sunnuntai 17. tammikuuta 2016

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 275 - ovatko seuraavat 2 vuotta yhtä draamaa?

CC by  Mimmi L. 
Toivottavasti ei vain yhtä draamaa vaan mahdollisimman montaa pikkudraamaa tai ainakin draamaharjoitusta ja -ryhmää.

Verkkaisen parin vuoden harrastamisen ja opiskelun jälkeen - tästä viikonvaihteeesta lähtien - on taas yksi taito lisää, mistä on iloa koko loppuelämäksi.

Olen (vasta) vuoden verran ollut tekemisissä draama- tai ilmaisukasvatuksen kanssa ja se tuntuu olevan monen muun asian ohella minun juttuni.

Parasta on että draamaa voi soveltaa mihin tahansa oppiseen ja ongelmien käsittelyyn ja sitä voi harrastaa niin yksin kuin yhdessä ym.

     *     *     *

Mielessä on monia vaihtoehtoja vanhusten / vammaisten päivätoiminnasta aina koulujen uusien opetussuunnitelmien mukaiseen ilmiöoppimiseen.

Helmikuussa sovellan jollain tavoin draamakasvatuksen menetelmiä tietokoneen perusteiden opettamiseen 'tumpeloille', aikuisille, jotka eivät ole ennen ehkä edes uskaltaneet koskea tietokoneisiin.

Mietin juuri, onko kukaan harrastanut tällaista aiemmin. Yritän löytää edes yhtä artikkelia, joka kertoisi, miten tietokonetta on lähestytty draaman menetelmin.

    *     *     *

Ns. diginatiiveille laitteet ja ohjelmistot eivät tuota mitään tuskaa, sillä ne ovat kuuluneet heidän elämäänsä kapaloiästä lähtien. Toisin on niiden kohdalla, jotka ovat tutustuneet tietokoneisiin ensimmäisen kerran vasta nuorena, aikuisena tai vanhuksena. Heitä kutsutaan termillä 'digi immigrants' - eli he ovat eräänlaisia maahanmuuttajia tietokoneiden ja verkkojen ihmeelliseen maailmaan, johon he eivät ole ehkä ennen olleet millään tavoin osallisina.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti