torstai 30. kesäkuuta 2016

Crews (toim.): "Postmodern Pooh" (2011)


Jatkoa klassiselle 1960-luvulla ilmestyneelle suosikkikirjalle "Pooh Perplex", jossa kirjallisuuden tutkijat ja kriitikot tarkastelivat Nalle Puh -kirjoja eri näkökulmista.

Tässä kirjassa tilanne on päivitetty postmoderniin aikaan sopivaksi. Tekstit on esitetty Modern Language Association (MLA) -järjestön vuosittaisessa seminaarissa ja ne ovat hauskoja ja satiirisia - ja asiantuntevia.

Mukana ovat kaikki keskeiset kirjallisuuden tutkimuksen suunnat (dekonstruktionismi, postrukturalistinen marksilaisuus, uushistorismi, radikaalifeminismi, kulttuuritutkimus, kognitiotutkimus, postkolonialismi ym.). (Takakannen mukaan)

      *     *     *

Princetonin yliopiston tuoreen englannin professorin N. Mack Hobbsin masinoiman konferenssin kohteena vuonna 2009 oli kaikille tuttu A.A. Milnen "Nalle Puh". Tavallisesti kuivasti puhuvat ja kirjoittavat tutkijat ja kriitikot ovat tehneet esitelmänsä rennolla otteella ja vapautuneesti ja ovat saaneet luultavasti paljon enemmän irti aiheestaan kuin tavallisesti samoin kuulijat / lukijat.

Lopuksi Hobbs toteaakin, että hän on tyytyväinen 11 pidetyn esitelmän jälkeen, sillä kohde eli "Nalle Puh" -kirjat, näyttävät hävinneen kokonaan näkyvistä ja on syntynyt jotain muuta, uutta, postmodernia. Ytimessä on ollut esitelmien pitäjien retoriikka, heidän esittämänsä perusteet väitteilleen ja sanomisensa uskottavuus. Jokainen näkökulma on rajannut samalla pois muita näkökulmia ja tarkentaessaan huomion joihinkin asioihin on hämärtänyt kokonaiskuvaa.

     *     *     *

Kokoelman kummajainen on poliittisesti konservatiivi trumpimainen Dudley Cravat, joka ei edes kuulu MLA:han vaan on kyseenalainen mutta varta vasten kutsuttu vieras "Nalle Puh" -seminaariin.

Hobbsin valinta on selvästi oikeaan osunut. Cravat tuo tuoreen (tai vanhoillisen) näkökulman, joka poikkeaa muiden näkökulmasta, eikä se ole yhtään sen parempi (ennemmin päinvastoin). Kiinnostavaa on kuunnella myös soraääniä ja suoranaista vihapuhetta (!). Tässä olisi muilla niin akateemisessa maailmassa kuin sen ulkopuolella oppimista. Cravat luonnehtii muita mm. "tyhjäpäiksi, joiden pää on täytetty postmodernilla oljilla".

Ja varmasti monen hämmästykseksi seminaarin lopulla Hobbs myötäilee jossain määrin Cravatia ja korostaa, miten asiallisia perusteita ja sisällöllistä uskottavuutta tärkeämpää on puheen ja kirjoittamisen retoriikka, millä muita vakuutetaan ja manipuloidaan. - Ja tässä oikeistopopulistit, konservatiivit ja fasistit ovat ollet taitavia pragmaatikkoja.

Ei ole tärkeää, onko pohjoisnapa magneettisella pohjoisnavalla vai 1/2 hehtaarin metsän laidalla oleva tolppa, jossa lukee pohjoisnapa. - Totuus on alisteinen vaikutelmille ja uskomuksille. Jos ja kun ihmiset uskovat maailman navan olevan takapihallaan, niin sitten se on siellä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti