lauantai 4. kesäkuuta 2016

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 715 "Tarinat Loreleista"


Ei vain Tanskalla ja Suomella ole omat mm. matkailumarkkinoinnissa käytetyt merenneitonsa. Sellainen on myös Saksalla.

Reinin joen mutkassa kalliolla istuvaa ja hiljaa laulavaa Loreleita on verrattu Näkkiin. Lisäksi Lorelei- ja Näkki-tarinoiden arvellaan olevan hyvin vanhaa perinnettä.

     *     *     *

Jokin vanhoissa tarinoissa koukuttaa, ja Suomessa Näkki -tarinoita on ollut mm. Hämeessä ainakin vielä 1970 -luvulla, sillä muistan kuulleeni niitä tuolloin. Tosin tarinat o(li)vat kutistuneet kutistumistaan vuosikymmenten varrella. Tämä näkyy mm. eri vuosikymmeninä kerätyistä tarinoista ja loitsuista.

Toki vanhan rinnalle on syntynyt myös uutta perinnettä - ja vanhaa merenneito-aihetta on käytetty kansanperinteen lisäksi (populaari)kulttuurissa.

    *     *    *

Lorelei -tarinat ovat innoittaneet saksalaisten ohella ainakin suomalaisia ja ranskalaisia. Saimaa -lehdessä vuonna 1884 julkaistiin tuntemattoman kirjoittajan tekemä pastissi 'Loreley'. Tässä tarinassa merenneito tekee itsemurhan sen jälkeen, kun hänet on leimattu noidaksi, eikä hän päässyt ritarinsa kanssa naimisiin vaan tämä petti hänet.

Tunnetuimmat tarinat Loreista ovat  kirjoitettu 1800-luvulla Saksassa. Clemens Brentano sävelsi vuonna 1801 balladin 'Zu Bacharach am Rheine', jatkona aihetta käsittelevälle romaanilleen. Yksi Saksan (kansallis)runoilijan Heinrich Heinen kuuluisimmista runoista on 'Die Lorelei' (1824).

Saimaa -lehden 'Lorelei' (1884) on sekoitus Brentanon balladia ja H.C. Andersenin "Pientä merenneitoa" (1836). Ranskalainen modernisti Guillaume Apollinaire kirjoitti hänkin runon 'La Loreley', joka löytyy hänen "Alcools" (1913) -kokoelmastaan.

     *     *     *

Yleensä tarinan ytimessä on väite, että (pakanallinen) Lorelei aiheutti miesten kuolemia. Toisaalta miehet pettivät Loreleita. - Alun perin tällaista kristillistä motiivia ei tarinassa ole voinut olla, joten - niin kuin niin usein - paikalliset papit ovat vääntäneet vanhat tarinat mutkalle. - Pisimmälle Lorelein mobbaamisessa meni Heine, sillä hänen merenneitonsa aiheutti sitä, että laivat ajoivat Reinin keskiosassa toistuvasti karille.

Suomalaisessa tarinassa ritari Herman hylkää Lorelein, kun hän kertoo olevansa merenneito ja menee vaivihkaa naimisiin ylhäisen ja rikkaan naisen kanssa. Mukana tarinassa on myös Lorelein isä, joka on loogisesti Reinin kuningas (Ahti).

Epätoivoinen Lorelei menee rakkaansa häihin, missä hänet tunnistetaan ja yritetään ottaa kiinni sekä tuomita noitana. Lorelei pakenee kalliolle - jonka mukaan paikka on saanut nimensä - ja hukuttautuu Reiniin. Eli palaa isänsä luo. -- Melodraama päättyy siihen, että Herman jää petoksestaan huolimatta haikailemaan menettämänsä rakkaan perään ja hyppää hänkin kalliolta...

Linkit: 

Historiallinen sanomalehtiarkisto. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot. [2016]
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti

Loreley. Saimaa-lehti 22.6. ja 26.6.1884 (saksalainen kansantarina)

Loreley. Wikipedia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti