maanantai 25. huhtikuuta 2016

Miyazaki: "Ponyo rantakalliolla" (2008)


"Ponyo rantakalliolla" (2008) on japanilainen animaatioelokuva, jonka on ohjannut Hayao Miyazaki. Se on "Henkien kätkemän" jälkeen seitsemään vuoteen ensimmäinen elokuva, jossa Miyazaki on vastannut sekä alkuperäisideasta, ohjauksesta että käsikirjoituksesta. 

Elokuva sijoittuu pieneen merenrantakaupunkiin ja kertoo ihmiseksi haluavan kalanpoikasen Ponyon ja kaupungissa asuvan viisivuotiaan Sōsuke-pojan tarinan. Elokuva muistuttaa tarinaltaan H. C. Andersenin satua 'Pienestä merenneidosta', mutta siinä on sanottu olevan paljon japanilaistyyppisiä aineksia. (Wikipedia)

     *     *     *

Joka on nähnyt Disneyn "Pienen merenneidon" (1989), huomaa vähäisellä miettimisellä, ettei tällä ja Disney-elokuvalla ole paljon yhteistä, vaikka niissä kummassakin käytetään pohjana H.C. Andersenin satua 'Pienestä merenneidosta'.

'Prinssi ja prinsessa' -satujen fantasiamaailmasta tarina on siirretty nykypäivän Japaniin. Pienen merenneidon äiti ei ole kuollut niin kuin muissa tarinan versioissa vaan hän on suorastaan suuri meren- tai naisjumalatar. Ponyon isä puolestaan ei ole mikään merenkuningas vaan ihminen, joka muutti merenalaiseen maailmaan pelastaakseen maailman ihmiseltä.

Isässä yhdistyvät mielenkiintoisella tavalla Disney-elokuvan keskenään taistelevat hyvä ja paha, sillä hän on myös velho. Asetelma ei voisi olla paljon erilaisempi kahdessa elokuvassa: patriarkaatti vastaan matriarkaatti.

Jotain yhteistäkin elokuvilla sentään on, mikä taas erottaa ne alkuperäisestä sadusta. Lopussa prinssi ja prinsessa saavat toisensa. Kahden 5-6 -vuotiaan pikkulapsen kohdalla se tietysti tarkoittaa hieman eri asiaa kuin kahden (nuoren) aikuisen välillä.

Kahden lapsen vilpitön toisistaan välittäminen on se, joka naiivisti pelastaa "Ponyo rantakalliolla" (2008) -elokuvassa maailman - palauttaa ihmisen ja luonnon välisen tasapainon -, mikä kai täytyy tulkita aika symbolisesti.

Disneyn elokuvassa se, joka pelastuu on vain ja ainoastaan Ariel, joka ei muutu meren vaahdoksi. Tämä motiivi on toki mukana Miyazakinkin elokuvassa. Velho-isä pelkää Ponyon muuttuvan merenvaahdoksi, mutta hänen äitinsä ei pitänyt sitäkään vaihtoehtoa vallan huonona, sillä siitähän kaikki on lopulta syntynyt.

H.C. Andersenin pienelle merenneidolle kävi ohraisesti, kun hän menetti prinssinsä ja oli joutua hänkin merenvaahdoksi. Hyvillä teoilla hän kuitenkin onnistui säilyttämään kuolemattomuutensa, mutta niin vedenväen kuin ihmisten maailman ulkopuolella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti