin poliittisiin ongelmiin ja vasta toissijaisesti Suomen itsenäisyyskamppailuun liittyviin konkreettisiin kysymyksiin.

Kirja on Ph.D., tutkija Antero Holmilan toimittama, ja se koostuu 10 maakohtaisesta artikkelista, jotka ovat alansa johtavien suomalaisten tutkijoiden kirjoittamia. Mukana ovat mm. professorit Timo Vihavainen ja Olavi K. Fält sekä lukuisia nuoremman polven historian tutkijoita. Kirjassa luodaan katsaus seuraaviin maihin: Iso-Britannia, Italia, Kreikka, Neuvostoliitto, Saksa, Ranska, Ruotsi, Unkari ja Yhdysvallat.  (Atena)

     *    *     *

Vasta TV:sta tullut 4-osainen sotasarja "Hengen asein" (2015) antoi hyvin nationalistisen, harhaisen ja suomikeskeisen kuvan viime sodista. Esimerkiksi Talvisodassa varauksettomasti Suomea tuki oikeastaan vain Ranska ja hekin oman tilanteensa takia. Saksalaiset tunsivat sympatiaa, mutta olivat silloin liitossa Neuvostoliiton kanssa.  Britit eivät taas halunneet tuhlata resurssejaan ja henkisiä varojaan pieneen Suomeen. Ruotsi varjeli puolueettomuuttaan niin kuin muutkin Pohjoismaat.

Jokainen kansallisvaltio katsoi asioita tiukasti omasta näkökulmastaan, eikä mitään tiukkoja liittoja maiden välillä ollut. Britit ja ranskalaiset olivat hyvillään, kun kommunistista Neuvostoliittoa hieman kormuutettiin. Kommunistit lännessä toimivat tuolloin maan alla.

Ranska ja Italia olivat maat, jotka antoivat aseapua Suomelle.

     *     *      *

Jos Suomi todella olisi taistellut "Hengen asein", ei esim. 02.12.1939 Helsinkiä olisi pommitettu ja 200 siviiliä olisi säilyttänyt henkensä. Vertailun vuoksi paljon haloota herättäneissä Pariisin iskuissa 13.11.2015 kuoli huomattavati vähemmän ihmisiä.

Suomen poliittinen ja sotilaallinen johto tietyllä tavalla murhautti omia kansalaisiaan kasvottoman valtiokoneiston takia. He eivät olleet siis vain sotarikollisia (jollaisina heitä sodan lopussa käsiteltiin) vaan ihan tavallisia kriminaaleja.

Lisäksi on muistettava miten aina jotkut hyötyvät sodasta . Ja hyötyminen on mm. rikastumista toisten kustannuksella. Monien suurten saksalaisten yritysten menestystaival alkoi orjatyövoiman käytöstä ja sotateollisuudesta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti