torstai 30. kesäkuuta 2016

Malenfant: "Kohtalokas suhde (Womans's Rage", 2008)


Pakkomielteisen mustasukkainen nainen murtuu, kun hänen poikaystävänsä jättää hänet. Nainen syyttää morsianta siitä, että tämä aiheutti eron hänen ja miehen välille - ja suunnittelee sekä toteuttaa koston mm. viettelemällä morsiamen teini-ikäisen pojan. (IMDb)

     *     *    *

TÄNÄÄN HERO KLO 21:00

     *     *     *

3-kymppinen Allison (Cynthia Preston) on viehättävä ja täysipäiseltä vaikuttava psyko, joka tappaa poikaystävänsä Brianin (Cameron Bancroft)  - tosin vahingossa - siksi, että tämä on jättänyt hänet.

Koston kohteiksi joutuvat myös Brianin sisko, morsian ja morsiamen poika edellisestä liitosta.

Crews (toim.): "Postmodern Pooh" (2011)


Jatkoa klassiselle 1960-luvulla ilmestyneelle suosikkikirjalle "Pooh Perplex", jossa kirjallisuuden tutkijat ja kriitikot tarkastelivat Nalle Puh -kirjoja eri näkökulmista.

Tässä kirjassa tilanne on päivitetty postmoderniin aikaan sopivaksi. Tekstit on esitetty Modern Language Association (MLA) -järjestön vuosittaisessa seminaarissa ja ne ovat hauskoja ja satiirisia - ja asiantuntevia.

Mukana ovat kaikki keskeiset kirjallisuuden tutkimuksen suunnat (dekonstruktionismi, postrukturalistinen marksilaisuus, uushistorismi, radikaalifeminismi, kulttuuritutkimus, kognitiotutkimus, postkolonialismi ym.). (Takakannen mukaan)

      *     *     *

Princetonin yliopiston tuoreen englannin professorin N. Mack Hobbsin masinoiman konferenssin kohteena vuonna 2009 oli kaikille tuttu A.A. Milnen "Nalle Puh". Tavallisesti kuivasti puhuvat ja kirjoittavat tutkijat ja kriitikot ovat tehneet esitelmänsä rennolla otteella ja vapautuneesti ja ovat saaneet luultavasti paljon enemmän irti aiheestaan kuin tavallisesti samoin kuulijat / lukijat.

Lopuksi Hobbs toteaakin, että hän on tyytyväinen 11 pidetyn esitelmän jälkeen, sillä kohde eli "Nalle Puh" -kirjat, näyttävät hävinneen kokonaan näkyvistä ja on syntynyt jotain muuta, uutta, postmodernia. Ytimessä on ollut esitelmien pitäjien retoriikka, heidän esittämänsä perusteet väitteilleen ja sanomisensa uskottavuus. Jokainen näkökulma on rajannut samalla pois muita näkökulmia ja tarkentaessaan huomion joihinkin asioihin on hämärtänyt kokonaiskuvaa.

     *     *     *

Kokoelman kummajainen on poliittisesti konservatiivi trumpimainen Dudley Cravat, joka ei edes kuulu MLA:han vaan on kyseenalainen mutta varta vasten kutsuttu vieras "Nalle Puh" -seminaariin.

Hobbsin valinta on selvästi oikeaan osunut. Cravat tuo tuoreen (tai vanhoillisen) näkökulman, joka poikkeaa muiden näkökulmasta, eikä se ole yhtään sen parempi (ennemmin päinvastoin). Kiinnostavaa on kuunnella myös soraääniä ja suoranaista vihapuhetta (!). Tässä olisi muilla niin akateemisessa maailmassa kuin sen ulkopuolella oppimista. Cravat luonnehtii muita mm. "tyhjäpäiksi, joiden pää on täytetty postmodernilla oljilla".

Ja varmasti monen hämmästykseksi seminaarin lopulla Hobbs myötäilee jossain määrin Cravatia ja korostaa, miten asiallisia perusteita ja sisällöllistä uskottavuutta tärkeämpää on puheen ja kirjoittamisen retoriikka, millä muita vakuutetaan ja manipuloidaan. - Ja tässä oikeistopopulistit, konservatiivit ja fasistit ovat ollet taitavia pragmaatikkoja.

Ei ole tärkeää, onko pohjoisnapa magneettisella pohjoisnavalla vai 1/2 hehtaarin metsän laidalla oleva tolppa, jossa lukee pohjoisnapa. - Totuus on alisteinen vaikutelmille ja uskomuksille. Jos ja kun ihmiset uskovat maailman navan olevan takapihallaan, niin sitten se on siellä.

tiistai 28. kesäkuuta 2016

Allen & Allen: "Nalle Puh ja ongelmanratkaisun taito" (1998)


Nalle Puh oli erittäin ilahtunut "Nalle Puh ja johtamisen taito" -kirjan menestyksestä, joka on vahvistanut hänen asemaansa HTK:na (Hyvin Tärkeänä Karhuna). Nyt on aika ottaa vastaan uusi Hyvin Suuri Haaste: Muukalainen opettaa ongelmanratkaisua käyttäen esimerkkeinä metsän väen seikkailuja. Nalle Puh ystävineen sekä lukija oppivat tunnistamaan, analysoimaan ja ratkaisemaan ongelmia käytännössä, mistä on hyötyä sekä Tikrun pelastamisessa puusta että muissa kiperissä tilanteissa. Kirja tarjoaa monipuolisen tietopaketin, olivatpa kyseessä sitten liiketoimiin, ihmissuhteisiin tai henkilökohtaisiin asioihin liittyvät pulmat. (Takakansi)

* * *

"Nalle Puh" -kirjojen sadut tai tarinat ovat löyhästi toisiinsa liittyviä kertomuksia, joiden tapahtumapaikkana on yksi ja sama 1/2 hehtaarin metsä, jonne Risto Reipas toisinaan saapuu leikkimään Nalle Puhin ja muiden kanssa.

Tarinoissa on ongelmia ja arvoituksia, joita ratkotaan ryhmässä, mikä on viehättänyt ja kiinnostanut myös aikuislukijoita. Roger E. Allen & Stephen D. Allen satujen kautta opettavat yleisiä ongelmanratkaisujataitoja.

  * * *

Heti ensimmäisessä tarinassa 1/2 hehtaarin metsään saapunut Muukalainen eli kirjan tekijät huomaavat ongelman, jonka Nalle Puh onnistuu ratkaisemaan.

Ja niin kuin usein nytkin on kysymys hunajasta ja miten sitä saa korkeasta puusta, jota mehiläiset tarkkaan varjelevat.

1. Aluksi Puh yrittää vain kiivetä puuhun ja anastaa hunajan, mutta hän putoaa puusta kuin kivi ja päätyy ohdakepensaasaan.

2. Sitten hän pyytää Risto Reippaalta apua ja saa tämän puhaltamaan itselleen ilmapallon, jonka avulla Puh kohoaa korkeuksiin.

Toisellakaan kertaa Puh ei saa hunajaansa, eikä hän saavuta tavoitettaan eli saa mehiläisten hunajaa ennen 1. tarinan lopppua. Kaiken kukkuraksi hän joutuu pyytämään toisen kerran apua Risto Reippaalta päästäkseen alas maahan. Risto Reipas ampuu pallon pyssyllään alas ja niin Puh on taas maan pinnalla.

* * *

Tämän kirjan ongelmana on, etteivät kirjoittanut kysy esimerkiksi onko mieltä, että Nalle Puh tällä tavoin yrittää pakkomielteisesti saada hunajaa itselleen, mikä on / voi olla itsessään ongelma niin kuin tässä tapauksessa.

Risto Reipas olisi auttaessaan voinut auttaa muullakin tavoin, ongelmakeskeisesti Puhia ja ehdottaa tälle esim. jotain muuta makeaa syötävää tai luopumaan tällä kertaa kokonaan hunajasta ja syömään jotain muuta (= mahdollinen syömishäiriö).

Ilmapallolla puuhun nouseminen oli sekin riskaabeli temppu, mikä paljastui Puhille vasta kun hän oli puussa (= ADHD, häiriö tarkkaavaisuudessa).

* * *

Nalle Puhin tekemisen moraalin perään voi tietysti myös kysyä. Onko oikein, että hän mehiläisistä piittaamatta rohmuaa niiden hunajat. Kohta pienessä 1/2 hehtaarin metsässä ei ole enää mehiläisiä eikä hunajaa.

Niin, ja ehkä Nalle Puhin kohdalla voisi kysyä myös käytöstapojen perään. Missä tahansa missä hän onkin hän rohmuaa toisten hunajat, eikä hän pysty hillitsemään itseään.

* * *

Allen & Allen kiinnittävät huomionsa vain siihen, miten tässä tapauksessa Nalle Puhin ja Tikrun näkökulmat eroavat toisistaan. Tikrulle hunajan saaminen ei ole ongelma, kun tiikerit eivät syö hunajaa. He myös huomioivat tavanomaiseen tietoisuuden tilaan (normaalius) ja kognitioon liittyvät ilmiöt, mutta ei mahdollisia häiriöitä.

"Nalle Puh ja ongelmanratkaisun taito" (1998) kirjan menetelmä koostuu viidestä vaiheesta (mistä nimi RATKO).

1. rajataan ongelma tai tilanne
2. arvioidaan, määritetään ja järjestetään ongelma
3. tutkitaan ongelmaa kyselemällä (5 M + 1 K)
4. keksitään vaihtoehtoisia ratkaisuja, joista valitaan yksi
5. otetaan ratkaisu käyttöön (suunnitelma) ja tarkkaillaan mitä tapahtuu

* * *

Mitä tahansa (!) tilannetta voi kirjan tekijöiden mukaan käsitellä ongelmana, joten Nalle Puhin henkilökohtainen ongelma on tässä mielessä sopiva ratkaistavaksi. Eli tässä tapauksessa tavoiteltava muutos on hunajan määrän kasvattaminen tms, mikä ei ole sinänsä ongelma vaan vain tavoiteltavissa oleva asia.

Arvioinnissa olisi mahdollista ottaa huomioon se, mitä hunajan anastaminen aiheuttaa mehiläisille ja hunajantuotannolle pienessä metsässä. Jollei Puh pysty käyttämään hunajaa kestävällä tavalla, on sille tehtävä loppu. Ongelmana kenties onkin se, että Puhilla on pakkomielle hunajaan - ja ongelma ei siten olekaan hunajan saaminen vaan miten estää, ettei Puh saa hunajaa!! Kysymys: missä määrin karhu tarvitsee hunajaa ja paljonko sitä on hänelle mahdollista antaa?

Jos hunajan etsintä on hyvin vaativaa puuhaa, eikä Puhilla ole siihen edellytyksiä, hänen ehkä voi antaa jatkaa hunajan perässä juoksemista.

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 720 "Häiriintyneet pehmolelut"


Olet varmasti lukenut, kuunnellut tai katsellut joskus lapsena A.A. Milnen "Nalle Puhia", niin kuin kai melkein kaikki.

Onko mieleesi koskaan tullut, miten kummallista sakkia 1/2 -hehtaarin metsässä asustavat pehmolelut ovat?

Kanadalaiset lapsilääkärit kirjoittivat vuonna 2000 tieteelliseen aikakauslehteen Canadian  Medical Association Journal artikkelin, jossa he analysoivat niin pehmolelut kuin niiden omistajan Risto Reippaan (Christopher Robin), jonka esikuvana oli Milnen samanniminen poika.

     *     *     *

Risto Reippaan oireet viittaavat alkavaan skitsofreniaan, tosin tätä eivät artikkelin tekijät sanoneet ääneen. Koulunsa aloittanut poika pitää niin Nalle Puhia kuin muitakin hahmoja todellisina ja leikkii ja puhuu niiden kanssa.

Asiantuntijat ovat huolissaan siitä, etteivät pojan vanhemmat ilmeisesti ole huolehtineet pojasta tarpeeksi.

Lisäksi hänellä vaikuttaisi olevan ongelmia koulunkäyntinsä aloittamisessa. Yhden analyytikon mielestä hänellä on kenties syntymässä ongelmia sukupuoli-identiteettinsä kanssa. Esim. nallen nimi Winnie ja miten  E.h. Shepard on piirtänyt pojan viittaavat siihen.

     *     *     *

Alkuperäinen Nalle Puh New Yorkin
yleisessä kirjastossa
No, sanomattakin on selvää, että kaikista "Nalle Puhin" hahmoista löytyy mielenhäiriöitä. Nasulla on yleinen ahdistuneisuushäiriö. Hän mm. pelkää Möhköfanttia ja kuvittelee paranoidisesti kaikenlaista.

Nalle Puhilla itsellään on jonkin sortin ADHD, kun hän on jatkuvasti puuhaamassa jotain, ja varsinkin etsii hunajaa. Edelliseen liittyen hänellä on syömishäiriö ja syö pakkomielteisesti hunajaa aina kun saa sitä käsiinsä.

I-haa on selvästi vaikeasti masentunut, mitä ei helpota se, että hän kadottaa häntänsä, eikä hänellä ole kotia päänsä päällä.¨

Toinen jolla on ADHD on Tikru, joka pomppimistaan pomppii ja sählää riskejä ottavalla tavalla koko ajan kaikenlaista, ja on välillä vaaraksi itselleen ja muille.

Linkit: 


Ten things Winnie the Pooh taught me about life. By Elizabeth Browne. Qwirk Books -blogi 23.8.2011

Pathology in the Hundred Acre Wood: a neurodevelopmental perspective on A.A. Milne. Sarah E. Shea ym. CMAJ December 12, 2000 vol. 163 no. 12 (Research of the Holiday Kind)

Winnie-the-Pooh Characters & Their Mental Disorders. By Hannah Jones. Strong mind -blogi 22.7.2014

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 719 "UNICEF:in tuore raportti: Suomi ei pidä huolta nuortensa koulutuksesta..."


Monilla määrällisillä mittareilla mitattuna Suomessa 15-vuotiaat nuoret voivat hyvin, mutta porvarihallitusten aikana tilanne on mennyt koko ajan huonompaan suuntaan. Tätä ei voi selittää pelkällä lamalla, sillä väestöryhmien kesken erot ovat kasvaneet. Huono-osaisilla lapsilla ja heidän perheillään menee yhä huonommin. 

Tilannetta mitä ilmeisimmin pahentaa se, että huono-osaiset ihmiset äänestävät oikeistopopulistisia Perussuomalaisia, oikeistolaista Kokoomusta sekä lähinnä viljelijöiden asioita ajavaa Keskustaa eli puolueita, jotka eivät aja heidän asioitaan.

    *     *     *

Niin kuin Suomen lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila raportissaan keväällä 2016 totesi, hyvistä PISA-tuloksista huolimatta Suomen suuntaa on huono-osaisimpien kohdalla alaspäin, mikä näkyy selvänä poikkeamana myös tässä UNICEF:in raportissa.

"Downward trajectory is the most worrying – and not very common in reading. Two highincome countries fall into this group: Finland and Sweden." (s. 18)

Peruskoulunsa päättäneistä yli 5 % ei osaa lukea riittävän hyvin selvitäkseen.


Linkit: 

UNICEF. Fairness for Children. A league table of inequality in child well-being in rich countries (2016). Innocenti Report Card 13 (Children in the Developed World)

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 345 - Islanti ja jalkapallo -

CC by  Mimmi L. 
Myöhään eilenillalla Islanti voitti jalkapallomaa Englannin jalkapallon EM-kilpailujen 1/4-välierässsä  kirkkaasti 2 - 1. 

Englanti ei tehnyt yhtään pelitilannemaalia ja ainoa maali oli kapteeni Wayne Rooneyn pelin alussa vetämä rankkasi.

Piskuinen 325 000 asukkaan Islanti on EM-kisojen ensikertalainen, eikä ole hävinnyt neljästä pelaamastaan ottelusta vielä yhtään.

      *     *     *

Islannin maalaajia olivat Ragnar Sigurdsson ja Kolbeinn Sigthorsson. Ensimmäinen osuma tuli vain kaksi minuuttia Englannin rangaistuslaukauksen jälkeen. Myös toinen Islannin maaleista syntyi 1. puoliajalla.

Seuraavaksi Islanti kohtaa isäntämaa Ranskan, ja mikäli voittaa tämänkin pelin, se on jo neljän parhaan joukossa. Jopa edellinen Euroopanmestari Espanja on pudonnut jatkopeleistä hävittyään Italialle.

* * *

Islannin menestystarina jalkapallossa on vertaansa vailla, sillä näin kapealta väestöpohjalta ei ole aiemmin noussut maita pelaamaan mitaleista arvoturnauksissa. Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla on yhteensä asukkaita yhtä paljon kuin Islannissa, ja niin kuin tiedetään edes Suomea ei näissä skaboissa nähty. Takavuosien Euroopan mestaria Tanskaa ei niinikään nähnyt Ranskassa - ja Ruotsi putosi mitalipelien ulkopuolelle.

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 344 - kun tuhansien henki uhrattiin turhan takia... -

CC by  Mimmi L. 
Tänä vuonna jo toistamiseen televisiosta tullut dokumentti 2. maailmansodan ratkaisevasta taistelusta Normandian maihinnoususta herätti taas suuria kysymyksiä - ei vain saksalaisten - vaan kaikkien länsimaisten ihmisten mielettömyydestä vielä 2010 -luvulla. Ennen muuta niiden mielenvikaisuudesta jotka hyväksyvät järjestelmällisen väkivallan.

TV1:ltä eilen klo 19 esitetty dokumenttielokuva "Syväluotauksessa Omaha Beach" (D-Day 360, 2014) kertoo yhden Normandian rannikon kaistaleen amerikkalaisjoukoista ja valottaa tapahtumia mm. rivisotilaan kannalta. Tapahtumia oli myös rekonstruoitu mm. nykyteknologiaa hyödyntämällä.

Sotahistorioitsijan kannalta Liittoutuneet pääsivät tavoitteeseensa, vaikka hirvittävä määrä ihmisiä uhrattiin. Osittain siksi että oli tehty karkeita virhearvioita siitä, mikä oli tilanne ranta-alueella.

Tällainen toiminta sotii kaikkea tunnettua moraalisena pidettyä toimintaa vastaan, eikä kestä puolin eikä toisin päivänvaloa. Konfliktien määrä on 2. maailmansodan jälkeen kaiken lisäksi räjähdysmäisesti kasvanut ympäri maailmaa. Sotilaan näkökulmasta maailma on jatkuvassa hypersotatilassa.

     *     *     *

150 000:sta vähän kerrassaan maihinnousseesta sotilaasta puolet menetti heti henkensä. Aluksi lähes jokainen seitsemälle sektorilla saapuneesta 160:stä miehestä menetti henkensä, mutta lopulta osa pääsi ylittämään 300 metrisen rantakaistaleen.

Päivän jatkunut taistelu johti amerikkalaisten voittoon Vierville-sur-Merissä - ja tie Berliiniin oli nyt avoinna.

     *     *    *

Bedfordista lähtöisin olleet köyhät kaksosveljekset Roy ja Ray Stevens joutuivat eri maihinnousualuksiin, mikä huolestutti veljeksiä, sillä he olivat siihen asti tehneet aina kaikki asiat yhdessä. Ray olikin ensimmäisten joukossa, jotka kuolivat. Toinen veljeksistä sen sijaan säilytti henkensä ja palasi sodan jälkeen USA:an ja osti pienen maatilan.

maanantai 27. kesäkuuta 2016

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 343 - yksi Euroopan rappion kehdoista -

CC by  Mimmi L. 
Tapojeni vastaisesti avasin aikaisin aamulla television. TV1:ltä tuli juuri dokumenttiohjelma "Ionan pyhä saari", jonne joukko mieleltään häiriytyneitä suurkaupungin asukkaita oli lentokoneella matkalla.

Mikäli kristinusko ei olisi ideologiana onnistunut vakiinnuttamaan asemaansa Brittein saarilla, nykyinen Eurooppa voisi olla kovin toisenlainen.

Kenties Skandinavian maat, Suomi, Venäjä ja Iso-Britannia muodostaisivat oman pohjoisen alueensa, jossa rauha ja rakkaus kukoistavat toisella tavalla kuin tämän päivän Euroopassa. Ja kansat olisivat jatkaneet omia vuosituhantisia perinteitään.

     *     *    *

Mutta maailma on sellainen kuin on. Iso-Britannia on juuri päättänyt erota EU:sta. Skandinavian maista Norja ei ole sinne koskaan kuulunut niin kuin ei Venäjäkään. Jotain muinaisuudesta kenties on sentään vielä jäljellä?

Ennen muuta Islannissa on dokumentoitu tarkkaan maan pakkokäännyttäminen kristinuskoon, mikä oli julmaa valtapolitiikkaa ja oman aikansa synkkää taloudellista etupiiriajattelua.

Kansan omat perinteet alistettiin Rooman valtakunnan sen hetkiselle valtauskonnolle, joka oli jatkoa yhdelle juutalaiselle lahkolle ja sen jäsenille, jotka aikoinaan olivat joutuneet lähtemään kotimaastaan Juudeasta maanpakoon muualle valtakuntaan.

Lopulta roomalaiset sotilaat saapuivat risteineen myös Brittein saarille, mistä alkoi maan verinen historia.

     *     *     *

Ioanan saari Skotlannin Sisä-Hebrideillä ja sen 560 -luvulla perustettu luostari ovat symbolisia vallan muistomerkkejä tästä prosessista vielä 2100 -luvulla.

Ohjelma "Ionan pyhä saari" osoittaa, mikä voima puolivillaisilla tarinoilla on monille ihmisille vielä tänä päivänä. Sellaisiksi uskonto instituutiona on ihmiset tehnyt. Päättömiksi kanoiksi ja kukoiksi.

Oikeistopopulistinen eurooppalainen vaalikarja kun haluaa olla aina  enemmistön, voittajien puolella, hyvässä ja pahassa.

Linkki:

Origins of a Druid Island. By Allen Meredith. Research Paper

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 342 - taantuva länsimainen demokratia -

CC by  Mimmi L. 
Länsimainen demokratia upposi vuoden 2016 Juhannuksen aikaan yhä syvemmälle suohon. 

Britit äänestivät itsensä Brexit -kansanäänestyksessä niukalla enemmistöllä ulos EU:sta. Espanjalaiset saivat uusintavaaleissa valtaan oikeistopopulistisen PP:n, joka luultavasti johtaa parlamentaarisen demokratian yhä pahempaan kriisin.

Poliittiset järjestelmät ovat tulevina vuosikymmeninä suurten muutosten edessä, mikä merkitsee sitä, että monet asiat, joita on pidetty itsestäänselvinä, on ajateltava kokonaan uudelleen.

     *     *      *

Suurin ongelma on palkkatyöväestön alhainen tietoisuus omasta yhteiskunnallisesta asemastaan, mitä eurooppalainen koulutusjärjestelmä ja porvarilliset opettajat vääristävät.

Korkeiden PISA-pisteiden ohella suomalaiset teinit ovat Euroopan tyytymättömimpiä koulujärjestelmään, mikä on oireellista. Nuorin sukupolvi saattaa olla se, joka haluaa aikuisena suuria muutoksia nyt vallassa olevien tuntemaan Suomeen.

Tilanne on luultavasti hyvin samankaltainen myös muualla Euroopassa.

sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 341 - Valtteri oli yksi neljästätoista Juhannuksena kuolleesta -

CC by  Mimmi L. 
Harva asia nykymaailmassa enää hätkähdyttää hirveän paljon. Kollegan 16-vuotiaan pojan traaginen kuolema Juhannusyönä kuitenkin pysäytti.

Vain joitain tunteja ennen onnettomuutta olin kävellyt Hämeenlinnan Kaurialassa samoilla kulmilla - mm. uuden liikennepuiston läpi.
     *     *     *

Muistan Valtterin erityisesti parin vuoden takaa, kun olin töissä Jukolan lähikirjastossa. Valtteri kävi toisinaan päivittäin kirjastossa, ja leiskui loistavalla älyllään. "Tuosta pojasta tulee vielä jotain..." Niin ei nyt vain valitettavasti käynyt.

Linkki:

Nuoren mopoilijan kuolema koskettaa Hämeenlinnassa –"Hirveä juhannus tuli siihen perheeseen". By Sanna Pietiläinen MTV / Uutiset

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 340 - parasta hoitoa -

CC by  Mimmi L. 
Arvoitus. Maassa joka antaa parasta vanhustenhoitoa 50% yli 85-vuotiaista näkee nälkää ja toisella 50%:lla lääkitys ei ole kohdallaan.

Mikä se on?

Ruotsi. Mikä onkaan tilanne Suomessa, ja mikä on kehityksen suunta?

"Parasta vanhustenhoitoa - vuosi myöhemmin" (2014) näytettiin Yle Fem -kanavalla toistamiseen viime sunnuntaina, mikä panee miettimään.

Jopa Smedsbergetin vanhusten hoivakodissa, joka valittiin Ruotsin parhaaksi kolmannes asukkaista oli aliravittuja ja puolella olivat lääkkeet pielessä. Hoivapaikan tasoa vuoden välein arvioivat professori Yngve Gustafsson ja yrittäjä Jane Lindell Ljunggren.

Suurin ongelma ovat henkilöstöresurssit ja toiseksi suurin yleensä voimavarat. Työntekijät tekivät parhaansa ja olivat ammattinsa osaavia ihmisiä.

Kivikoski: "Kesällä kello 5" (1964)

"Kesällä kello 5" (1964) on Erkko Kivikosken vuonna 1963 julkaistu pitkä esikoisohjaus. Se on uuden aallon hengessä tehty elokuva ja kuvaa 1960-luvun nuorten helsinkiläisten arkea ja ihmissuhteita. (Wikipedia)

Helsinkiläisnuoret Juhani ja Ritva viettävät viikonloppua telttaretkellä meren rannalla. Juhani herää varhain sunnuntaiaamuna ja kokee suhteen väljähtyneeksi: "Tämä ei voi jatkua näin, on pantava poikki tai mentävä naimisiin." Hän nousee, hakee kahvivettä ja käy pesulla. Ritva herää ja ryhtyy hyväntuulisena kertomaan uniaan. Vaitonainen Juhani ei yhdy tytön ilonpitoon ja tyytyy seuraamaan rannalta tämän uintia. Päivällä he ottavat yhdessä aurinkoa uimarannalla, mutta kumpikin on omissa ajatuksissaan. Kun tuttu pariskunta ilmestyy paikalle ja kutsuu heidät illaksi lavatansseihin, Juhani päättää, että on aika lähteä. (Elonet)

     *     *     *

... kaikki kuitenkin kääntyy taas toisinpäin, kun Ritva joutuu heti ensimmäisenä yönä heidän palattuaan Helsinkiin onnettomuuteen. Juhanin tunteet Ritvaa kohtaan heilahtavat tällä kertaa pysyvästi toiseen suuntaan.. tai ainakin siltä vaikuttaa.

Erkko Kivikosken elokuva oli vuoden 1963 tapaus, ja ohjaaja voitti sillä mm. Venlan ja sai taiteen valtionpalkinnon.
   

Besson: "Suuri sininen" (1988)

Lapsuuden ystävysten Enzon ja Jacquesin välinen kilpailu jatkuu aikuisena, kun kummatkin ovat maailmankuuluja vapaasukeltajia. Kilvoittelu jatkuu kauniina ja vaarallisena matkana oman mielen sisään ja meren tuntemattomiin syvyyksiin. (IMDb)

"Suuri sininen" (1988) on ranskalaisen ohjaajan Luc Bessonin englanninkielinen elokuva. Elokuva perustuu tositarinaan kahden ystävyksen Jacques Mayolin (Jean-Marc Barr) Jean-Marc Barr ja Enzo Maiorcan (Jean Reno) väliseen suhteeseen. Mukana on myös fiktiivinen tyttöystävä Johana Baker (Rosanna Arquette). (Wikipedia)

    *     *     *

Elokuvasta aistii vahvasti tekijöidensä, sanoisinko, suorastaan uskomuksen siihen, että ihminen on vähintään yhtä paljon merellinen kuin maanisäkäs. Sikäli tämä 1980 -luvullta tehty elokuva on taas ajankohtainen 2010 -luvulla.

keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 718 "Nallet"


Nykyiset nallet ja nalletarinat ovat syntyneet modernissa yhteiskunnassa 1900 -luvulla. Keksintönä pehmonalle on hämmästyttävä, sillä tänä päivänä esim. Suomessa ei lapsen elämässä mikään asia ole niin itsestäänselvä kuin oma nalle.

    *     *     *

Aito Nalle Puh New Yorkin
kaupunginkirjastossa
Nallen tai englantilaisittain teddyn tai teddy bearin syntytarina tiedetään tarkkaan - ja se on oikeastaan aika korni. USA:n presidentti Theodor 'Teddy' Roosevelt harrasti metsästystä samalla tavalla kuin Suomessa UKK kalastusta. Erään kerran vuonna 1902 Mississippillä presidentti ei onnistunut kaatamaan karhua. Isännät pyytivät elävän karhun, mutta Roosevelt ei suostunut ampumaan sitä.

Pilapiirtäjä Clifford Berryman piirsi tapahtumasta kuvan, joka sai siivet alleen. Hellyyttävästi piirretystä karhusta tuli kaikkien myöhempien nallejen ja mm. A.A. Milnen Nalle Puhin esikuva.

     *      *     *

Vielä 2000 -luvun Euroopassa erityisesti Suomessa vainotaan suuria maanisäkkäitä kuten susia ja karhuja. Tilanne on sikäli erikoinen, että karhu on ollut monille suomensukuisille kansoille pyhä tai toteemieläin.

Nyt asevelvollisuusarmeijan käyneet metsästäjät vainoavat usein itärajan yli saapuneita eläimiä kuin vihollisia. Pohjois-Amerikassa suhtautuminen on ollut - kenties nallekulttuurin ansiosta - toisenlaista kuin täällä Atlanttin valtameren toisella puolen.

Linkit: 

Nalle Puh. Wikipedia

Teddykarhu. Wikipedia

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 339 - Sauli Niinistö: suuri eurooppalainen sotapäällikkö -

CC by  Mimmi L. 
Sanon sen niin suoraan kuin pystyn. Viimeistään nykyinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö viimeaikaisella käytöksellään on osoittanut, miten turha ja jopa vaarallinen instituutio kansalaisten turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen kannalta on presidentti-instituutio. Sotaa ja asevarustelua lietsotaan varsin avoimesti.

Ihmettelen mm. naisjärjestöjä,jotka eivät koskaan reagoi maan militarisoitumiseen. Heidän lapsistaanhan tässä ollaan tekemässä tykinruokaa. Miehet sitä ovat jo. Poikkeukset tekevät vain totaalikieltäytyjät, Jehovan todistajat ja ns. hullun paperit saaneet.

     *    *     *

Tökerösti Niinistö pröystäilee yleisellä asevelvollisuudella, joka oli aikoinaan Saksan ja Ranskan jatkuvien sotien ja maailmansotien yksi alku ja juuri. Ja nyt siitä halutaan tehdä yleiseurooppalainen malli. Jo on aikoihin eletty!

Äärioikeistolaiset piirit, joihin tänä päivänä Suomessa taitaa kuulua valitettavasti niin Kokoomus, Perussuomalaiset kuin Keskustakin (tai ainakin niiden johtajat), käyttävät härskisti lyömäaseenaan Venäjää, joka on vain tekosyy jonka varjolla verovaroja haaskataan turhistakin turhimpiin aseisiin ja asejärjestelmähankintoihin sekä Naton miellyttämiseen.

Ainoa realistinen vaihtoehto on että eurooppalaisista armeijoista luovutaan välittömästi kokonaan ja väkivallan monopoli luovutetaan YK:lle, jonka tehtävänä on riisua maailma lopullisesti aseista.

    *     *     *

Koska konventionaalisista aseista luopuminen on luultavasti käytännössä helpointa, YK:n on puututtava Euroopan (ja siinä sivussa Venäjän) arveluttavaan poliittisen kehitykseen ohjelmoimalla aseiden hävittäminen ja ottamalla tarvitsemansa järjestelmät omaan käyttöönsä.

Samalla on käynnistettävä projekti, jossa kyseenalaistetaan ns. länsimainen demokratia, ja sille kehitetään uusi toimivampi poliittisen järjestelmän malli, joka ehkäisee sen, ettei valtiota kuppaava porvaristo saa suhteettoman suurta valtaa niin kuin tänä päivänä.

     *     *     *

Oikeistolaistumisen pääsyy on koulujärjestelmä ja oikeistolaisista oikeistolaisimmat opettajat, jotka ovat vuosikymmeniä aivopesseet sukupolven toisensa perään kyseenalaiseen arvomaailmaansa.

Jotain peruskoulun tilanteesta kertoo se, että oppilaat ovat PISA-tuloksista huolimatta lähes Euroopan tyytymättömimpiä kouluun tällä hetkellä. Jotain siis tarttis tehdä ja pian... Lisäksi 17 % pojista ei peruskoulun jälkeen osaa riittävästi lukea ja kirjoittaa, jotta selviäisivät mm. kaiken-maailman-blanketeista, ja byrokratiaahan Suomeen mahtuu.

maanantai 20. kesäkuuta 2016

Vettenterä: "Mörkö vei ilon" (2010)


On olemassa kaikenlaista mitä aikuiset ei näe. On kummituksia, on haltioita, on tonttuja ja henkiä, mutta kaikista pahimpia ovat möröt, vaikka ne ovatkin olemassa vain ihmisen mielessä. Siiri on nähnyt menninkäisen ja kummituksia. Hän on varma, että sängyn alla asuu jokin, vaikka isä ei uskokaan siihen. Äiti ei enää jaksa olla äiti ja Siirin on lähdettävä siskonsa Saran kanssa Maahan, joka on kellarin alla voidakseen pelastaa äidin möröiltä, jotka ovat vieneet ilon. (Takakansi)

    *    *    *

Miten kertoa lapselle siitä, että vanhempi on masentunut? Minttu Vettenterän lastenkirja "Mörkö vei ilon" (2010) esittää yhden tavan.

Muita vastaavanlaisia kirjoja ovat Anja Erämajan "Hilu, Hippu ja äiti  Valtava" (2008), Tove Appelgrenin "Vesta-Linnea kuunvalossa" (2013) sekä Paula Mäkisen "Mikon äiti on masentunut" (2002).

     *     *     *

Kertoja on ehkä 4-5 -vuotias Siiri, jonka isosisko on Sara on häntä hieman vanhempi. Kummatkin tytöt näkevät kotinsa lähellä taruolentoja, jotka ovat heille hyvin todellisia ja heidän elämäänsä vaikuttavia hahmoja.

Tässä kirjassa mm. lastenhuoneen kummitus auttaa lapsia karkottamaan mörön äidin sängyn alta tai siis mielestä - ja ihme ja kumma äiti myös lopulta paranee.

Vuoksenmaa: "Toinen jalka haudasta" (2009)


Johanna Vuoksenmaan komediassa "Toinen jalka haudasta" (2009) kuolemansairaan puutarhuri Visan (Tobias Zilliacus) suhde avopuolisoonsa Riiaan (Susanna Mikkonen) on kriisissä. Ryhmäterapiassa hän tapaa kuolemaan valmistautuvista artikkelisarjaa tekevän toimittaja Hannan (Helena Vierikko). He rakastuvat, mutta Visa joutuu pulman eteen kuullessaan olevansakin terve. Asiat tuntuvat menevät solmuun, kertoo hän totuuden tai ei. (Elonet)

     *    *     *

EILEN YLE TV1 KLO 21:05

      *      *     *

Kerrassaan hulppea ja samalla vakava farssi ihmsistä, heidän suhteistaan ja sairauksista. Mikä on totta ja mikä tarua? Se ei selviä tämän elokuvan fiktiossa. Ei edes se, oliko Visalla tappava tauti vai kuvitteliko hän vain sen.

Valheen ja toden rajoja etsitään monella tasolla. Kun valhe on saanut siivet, sitä on vaikea vetää takaisin, vaikka haluaisi puhua totta ja toimia oikeudenmukaisesti. Tulee mieleen eräs Vivi Turusta, joka joutui tähän tilanteeseen...

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Kaijser: "Bloomsburyn ryhmä - elämä ja rakkaus" (2015)


BBC 2:n  intiimi ja tunteikas draama vallankumouksellsiesta Bloomsburyn ryhmästä. (IMDb)

     *    *    *

Eilen tuli 3. ja samalla viimeinen osa Simon Kajserin ohjaamasta 3-osaisesta draamaelokuvasta tai minisarjasta "Bloomsburyn ryhmä - elämä ja rakkaus" (2015), jonka pääosisssa on kaksi sisarusta Vanessa Bell ja Virginia Woolf, joiden elämää seurataan nuoruudesta aina Woolfin traagiseen kuolemaan asti.

Elokuvan realistisuus tai suorastaan naturalismi on hätkähdyttävää. Katsoja joutuu silmäkkäin ennen muuta sen kanssa, miten aineellisesti alkeellista ja yksinkertaista elämä 1900 -luvun alun Euroopassa oli.

perjantai 17. kesäkuuta 2016

Gordon: "Mistä tytöt tykkää" (2003)


Amerikkalainen teinityttö saa tietää, että hänen isänsä on varakas brittipoliitikko, joka on nousemassa vallan huipulle.  Vaikka tyttö on innokas löytämään isänsä, hän on tietoinen siitä, että saattaa aiheuttaa skandaalin mikä voi maksaa isän uran. (IMDb)

"Mistä tytöt tykkää" (2003) on amerikkalainen komediaelokuva, jonkaon ohjannut Dennie Gordon. Yksinhuoltajaäitinsä kasvattama newyorkilaistyttö, 17-vuotias Daphne (Amanda Bynes) lähtee Englantiin tapaamaan isäänsä (Colin Firth), joka on tuttu vain vanhoista valokuvista ja äidin kertomuksista. (Wikipedia)

     *    *    *

TÄNÄÄN SUB KLO 21:00

Shiff, Purton-Long & Carroll: "Mako Mermaids" (2013 -)


Teinipoika muuttuu maagisesti merenmieheksi, ja tajuaa että hän on merestä lähtöisin. Mako Island -saarella hän kohtaa myös kolme merenneitoa. (IMDb)

"Mako Mermaids" (2013 -) on australialaisen H2O -kanavan sarja, joka on toisen sarjan "Just Add Water" -sarjan jatko-osa, jonka on luonut Jonathan M. Shiff

Sarjassa on 4 tuotantokautta. 1. kaudella päähenkilöinä ovat Sirena, Nixie ja Lyla ja 2. kaudella Sirena, Mimmi ja Ondina. Kesällä 2016 nuortenohjelma "Summerissa" 6.6. on ilmoitettu alkavan Mako Mermaids-sarja. (Wikipedia)

     *     *      *

Lähinnä sattumalta olen kaksi kertaa alkanut katsella tätä Jonathan M. Shiffin luomaa "Mako Mermaids" (2013-) sarjaa, jolla tosin on muitakin tekijöitä.

Sarja on alkanut 6.6. Ylen TV2:lta, missä eilen illalla oli jo sarjan 9. osa 'Hylkiöt'. Merenneidot käyttävät seireenien kykyjään ja joutuvat paikallisesa high schoolissa ongelmiin.

keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

RUNO ON VAPAA. Osa 914 - pallo hukassa eli nahkapäät pallon perässä -






potkimme kuulaa
siinä missä  tapamme
toisiammekin






Linkki: Zara Larsson - This One's For You. YouTube

Howard: "Kamppailu merta vastaan" (2015)


Kertomus siitä miten jättiläisvalas upotti valaanpyyntialuksen Uuden-Englannin vesillä synnytti myöhemmin Herman Melvillen romaanin "Moby Dick" (1851). (IMDb)

"Kamppailu merta vastaan" (2015) on amerikkalais-kanadalais-espanjalainen 
tositapahtumiin perustuva katastrofielokuva, joka perustuu Nathaniel Philbrickin tietokirjaan vuonna 1820 uponneesta valaanpyyntialus Essexistä. Elokuvan ohjasi ja tuotti Ron Howard ja käsikirjoitti Charles Leavitt. (Wikipedia)

JATKUU...

tiistai 14. kesäkuuta 2016

Koch: "Miehen mieli " (2003)


Melkein-aviomies herää aamulla polttareiden jälkeen toisen naisen sängystä. (IMDb)

"Miehen mieli" (2003) on amerikkalainen komedia, jonka on ohjannut Chris Koch ja tähtinä Jason Lee, Julia Stiles and Selma Blair. (Wikipedia)

      *    *     *

TÄNÄÄN LIV KLO 21:00

     *     *     *

Viihdyttävää romanttista (melo)draamaa rapakon takaa. Karen (Selma Blair) ja Paul (Jason Lee) ovat menossa naimisiin, ja niin kuin tarinat kertovat, polttarit saattavat muuttaa kaiken niin kuin tässä tapauksessa juuri tapahtuu.

Paul herää aamulla Karenin serkun Beckyn (Julia Stiles) sängystä, minkä jälkeen tapahtuvat saavat yhä oudompia käänteitä vain muutamia päiviä ennen suunniteltuja häitä.

perjantai 10. kesäkuuta 2016

Lotjanu: "Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen" (1975)


Värikäs, musiikintäyteinen sensuelli melodraama, joka perustuu Maxim Gorkin varhaisiin novelleihin, kertoo kohtalokkaan rakkaustarinan kauniin ja kapinallisen nuoren naisen Radan ja komean hevosvarkaan Zobarin välillä. Tarina on sijoitettu 1900-luvun Bessarabiaan, joka nykyään on osa Moldovaa. (IMDb)

"Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen" (1975) on neuvostoliittolainen draamaelokuva, jonka ohjasi Emil Lotjanu. Elokuvan tarina sijoittuu 1900-luvun alun Bessarabiaan ja kertoo mustalaistyttö Raddan ja hevosvaras Zobarin dramaattisen rakkaustarinan. Tarina perustuu Maksim Gorkin novelliin ”Makar Tšudra” (1892).

Elokuva oli vuonna 1976 Neuvostoliiton katsotuin elokuva (64,9 miljoonaa myytyä lippua). Elokuvan tarinaan ja musiikkiin perustuen on tehty Suomessa myös suosittuja musiikkiteatterinäytelmiä, muun muassa Jyväskylän kaupunginteatterissa (1988), Lappeenrannan kaupunginteatterissa (1997), Porvoon kesäteatterissa ja Lohjan teatterissa (2013). (Wikipedia)

     *     *     *

TÄNÄÄN YLE TEEMA KLO 21:00

     *     *     *

Jos neuvostoliittolainen elokuva olisi 1970-luvulla voinut päästä Oscar-ehdokkaaksi, "Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen" (1975) olisi ehdottomasti ollut sellainen. Elokuva tuo esiin myös häivähdyksen 1900-luvun alun venäläisestä avantgardismista, joka Stalinin aikana valitettavasti tapettiin niin kuin monet taiteentekijätkin.

Tällainen elokuva on aina ajankohtainen, ja se tuo mieleen Suomen romanit ja miten valtaväestö heihin on suhtautunut - ja millaisia romanit itse ovat historiansa aikana olleet.

Romanien kohtalona on ollut sulautuminen rahvaaseen siinä määrin kuin se on ollut mahdollista. Suomessa se on merkinnyt sitä, että heidän 1500 -luvulla oli pakkoa vihdoin kääntyä kristityiksi, millä he oikeuttivat olemassaolonsa ja saivat olla rauhassa vainoajiltaan.

Varastelun sijaan mustalaiset ovat opetelleet itselleen sopivia porvarillisia ammatteja, ja luonteva valinta on ollut ryhtyä esim. hevosvarkaista hevoskauppiaiksi. Hyppy ammatista toiseen ei ollut suuren suuri. Yrittäminenhän on vielä 2000-luvun maailmassa suurimmaksi osaksi työntekijöiden riistämistä ja ansiotonta ansaitsemista.

Vanhatalo: "Keskivaikea vuosi: muistiinpanoja masennuksesta" (2016)


"Keskivaikea vuosi" (2016) seuraa masennusdiagnoosin jälkeistä elämää vuoden ajan. Paljon on tapahtunut jo ennen psykiatrin vastaanotolle astumista. Entinen yhdeksän laudaturin ylioppilas ei koe täyttäneensä muiden odotuksia. Usko omien unelmien toteutumiseen on alkanut horjua, ja äitiys on osoittautunut introvertille lähes mahdottomaksi tehtäväksi. Ja joka vuosi saapuu kaamos, talven pimeyden käynnistämä kamppailu elämänhalun ja -haluttomuuden välillä.

Pureeko lääkitys maailmantuskaan, onko kirjoittamisesta terapiaksi, auttaako jos hankkii koiranpennun Tehoaako meditaatio, jos Facebook on samalla auki? Voiko rakkaudessa epäonnistua? Mitä on lupa katua?
"Keskivaikea vuosi" on masennuskirja, joka ei masenna. Avoin ja kaunis kertomus ihmisestä, joka solmii sovintoa elämänsä kanssa. (Takakansi)

     *     *     *

Pauliina Vanhatalon kirja "Keskivaikea vuosi" (2016) on oikeastaan varsin tyhjänpäiväinen ylempään keskiluokkaan kuuluvan liki 40-vuotiaan naisen vuodatus yhdestä vuodesta elämässään, vaikka se on ammattimaisen hyvin ja jopa taitavasti kirjoitettu.

Vanhatalo ei ainakaan tämän kirjan perusteella kovin kummoisesti prosessoi masennustaan. Kirjan kaari päättyy parin viikon KELA:n kuntoutusjaksoon - ja sitten hyppyyn tilanteeseen, jossa hän ilmoittaa, ettei ole enää niin masentunut tms.

Silmiinpistävää on tämän luovan kirjoittamisen ammattimaisen tosikkomaisuus, sarkastisuus ja ennen muuta kyvyttömyys leikkiä.. edes lastensa kanssa. Siinä on mennyt 9 laudaturia, jos ei hukkaan, niin ainakin epäilee, mitä tuollaisella täydellisyydellä tekee, jos sillä tuottaa satoja sivuja varsin keskinkertaista kirjallisuutta ja tekstiä .. lähinnä itselleen.

torstai 9. kesäkuuta 2016

Appelgren: "Vesta-Linnea kuunvalossa" (2013)


Vesta-Linnea tahtoisi mennä pihalle. Hän tahtoo, eikä kuitenkaan tahdo. Hän vain loikoilee peiton alla ja kuuntelee oman sydämen lyöntejä. Mutta kun pikkusisko Wendla tuo hänelle pääsiäisestä asti säästämänsä prinsessasuklaamunan, Vesta-Linnea piristyy, ja tytöt rientävät iloisina puumajaan. Kesken majaleikin Wendla kysyy: "Miksi sinä olet välillä niin surullinen? Minusta on aina mukavaa nousta aamulla sängystä ja päästä leikkimään." (Takakansi)

      *     *     *

Lastenkirjabloggarit ylistävät Tove Appelgrenin lastenkuvakirjoja, jotka on kuvittanut Salla Savolainen.

Appelgren onkin mainio tarinankertoja, joka antaa lapselle äänen, joka lastenkirjoistakin usein puuttuu.

     *      *     *

Tämä viides 'Vesta-Linnea' kirja käsittelee masennusta, alakuloa ja surullisuutta. Sitä ettei niin lapsi kuin aikuinenkaan ole aina aivan vireessä.

Appelgren osaa käyttää hahmojaan oivaltavasti. Kirjassa äiti tai äidin ystävätär Paula eivät edes huomaa millainen olo Vesta-Linnealla on. Pikkusisko Wendla sen sijaan ei voi olla huomaamatta sitä, että toinen ei halua heti aamusta leikkiä hänen kanssaan.

Wendla panee parastaan saadakseen siskonsa ylös - ja antaa tälle viikkokausia säästäneensä suklaamunan, mikä havahduttaa Vesta-Linnean. Ja tytöt lähtevät yhdessä ulos.

      *     *     *

Yöllä Vesta-Linnea näkee unta pelottavasta kaivonnoidasta, joka lienee jonkinlainen paikallinen taruolento niin kuin Marko Hautalan kirjan "Kuokkamummo" (2014). Vanhassa kansanperinteessä esim. Näkki saattoi asua kaivossa, mitä piti varoa - ettei Näkki vie.

Luovasti ajatteleva Vesta-Linnea sen sijaan näkee mummon säälittävänä olentona, joka majailee yksin kaivossa. Kenties se on masentunut? Toisena yönä Vesta-Linnea laskeutuu mitään pelkäämättä kaivoon ja vie kaivonoidalla juustoleivän lohdutukseksi.

Yöllä hän pohtii, että ehkä huonot päivätkin kuuluvat elämään. Jos ei ole koskaan surullinen, ei voi tietää millaista on olla oikein iloinen?

Linkit:

Tove Appelgren & Salla Savolainen: Vesta-Linnea kuunvalossa. Leena Lumi -blogi 07.10.2013

Valoa ja varjoa, tunteita ja myötäelämistä. Lastenkirjahylly 07.01.2014

keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 338 - miten kertoa masennuksesta lapselle? -

CC by  Mimmi L. 
Miten kertoa lapselle oman vanhemman masennuksesta?

Tällä tavoin kirjastossa on mahdollista opastaa asiakasta ongelman suhteen eteenpäin:

     *    *     *

Otetaan esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Kirjallisuus- ja musiikkiopastus (KIMU)

Aihe: Vanhemman masennuksesta kertominen pienelle lapselle?

Lähtökohta: Lapselle kerrottava lapsen kielellä niin että tämä ymmärtää mahdollisimman hyvin mistä on kysymys. (Furman & Valtonen 2000)

     *     *     *

Tiina Holmbergin satu Kun maasta sataa vettä (2002) kertoo ketunpojasta, jonka äidin mieli sairastuu, eikä hän pysty enää huolehtimaan poikasestaan. Äiti ja lapsi asuvat kaksistaan, eikä ketunpoikasella ole muuta vaihtoehtoa kuin kertoa asiasta jollekin aikuiselle eläimelle. Tällainen sattuu olemaan herra Hirvi, joka näkee heti että kaikki asiat eivät ole kohdallaan.

Herra Hirvi kertoo, että äiti on sairas. Hänellä on sellainen mielen sairaus. Se saa äidin tekemään ja puhumaan vähän hassuja jopa unohtamaan poikasensa ruokkimisen. Hirvi lupaa auttaa ja viedä äidin Metsämäen sairaalaan. Huoli ketunpoikasen mielessä sen kun vain kasvaa. Miten hänen nyt käy, kun äiti ei ole enää ollenkaan kotona? No, tarinassa käy niin että poikanen lähetetään ensin suuren kettutarhaan, jossa on muita samanlaisessa tilanteessa olevia. Jonkin ajan kuluttua herra Hirvi tulee kertomaan, että hän on saanut uuden kotikolon Ilvesperheen luota.

Elämä uudessa perheessä erossa omasta äidistä ei ole herkkua. Monenlaisia vastoinkäymisiä on edessä. Ketunpoika odottaa vain näkevänsä äitinsä, mutta äiti on niin sairas, että jopa unohtaa sovitun tapaamisen. Poikasesta tulee surullinen ja ilvesäiti lohduttaa häntä ja he keskustelevat tilanteesta.

Holmbergin kirjassa on kerrottu myös millä tavoin satua on mahdollista käydä lapsen kanssa läpi. Satu mahdollistaa keskustelun aloittamisen lapsen omasta tilanteesta. Piirtäminen ja maalaaminen ovat muita mahdollisia tapoja käsitellä kirjan esiinnostamia kysymyksiä. Ennen muuta tämä satu antaa mahdollisuuden pohtia sijaisvanhemmuutta.

     *     *    *

Millaisia ovat mielen sairastumisen ja ennen muuta sen tajuamisen aiheuttamat ensireaktiot? Niitä ovat asian torjuminen ja häpeän sekä syyllisyyden tunteet, mikä on Kaikki hyvin -leikin pelaamista. Lasta kuitenkin helpottaa kun tämä leikki saadaan loppumaan. Leikissä roolit kääntyvät lapsen ja vanhemman leikissä vinksalleen. Lapsi ottaa aikuisen roolin ja hoivaa äitiään. Tilanne saa aikaa lapsessa pelkoa ja ahdistusta, kun hän ei tiedä, miten tässä oikein käy.

Eila Jaatisen Kun läheisen mieli murtuu (2004) -kirjassa kerrotaan mm. Sannan tarina eli miten kävi, kun 8-vuotiaan lapsen äiti sairastui 1980-luvulla. Äiti oli yksinhuoltaja ja katkaissut välit sukulaisiin. Sanna elää ilman ulkopuolista apua äitinsä kanssa 18-vuotiaaksi saakka, jolloin hän kertoo asioista terveyskeskuspsykologille ja saa apua apua ensin itselleen ja sitten äidilleen. Esim. luokanvalvoja epäili aikoinaan, etteivät kaikki asiat ole kohdallaan, mutta ei tehnyt mitään. Sanna kritisoi myös terveydenhuollon järjestelmää ja toimimatonta lastensuojelulakia. Sannan arvion mukaan vielä 2000-luvulla lapset jäävät yksin sairaiden vanhempien kanssa.

Kun läheisen mieli murtuu (2004) -kirjassa on myös muita sairastuneiden äitien (ja isien) ja heidän lastensa tarinoita.

     *     *     *

Bitta Söderblomin tutkimuksessa on haastateltu lapsia, joiden vanhempi on masentunut ja he ovat osallistuneet vanhempiensa kanssa vertaisryhmään.

Tapaustutkimuksen tulos on että yhteisesti jaetut kokemukset antoivat hyvän pohjan omien kokemusten käsittelylle ryhmän ulkopuolella. Vuorovaikutus ryhmässä oli puhumista ja kuuntelemista. Söderblom toisaalta kysyi myös, oliko lapsen tarpeen tietää kaikkea siitä, mitä aikuiset tiesivät vanhemman sairaudesta. Näin ei ollut. Missä raja sitten kulki, oli vaikeammin määriteltävä asia. Keskeistä oli tilanteiden tarkastelu lapsen näkökulmasta.

Millaisia kysymyksiä ja miten istuntojen aikana käsiteltiin ei kuitenkaan tässä Söderblomin tutkimuksessa Lapsi masentuneen vanhempansa kanssa vertaisryhmässä (2004) valitettavasti ole dokumentoitu. Interventio kesti vain suhteellisen lyhyen ajan eli muutamia viikkoja. Ryhmässä käsiteltiin vaihtelevia teemoja, mitä on masennus ja miten omia tunteita hallitaan. Lisäksi saatiin ohjeita erilaisia tilanteita varten jne.

     *     *    *

Silloin kun masennus jatkuu määräämättömän pitkän ajan eikä liity esimerkiksi johonkin elämäntilanteeseen, erilaiset terapiat mielen sairauden hallitsemiseksi ovat tarpeen. Irma Karila & Anna-Maija Kokko kertovat Krooninen masennus (2008) -kirjassa, millä tavoin tänä päivänä masennusta yritetään hoitaa. Huomio ei ole missään vaiheessa esim. perheen sisäisessä kommunikaatiossa ja vuorovaikutuksessa vaan lähinnä masentuneen henkilön tilassa ja hänen taidoissaan hallita (mindfulness) omaa tietoisuuttaan. Ryhmissä toimiminen on masentuneiden ryhmätoimintaa, jossa esim. lapset on suljettu ulkopuolelle.

Lapsellekin vanhemman masennuksesta tulee silti kertoa, mitä mm. Ben Furman & Jussi Valtonen Jossakin on ilo (2000) -kirjassaan korostavat.

Lapset tarvitsevat asiallista tietoa kielellä, jota he ymmärtävät. Aikaisemmin mielenterveyspalveluja käyttävien ihmisten lapset jätettiin oman onnensa nojaan. Viime aikoina on onneksi kuitenkin alettu ymmärtää, että lapset tarvitsevat sekä tietoa että tukea.” (Furman & Valtonen 2000, 129)

Furman & Valtonen esittävät myös ajatuksen, että lasten on voitava osallistua vanhempansa auttamiseen. Tällä tavoin on mahdollista lievittää lapsen vanhempansa sairaudesta kokemaa tuskaa.

Lähteitä:

KAUNOKIRJAT

Anja Erämaja. Hilu, Hippu ja äiti valtava. 2008
Appelgren, Tove. Vesta-Linnea kuunvalossa. 2013
Lempinen, Marja-Leena. Mustaa lunta. 2006
Sumanen, Nadja. Rambo. 2015.
Vettenterä, Minttu, Mörkö vei ilon. 2010

TIETOKIRJAT

Arjanne, Tiia. Masennuksen viisaus. 2009
Beckert, Anna.  Keulaportti murtuu : mielenterveyspotilaan omaisen kertomus masennuksesta. 2002
Furman, Ben. Jossakin on ilo : Tietoa ja toivoa masennuksesta kärsiville ja heidän läheisilleen 2000.
Holmberg, Tiina. Kun maasta sataa vettä. 2002
Heikkilä-Halttunen, Päivi. Minttu, Jason ja Peikonhäntä. 2010
Jokinen, Eeva. Väsynyt äiti : äitiyden omaelämäkerrallisia esityksiä. 1996
Karila, Irma. Krooninen masennus. Mitä on tehtävissä. 2008
Kun läheisen mieli murtuu : omaiset kertovat / toimittanut Eila Jaatinen.2004
Mattila, Antti. Näkökulman vaihtamisen taito. 2006
Saarinen, Kari. Masennustarinoita. 2009
Sairauteni nimi on masennus / toimittanut Merja Urponen-Tuukkanen. 2003
Söderblom, Bitta. Lapsi masentuneen vanhempansa kanssa vertaisryhmässä : kommunikaation ja ymmärryksen merkitys. 2005.
Vanhatalo, Pauliina. Keskivaikea vuosi : muistiinpanoja masennuksesta. 2016
Vauvan varjo : kokemuksia synnytyksenjälkeisestä masennuksesta / toim. Piia Haarala. 2006

maanantai 6. kesäkuuta 2016

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 717 "Guy de Maupassant: Hylky"


Päivälehti julkaisi 23.8.1890 Guy de Maupassantin novellin 'Hylkylaiva', jonka kääntäjää ei mainittu.

Seuraavan kerran novelli ilmestyi kirjoihin ja kansiin Arvi Nuormaan kääntämänä vasta vuonna 1945, jolloin se ilmestyi "Alaston ihminen" -teoksessa. Viimeisin Reino Hakamiehen käännös löytyy vuoden 1960 "Valituista teoksista", joka näkyy liikkuvan vielä antikvariaateissa ja niiden verkkokaupoissa.

    *     *     *

Novellissa kerrotaan, miten 30-vuotias ranskalainen vakuutustarkastaja Georges Garin jäi neljän englantilaisen kanssa jumiin Rénin hiekkasärkille haaksirikkoutuneeseen 'Maria Josef' -laivaan.

Keskeinen osa kuvausta on Garinin eroottisten tunteiden kuvaaminen. Kolme englantilaisista on teini-ikäisiä tyttöjä, joista vanhimpaan hän iskee silmänsä ja alkaa fantasioida tytöstä. Guy de Maupassant tyylilleen uskollisena ei kerro kaikkea, mitä miehen mielessä liikkuu, mutta sitä ei ole lukijan vaikea lähes humoristisesti kuvattujen tapahtumien perusteella päätellä.

    *    *    *

Toisin kuin 'haaksirikkoiset' olettavat heidät pelastetaan hiekkasärkiltä, mikä on Georges Garinille pettymys, sillä hän olisi halunnut kuolla tytön syleilyssä - jonka syliin hän laivan liikahduttua vahingossa joutuu - ja alkaa kiihkeästi suudella tyttöä. Ennen kuin tajuaa, että loppu ei tullutkaan.

Ennen pelastumista miehen ajatukset alkavat harhailla. Hän on ajankuluksi kehottanut tyttöä laulamaan jotain englantilaista ja tyttö laulaa. Georgesin mielessä 18-vuotias tyttö assosioituu merenneitoon, seireeniin, joka houkuttelee ohitsekulkevia laivoja. Ja miehen hämmästykseksi hetken kuluttua laiva tuleekin hakemaan heitä!

Kaunis tarina merenneidosta murenee - ja vakuutustarkastaja joutuu palaamaan karuun arkeen ja on suorastaan pettynyt pelastumisestaan.

     *     *     *

Lainaan vuosien 1890 ja 1960 käännöksistä kappaleen, jossa ollaan Georges Garinin pään sisällä, jolloin hän on varma kuolemastaan, jota ei koskaan tule:

Vuoden 1890 versio:

"Meri nousi, piesten hylkylaivaamme. En enään ajatellut muuta, kuin tätä ääntä. Ja ajattelin vedenneitoja. Jos vene olisi kulkenut ohitsemme, mitähän olisi silloin sen väki arvellut? Sokeltunut mielikuvitukseni antautui tähän unelmaan. Vedenneidot. Eikö tämä merentytär todellakin ollut vedenneito, joka oli viekoitellut minua jäämään tähän hajonneeseen laivaan, ja joka pian oli katoava aaltoihin kerallani?"

Vuoden 1960 käännös:

"Meri kävi myrskyisämmäksi ja hakkasi jo hylkyämme. Mutta minä ajattelin enää vain tätä ääntä. Ja ajattelin myös seireenejä. Jos joku laiva olisi kulkenut läheltä ohitsemme, mitähän merimiehet olisivat ajatelleet? Huolestunut mieleni eksyi satujen maailmaan! Seireeni! Eikö tosiaankin ollut seireeni tämä merestä ilmestynyt tyttö, joka oli saanut minut jäämään tähän madonsyömään laivaan ja joka kohta yhdessä minun kanssani häviäisi aaltoihin."

Tekstit ovat tietysti hieman erilaiset jo senkin takia, että kieli ja sen säännöt ovat 70 vuodessa hieman muuttunut.

Koska en osaa ranskaa, en voi lukea alkuperäistä tekstiä ja verrata sitä käännöksiin, Vain lukea käännöksiä ja verrata niitä toisiinsa ja siihen millaista kieli on 2010 -luvulla.

Ensimmäinen huomio on, että vanhempi käännös ei ole ainakaan kaikilta osin huonompi. Esim. sanan 'vedenneito' käyttö on perustellumpaa kuin 'seireeni' -sanan käyttö. Vielä parempi olisi käyttää 'merenneitoa', sillä siitähän tarkalleen ottaen tarkoitetaan.

Ensimmäinen lause ei kummassakaan käännöksessä vaikuta aivan onnistuneelta. Merenpinta oli vuoroveden takia nousemassa ja samaan aikaan alkoi tulla ja syntyi aaltoja. Tästä seurasi se, että hylky alkoi liikkua ja vaarana oli, että se hajoaisi.

Jotain tällaista olisi kenties itse kirjoittanut ensimmäiseen lauseeseen:

"Merenpinta nousi ja laineet löivät yhä kovempaa haaksirikkoutunutta laivaa."

Seuraavat lauseet voisi sitoa tiukemmin yhteen:

"Ajattelin enää merenneitoja - ja kuulemaani neidon ääntä."

Olisin jatkanut hieman väljemmin:

"Jos joku olisi kulkenut läheltä, mitähän meistä olisi sanottu. Sekava mieleni tuotti kuvitelman, että olimme - tyttö ja minä - tarinoiden merenväkeä!"

Georges Garinin fantasiointi huipentuu kappaleen viimeiseen lauseeseen ennen kuin kaunis unelma karisee:

"Niin, eikö tämä merestä noussut nuori nainen ollut oikea merenneito, joka houkutteli minut jäämään uppoavaan laivaan. Laivan mukana painuisimme alas syvyyksiin."

Linkit: 

Hylkylaiva. By Guy de Maupassant. Päivälehti 23.08.1890

Historiallinen sanomalehtiarkisto. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot. [2016]

Hylky. Guy de Maupassant. Kirjasampo

The Wreck. By Guy de Maupassant. e-book

The Entire Original Maupassant Short Stories. By Guy de Maupassant. Project Gutenberg

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 337 - Myytävänä: satu merenneidosta -

CC by  Mimmi L. 
Myytävänä: H.C. Andersenin satuja.

Alla oleva ilmoitus on vuodelta 1872 Uusi Suometar -lehdestä.

Mm. 'Pienen merenneidon' suomentajaksi on mainittu nimerkki Suonio, joka viittaa mm. Heinrich Hoffmanin "Jörö-Jukan" (1869) suomentaneeseen Julius Krohn-Suonioon.

     *    *     *
uusi suometar 091272.png
Uusi Suometar 9.12.1872


sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 716 "Lemmenkivi"


Vuonna 2016 on vaikea kuvitella, että missään sanomalehdessä - tai edes aikakauslehdessä - julkaistaisiin sellaista tarinaa merenneidosta kuin oli Väinö A. Airion kertomus tai novelli 'Lemmenkivi' Raahen Sanomissa vuonna 1909.

3. osaisena julkaistu jatkokertomus kertoo  20-vuotiaasta Johanista, joka kuulee isänsä kanssa keskellä merellä kaunista laulua:

- Kuuletko tuota hiljaista kaunista laulua? Mistä se ...
- Merenneitoja, jotka karkeloivat tuolla.
Vanhus osoitti kädellään Pitkäkariin.

    *     *     *

Metsähallitus
http://metsahallitusmerella.blogspot.fi
Aika, paikat ja tavat ovat muuttuneet. Pitkäkari ei ole enää kari tai saari vaan kaupunosa keskustan kupeessa. Johanin isä on paljon poikaansa vanhempi, mutta ei sentään enempää kuin 50-vuotias. Silti 'Lemmenkiven' kertoja puhuu hänestä vanhuksena.

Tältä vanhukselta nuorimies oli kuullut tarinoita sikäläisistä merenneidoista. 1800-1900-vaihteessa kalastajat kertoivat ilmeisesti vielä yleisesti näitä tarinoita. Tosin niihin ei enää uskottu yleisesti.

      *     *      *

Isä ja Johan eivät näe näitä neitoja, mutta asia jää vaivaamaan Johania. Hän on pitänyt merenneitoja legendana, mutta ei tiedä enää mihin uskoa. Yhtenä iltana hän sitten lähtee yksin liikkeelle veneellä - ja kohtaa joukon merenneitoja, jotka Johanin nähdessään häviävät.

Yksin merenneidoista, Alli-nimeltään, sen sijaan jatkaa kivellä istumistaan ja hiustensa kampaamista. Allilla niin kuin aina merenneidoilla ovat kauniit naisen kasvot ja ylävartalo, mutta alaosassa hänellä on kalanpyrstö.

Johan käy pitkin kesää Allia tapaamassa, ja ihminen ja merenneito rakastuvat. Sitten tulee syksy ja on eron hetki. Johan haluaa Allin mukaansa, mutta Alli kertoo, ettei hän voi elää maalla, eikä Johan meressä.

     *    *    *

On kuitenkin yksi keino, jolla rakastavaiset saavat toisensa eli kuoleman kautta. Johan lähtee Allin matkaan...

Eikä Johania sen jälkeen näy ihmisten ilmoilla. Rannalta tosin löytyy pitkän ajan jälkeen miehen ruumis, mutta sitä ei tunnisteta.

Linkit: 

 Lemmenkivi by Väinö A. Aurio. Raahen Sanomat 27.5., 10.6. ja 17.6.1909

 Historiallinen sanomalehtiarkisto. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot. [2016]
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti

Veistoksia ja maalauksia tarujen merestä. Raahen lukion kuviksen päiväkirja [2013]

Merenneito - aallon tytär. Opetuksen blogit (Turku)

lauantai 4. kesäkuuta 2016

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 715 "Tarinat Loreleista"


Ei vain Tanskalla ja Suomella ole omat mm. matkailumarkkinoinnissa käytetyt merenneitonsa. Sellainen on myös Saksalla.

Reinin joen mutkassa kalliolla istuvaa ja hiljaa laulavaa Loreleita on verrattu Näkkiin. Lisäksi Lorelei- ja Näkki-tarinoiden arvellaan olevan hyvin vanhaa perinnettä.

     *     *     *

Jokin vanhoissa tarinoissa koukuttaa, ja Suomessa Näkki -tarinoita on ollut mm. Hämeessä ainakin vielä 1970 -luvulla, sillä muistan kuulleeni niitä tuolloin. Tosin tarinat o(li)vat kutistuneet kutistumistaan vuosikymmenten varrella. Tämä näkyy mm. eri vuosikymmeninä kerätyistä tarinoista ja loitsuista.

Toki vanhan rinnalle on syntynyt myös uutta perinnettä - ja vanhaa merenneito-aihetta on käytetty kansanperinteen lisäksi (populaari)kulttuurissa.

    *     *    *

Lorelei -tarinat ovat innoittaneet saksalaisten ohella ainakin suomalaisia ja ranskalaisia. Saimaa -lehdessä vuonna 1884 julkaistiin tuntemattoman kirjoittajan tekemä pastissi 'Loreley'. Tässä tarinassa merenneito tekee itsemurhan sen jälkeen, kun hänet on leimattu noidaksi, eikä hän päässyt ritarinsa kanssa naimisiin vaan tämä petti hänet.

Tunnetuimmat tarinat Loreista ovat  kirjoitettu 1800-luvulla Saksassa. Clemens Brentano sävelsi vuonna 1801 balladin 'Zu Bacharach am Rheine', jatkona aihetta käsittelevälle romaanilleen. Yksi Saksan (kansallis)runoilijan Heinrich Heinen kuuluisimmista runoista on 'Die Lorelei' (1824).

Saimaa -lehden 'Lorelei' (1884) on sekoitus Brentanon balladia ja H.C. Andersenin "Pientä merenneitoa" (1836). Ranskalainen modernisti Guillaume Apollinaire kirjoitti hänkin runon 'La Loreley', joka löytyy hänen "Alcools" (1913) -kokoelmastaan.

     *     *     *

Yleensä tarinan ytimessä on väite, että (pakanallinen) Lorelei aiheutti miesten kuolemia. Toisaalta miehet pettivät Loreleita. - Alun perin tällaista kristillistä motiivia ei tarinassa ole voinut olla, joten - niin kuin niin usein - paikalliset papit ovat vääntäneet vanhat tarinat mutkalle. - Pisimmälle Lorelein mobbaamisessa meni Heine, sillä hänen merenneitonsa aiheutti sitä, että laivat ajoivat Reinin keskiosassa toistuvasti karille.

Suomalaisessa tarinassa ritari Herman hylkää Lorelein, kun hän kertoo olevansa merenneito ja menee vaivihkaa naimisiin ylhäisen ja rikkaan naisen kanssa. Mukana tarinassa on myös Lorelein isä, joka on loogisesti Reinin kuningas (Ahti).

Epätoivoinen Lorelei menee rakkaansa häihin, missä hänet tunnistetaan ja yritetään ottaa kiinni sekä tuomita noitana. Lorelei pakenee kalliolle - jonka mukaan paikka on saanut nimensä - ja hukuttautuu Reiniin. Eli palaa isänsä luo. -- Melodraama päättyy siihen, että Herman jää petoksestaan huolimatta haikailemaan menettämänsä rakkaan perään ja hyppää hänkin kalliolta...

Linkit: 

Historiallinen sanomalehtiarkisto. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot. [2016]
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti

Loreley. Saimaa-lehti 22.6. ja 26.6.1884 (saksalainen kansantarina)

Loreley. Wikipedia

perjantai 3. kesäkuuta 2016

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 714 "Merenneidot siirtyivät suullisesta perinteestä sanomalehtiin 1800-luvun alussa"


Historiallinen sanomalehtiarkisto [2016] on joka miehen ja naisen aarreaitta, mistä voi löytyä sanomalehtien alkuajoista aina 1910 -luvulla asti mitä tahansa kiinnostavaa. Harmi vain että lehdet panttaavat tätä uudempaa aineistoa, vaikka sitäkin on digitoitu ainakin 1930-luvulle asti.

    *    *    *

Merenneidoilla on edis-
tetty myös matkailua.
Otin esimerkiksi vedenneidot, joista löytyi yllättävän paljon erilaista materiaalia. Lehdissä on kerrottu sellaisiakin stooreja, jotka eivät ainakaan kovin helposti löydy esim. SKS:n Suomen Kansat Vanhat Runot (SKVR) -sähköisestä tietokannasta.

Vanhin löytämäni lehtijuttu on vuodelta 1881 Pohjois-Suomi -lehdestä. 'Perää siinä on' kertoi, miten läheltä Panaman pääkaupunkia oli löytynyt kalanpyrstöinen merenneito, joka oli kulkeutunut USA:n Kentyckyn Lewisvilleen. Kiinnostavaksi asian tekee se, että 1800-luvun lopulla ensimmäisen kerran lehdistössä levisivät uutiset todellisen merenneidon löytämisistä. Ja nämä nykytarinat saavuttivat siten Suomenkin.

Vuonna 1872 tosin Uusi Suometar kaupitteli H.C. Andersenin satujen käännöksiä vihkosina, joista yksi oli 'Pieni merenneito'.

     *    *     *

1800-1900 -lukujen taitteessa merenneidot ja matkailu löysivät toisensa, eikä ole ihme, että sellainen löytyi 1950 -luvulla julisteesta, jossa Suomea myytiin maailmalle.

JATKUU...

Linkit: 

Historiallinen sanomalehtiarkisto. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot. [2016]
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti

Perää siinä on. Pohjois-Suomi 21.12.1881 (uutinen)

Loreley. Saimaa-lehti 22.6. ja 26.6.1884 (saksalainen kansantarina)

Hylkylaiva. By Guy de Maupassant. Päivälehti 23.8.1890

Aino-neidon surma. Aamulehti 7.3.1900 (Kalevalan adaptaatio)

Lemmenkivi by Väinö A. Aurio. Raahen Sanomat 27.5., 10.6. ja 17.6.1909 (novelli, kansantarinat)

SKVR-tietokanta – kalevalaisten runojen verkkopalvelu. Suomen kirjallisuuden seura. [2016]
http://skvr.fi/#/%7B%22content%22:%22aloita%22%7D

Merenneidot 2010-luvulla:

Kuvat: Suomea markkinoitiin 50-luvulla jopa erotiikalla – paljasrintainen merenneito kohautti. By Keimo Lehtiniemi. MTV / Uutiset 21.3.2016
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kuvat-suomea-markkinoitiin-50-luvulla-jopa-erotiikalla-paljasrintainen-merenneito-kohautti/5800530

Merenneito lumoaa varsinkin lapsifanit. Kenkäkauppias Anni Perttula muuttuu vedessä merenneito Riiaksi. By Jaana Rinne. Helsingin Sanomat 23.2.2016
http://www.hs.fi/ihmiset/a1456112630438

Suomen omat Merenneidot Riia ja Nerissa, BehindTheScenes of Otaniemi photoshoot. YouTube 22.10.2015 https://youtu.be/xzxGQO3ZBO4

Lempääläläisen merenneidon voi tilata vaikka lastenjuhlien vetonaulaksi. Myllyrannan merenneito saapui Punaiseltamereltä. By Katariina Onnela. Lempäälä-Vesilahden Sanomat 12.8.2015
http://lvs.fi/2015/08/12/myllyrannan-merenneito-saapui-punaiseltamerelta/

Riia on suomen ensimmäinen ammattimerenneito - tätä pyrstöä kelpaa esitellä! By Hilkka Karvonen. Iltalehti 11.2.2015
http://www.iltalehti.fi/iltvviihde/201502110075722_a2.shtml

Merenneitojen työvälineinä 15 kilon silikonit. By Hilkka Karvonen. Iltalehti 6.2.2015
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015020619153308_uu.shtml

Imatralla polskii Suomen ainokainen merenneito. By Mari Lääperi. Imatralainen 7.7.2014
http://www.imatralainen.fi/artikkeli/226451-imatralla-polskii-suomen-ainokainen-merenneito

Kadoksissa ollut merenneito löytyi radion suorassa lähetyksessä – Sirkka Mäkinen kiersi Suomea. By Iida Rauhalammi. Yle / Uutiset 1.6.2014
http://yle.fi/uutiset/kadoksissa_ollut_merenneito_loytyi_radion_suorassa_lahetyksessa__sirkka_makinen_kiersi_suomea_lapinakyvissa_bikineissa/7690431

Merenneito-oppitunnit vetävät väkeä Filippiineillä. Unelma merenneitona olemisesta herää henkiin merenneitopuvussa, johon luonnollisesti kuuluu asianmukainen evä. Uiminen ihonmyötäisessä puvussa vaatii lihasvoimaa, joten merenneito-oppitunti on myös hyvää kuntoilua. Yle / Uutiset 25.7.2013 (Reuters)
http://yle.fi/uutiset/merenneito-oppitunnit_vetavat_vakea_filippiineilla/6748779