keskiviikko 3. helmikuuta 2016

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 295 - ... ei Teräsmies vieläkään. Osa 7

CC by  Mimmi L. 
Tiistai päivä jatkui samalla naurettavalla linjalla kuin kohta kaksi viikkoa. Myös eilen teemana oli yllätyksettömästi ja tylsästi kipeytynyt hammas.


Eilen töiden jälkeen pääsin siis päivystävälle hammaslääkärille, joka operoi erittäin tulehtuneen hampaani. Vaan kuinkas siinä oikein kävikään.

Seuraava yö meni kurjasti, enkä nukkunut yhteensä kuin parisen tuntia. Kivut olivat ankarat. Jokin oli ilmeisesti mennyt hammaslääkäriltä pieleen tai hammas yksinkertaisesti oli hyvin huonossa kunnossa ja tulehdus levinnyt pidemmälle kuin saattoi aavistaa.

Särkylääkkeistä tai lämmöstä ei ollut apua vaan kärvistelin nojatuolissa ja yritin pitää itseni järjissä.

    *    *    *

Urhoollisesti sinnittelin aina varttia vaille kahdeksaan, jolloin saatoin taas soittaa Hämeenlinnan kaupungin terveyspalvelujen päivystystykseen. Ja kuinka ollakaan pääsin melkein heti läpi ja sain ajan sopivasti ennen iltavuoroa.

Viimeisena temppuna soiton jälkeen otin Voltaire Rapidia, joka ei todellakaan ole mitään nopeasti vaikuttavaa ainetta, mutta ihme tapahtui. Kipeytyneeseen selkään tarkoitettu ja siihen tehoton lääke tehosikin hampaaseen.

Olin helpottunut. Nytkö tämä kärsimys vihdoin loppui. En ollut uskoa, että se oli totta. Ja tottahan se ei ollut, sillä kellon lähetessä lähtöaikaa töihin, kivut palasivat samanlaisina kuin olivat lähteneetkin.

Ei voi olla totta. Kaiken kukkuraksi olin ehtinyt soittaa päivystykseen - ja tyhmyyttäni - olin perunut ajan, enkä kehdannut soittaa muutaman tunnin kuluttua uudelleen.

    *     *     *

Otin töihin mukaan vedenkeittimen ja lääkearsenaalini ja ajattelin,että jotain minun on yritettävä tehdä, jotta saan itseni jonkinlaiseen kuntoon.

Tunnin jälkeen luovutin. Tilanne vain paheni. Otin puhelimen ja soitin päivystykseen, missä ymmärtäväisen kuuloinen vastaanottovirkailija katsoi vapaita aikoja, ja jälleen minulla kävi tuuri. Samaan aikaan kun soitin, toisella linjalla joku toinen juuri perui ajan, ja pääsin jo  tunnin sisällä aivan kirjaston lähellä olevan hoitolaan.

Eikä reissulla mennyt kuin ruokatunti. Virolainen hammaslääkärini vain avasi hampaan ja lääkitsi sen hieman suuremman alueen, hampaan ympäriltä aina leukaluuhun asti. Ja lähtiessäni takaisin vartin kuluttua olin vielä kipeämpi kuin tullessani.

    *     *     *

Hyvää tilanteessa oli se, että nyt särkylääkkeet purivat, mitä ne eivät olleet aiemmin tehneet .. ainakaan niin hyvin.

Illalla kotona, joitain tunteja sitten, säryt palasivat. Ja poski alkoi turvota. Voltaire Rapid auttoi nytkin, mutta millainen onkaan jatkokertomus...

Uskon pyhiin antibiootteihin, ja niiden antibakteerisiin ominaisuuksiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti