lauantai 27. elokuuta 2016

Reitman: "Lastentarhan kyttä" (1990)


Kovanaamaiselle poliisille annetaan hänen uransa vaikein tehtävä: naamioitua lastentarhanopettajaksi, jotta hän saisi kiinni huumediilerin. (IMDb)

"Lastentarhan kyttä" (1990) on amerikkalainen rikosdraama-komedia, jonka on ohjannut Ivan Reitman ja pääosassa Arnold Schwarzenegger John Kimblenä, joka on kovaotteinen poliisietsivä. Peitetehtävässä hän joutuu lastentarhanopettajaksi suojelessaan huumediilerin vaimoa ja poikaa  ennen kuin tämä ehtii saada heidät kiinni. (Wikipedia)

    *    *    *

EILEN 5:LTA KLO 21:00

perjantai 26. elokuuta 2016

Corbijn: "Control" (2007)


Henkilökuva Joy Division -yhtyeen arvoituksellisesta laulajasta Ian Curtisista, jonka henkilökohtaiset, ammatilliset ja rakkauselämään liittyvät ongelmat johtivat hänet itsemurhaan 23 -vuotiaana. (IMDb)

"Control" (2007) on brittielokuva post-punk -yhtye Joy Divisionin itsemurhaan päätyneestä laulajasta, Ian Curtisista. Se on rock-valokuvaajan ja musiikkivideo-ohjaajan Anton Corbijn 1. pitkä elokuva, joka perustuu Curtisin lesken, Deborah’n muistelmateokseen "Touching From a Distance".

Elokuvan nimi on otettu Joy Divisionin kappaleesta 'She's Lost Control', joka johdattelee elokuvan tärkeätä teemaa, hallintaa, jota Curtis ei koskaan elämässään saavuttanut. Kappale perustuu tosielämän epileptiseen tyttöön, jonka Curtis tunsi olevan oma kohtalotoverinsa. (Wikipedia)

keskiviikko 24. elokuuta 2016

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 750 Rikas Suomi ei menestynyt Riossa -tuki pois urheilulta!


Ihmisten mieli on kummallinen. Huonoa kisamenestystä jopa Ylen toimittajat yrittävät selittää liian vähäisellä panostuksella urheiluun.

Totuus on kuitenkin se, että Suomen menestys per capita oli neljänneksi huonoin kaikista maista!

Samaa kieltä kertoo myös kisamenestys, joka oli kaikkien aikojen surkein. Toisaalta väkimäärään suhteutettuna menestys oli sitä, mitä tällaiselta pienelta kansakunnalta saattoi odottaakin. Siitäkin huolimatta että samankokoinen Tanska kahmi 15 olympiamitalia!


Lähteitä:

Brasilia: matkustustiedote. UM. Matkustustiedotteet, 29.7.2016

Rio 2016: Tietoa ja ohjeita olympialaisiin matkaaville. UM. Uutiset 3.8.2016

Rio 2016: Suomi-talossa edistetään suomalaisen osaamisen tunnettuutta. UM. Uutiset, 9.8.2016

Toimittajat Riossa pelkäsivät aseellista hyökkäystä – asialla kuitenkin vain vandaalit. MTV / Urheilu 10.8.2016 (AFP)

Finpro ‏@FinproFi  22. heinäkuuta
Two weeks to go before the #FinlandHouse opens its doors at the #Rio2016 #Olympics http://www.cleantechfinland.com/-/join-finnish-olympic-team-and-cleantech-finland-at-finland-house-at-rio-olympics …

Around the world in Rio: your A-Z guide to the Rio 2016 hospitality houses.
By Kiratiana Freelon & Fernanda Ezabella. Rio 2016 25.07.2016

Pia Nybäck ‏@PiaNyback  28. heinäkuuta
#Rio2016 #Finlandhouse open for public 13-14. & 20.-21.8.🎉 🌎  Hospitality houses of the competing nations: https://www.rio2016.com/en/news/round-the-world-in-rio-a-z-to-the-rio-2016-hospitality-houses …"

Timo Heinonen ‏@timoheinonen  12. elokuuta
#Rio16fi #FinlandHouseRio avataan pian ja totta kai #Fiskars saksilla. #suomitalo #finlandhouse #design #rio2016 

Rahapula selittää huonoa kisamenestystä – "Ihan selvästi rahalla saa". By Paula Tiessalo. Yle / Kotimaa 18.8.2016

Suomalaissuoritusten lista on tylyä luettavaa: Suomi matkalla kohti historian surkeinta olympiatulosta
Rion areenoilla olympiaurakkansa on jo päättänyt 51 suomalaisurheilijaa. Tähän asti Suomen saldo on laiha: neljä Suomen ennätystä ja yksi pronssi. By Sami Laine. Yle / Urheilu 18.8.2016

Nordic News ‏@Nordic_News  21. elokuuta
Nordic News uudelleentwiittasi Yle Uutiset #Rio2016 was #Fin's worst-ever Olympics.  Finland achieved only one medal: bronze in boxing. 

Tyly fakta sai sinettinsä: Suomen olympiatulos Riossa kaikkien aikojen surkein. By Sami Laine & Arimo Laakkonen. Yle / Urheilu 21.8.2016

Raju tanskalaisväite: Humalaiset suomalaiset häiritsivät Tanskan käsipallomaajoukkueen unta Riossa – ”Se oli kamalaa”. Helsingin Sanomat / Urheilu 21.8.2016

Riku Riski ‏@RikuRiski  21. elokuuta
Yllätys? #Rio2016 Suomi ~ 6 milj. € mitali ihan linjassa Norjan ~ 17 milj. € neljä mitalia. Entä muut Pohjoismaat? 

Medals per capita. Olympic Glory in Proportion

sunnuntai 21. elokuuta 2016

Jokinen: "Kätilö" (2015)


Suomalainen kätilö rakastuu suomalais-saksalaiseen SS-upseeriin Lapin sodan aikana keskellä 2. maailmansotaa. (IMDb)

"Kätilö" (2015) on suomalainen draamaelokuva, jonka on ohjannut Antti J. Jokinen. Se perustuu Katja Ketun samannimiseen romaaniin  ja kertoo suomalaisnaisen ja suomalais-saksalaisen SS-upseerin välille kehittyvästä rakkaudesta keskellä Lapin sotaa. Elokuvan pääosissa ovat Krista Kosonen, Lauri Tilkanen, Pirkka-Pekka Petelius ja Tommi Korpela. Krista Kosonen palkittiin roolistaan parhaan naispääosan Jussilla ja Pirkka-Pekka Petelius parhaan miessivuosan Jussilla. (Wikipedia)

     *     *     *

Katja Ketun suosikkikirja "Kätilö" (2011) kääntyi elokuvaksi vain muutamassa vuodessa Katja Ketun itsensä ja ohjaaja Antti Jokisen käsittelyssä.

Mielenkiintoisin vaihe niin sodassa kuin elokuvassa on tietysti se, kun ystävät muuttuvat yhdessä yössä Välirauhan jälkeen vihollisiksi. Päähenkilöiden Helenan ja Johanneksen kohdalla sodan käänne ei kuitenkaan ollut dramaattinen. He yksinkertaisesti vain kohtasivat muutaman mutkan jälkeen toisensa sovitussa paikassa Kuolleen miehen kämpällä ja aloittivat yhteisen elämän.

Sotaelokuvien genreen tämä elokuva ei tuo paljonkaan lisää. Mitään sellaista mitä ei olisi nähty jo moneen kertaan.

Elokuvan henki on, jos ei nyt natsimielinen, ei paljon muutakaan. Sota esitetään historiallisena välttämättömyytenä, johon ihmisten on vain sopeuduttava. Jos elokuvassa on pahiksia, niin ne yllättäen ovat sodan jalkoihin jääneet saamelaiset. Tällainen vaikutelma syntyy.

lauantai 20. elokuuta 2016

Dowdle: "No Escape - Ei pakotietä" (2015)

Kaukana USA:sta uudessa kodissa jossain päin Aasiaa perhe löytää itsensä keskeltä vallankumousta ja yrittää epätoivoisesti päästä pakoon paikasta, jossa ulkomaalaisia teloitetaan. (IMDb)

"No Escape - Ei pakotietä" (2015) on amerikkalainen toimintaelokuva, jonka on ohjannut John Eric Dowdle. Kaakkois-Aasiassa työtä tekevä vesi-insinööri tuo perheensä maahan, mutta saapuu epäonnekseen juuri silloin, kun maan pääministeri murhataan ja maahan julistetaan poikkeustila. (Wikipedia)

     *     *     *

Vaikka en ole toimintaelokuvien ystävä, tätä elokuvaa katsoin silmät suurina. Millaisiin tilanteisiin tavallinen matti-meikäläinen voi joutua, kun hän joutuu keskellä maailmanmullistuksia? Hän saattaa esimerkiksi suojellessaan perhettään ja itseään joutua tappamaan.

No, viaton ei Cardiffin -vesiyhtiön insinööri Jack Dwyerkään ollut vaan juuri hänen yhtiönsä ja CIA:n toiminta toimi triggerinä vallankaappauksessa. Ja väkivallasta, hajota ja hallitse -filosofiasta, hyötyi vain länsimainen imperialismi ja monikansalliset yhtiöt.

Minun puolestani kyseenalainen sankariperhe olisi saanut hukkua Kamputsean ja Vietnamin väliseen virtaan.


perjantai 19. elokuuta 2016

Mäkelä & Kakkuri: "Sanajalkaseikkailu" (1999)


Oletko koskaan kuullut sananjalkaseikkailusta? Oletko ollut koskaan seikkailemassa? Oletko koskaan kokenut seikkailuelämystä? Oletko koskaan kaahinut Elvis-köydellä maan ja taivaan välillä? Koletko oskaan kikenut lurjaa väärinpäin?

"Sananjalkaseikkailu" (1999) on lukemaan houkutuskonsti, jossa yhdistyvät sana, kirja ja seikkailu, lukeminen ja seikkailupedagogiikka. Menetelmässä vaaditaan vain innostusta ja halua irrotella sanoin ja jaloin. 

Miten sukelletaan sananjalkaseikkailuun - saat tietää lukemalla tämän kirjan. (Takakansi)

    *    *    *

Miellän hyvän kirja- ja tarinavinkkauksen sellaiseksi, että siinä kertomukselle annetaan prosessin aikana toinen muoto, joka tekee sen parhaimmillaan vielä ymmärrettävämmäksi kuin oli alkuperäinen teksti. Samalla tarinalle annetaan oma tulkinta, joka ei ole suoraan luettavissa tekstistä.

Kysymys kuuluukin: tarjoaako Marja-Leena Mäkelän ja Esa Kakkurin seikkailu- ja elämyspedagogiikka, heidän toiminnalliset tehtävänsä ym tällaisen menetelmän? Eivät tarjoa.

Tarinoita ei millään tavoin prosessoida vaan vinkkaus on liimattu päälle kaikenlaiseen, ehkä sinänsä kiinnostavaan ja hauskaan, toiminnalliseen hössötykseen, joka perustuu hatusta vedettyihin fantasia-kertomuksiin. Ehkä tällaista todellisuudesta vieraantunutta eskapismiakin tarvitaan, mutta sen voisi jättää ennemmin seurakunnille, partiolaisille, poliittisille nuorisojärjestöille ym.

    *     *    *

Positiivista seikkailuissa on, että kirjoja sentään vinkataan jossain vaiheessa, luetaan otteita ääneen ehkä eläytyen tarinaan. Parhaimmillaan toiminnalliset tehtävät ja kirjojen tarinat liittyvät toisiinsa yhteisen aiheen kautta. Itse kirjoja ei kuitenkaan prosessoida vaan vinkkaus on vain sitä, että oppilaita / lapsia houkutellaan lukemaan kirja jälkikäteen, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että joka ainoa kerta kirjan loppu tai jatko jätetään kertomatta. Hyvä kirja kuitenkin kestää sen, että koko tarina kerrotaan tiivistetysti ilman että mitään olennaista jätetään väliin.

Huonona en pitäisi sitäkään, että opettaja etukäteen lämmittää oppilaat, orientoi käsiteltäviin kirjoihin ja jopa kertoo, mitkä kirjat tullaan vinkkaamaan. Ja oppilaat saavat ehkä tilaisuuden päällisin puolin tutustua kirjoihin, selailla niitä ja lukea takakannen niin halutessaan.

Edellinen mahdollistaa sen, että aikaa jää enemmän toiminnallisiin harjoituksiin ja niistä saa enemmän irti, kun tiedetään millaisia aiheita ja teemoja tullaan käsittelemään ja mistä tullaan keskustelemaan.

Parhaimpana vaihtoehtona kuitenkin on että kirjat ennen toiminnallisia tehtäviä luetaan ja oppilaat ehkä kirjoittavat itselleen kirjasta tiivistelmän ja / tai poimivat siitä itseään kiinnostavia kohtia, joita voidaan prosessoida yhdessä.

Tällaisen prosessin kautta, missä kirjan tarina, oppilaiden omat kiinnostuksen kohteet ja menetelmät viilataan yhteen syntyvät uskoakseni parhaat seikkailut, joissa myös lukutaito kehittyy monipuolisesti ja kirjoja luetaan siksi, että niitä halutaan lukea ja lukemisesta on sekä iloa että hyötyä.

torstai 18. elokuuta 2016

Heikkilä-Halttunen: "Lue lapselle! Opas lasten kirjallisuuskasvatukseen" (2015)


Vanhempien tärkeimpiä tehtäviä on vaalia perheenjäsenten välistä tunnekieltä, johon kuuluvat ilmeet, eleet ja keskinäinen viestintä. Koko perheen yhteinen kirjallisuusharrastus kannustaa lasta käyttämään kieltä rikkaasti sekä ilmaisemaan erilaisia tunteita. Kun kirjojen lukeminen on koko perheelle mieluinen ja luonteva tapa viettää aikaa, lapsista kehittyy myös hyviä keskustelijoita, jotka ottavat kantaa luettuun, perustelevat napakasti näkemyksiään ja eläytyvät toisten esittämiin näkökantoihin.

Päivi Heikkilä-Halttusen kirja antaa eväitä lasten lukemisharrastukseen vauvasta alakoulun loppuun saakka. Teoksen taustalla on uusin lukemista ja lapsen ja aikuisten vuorovaikutusta koskeva tutkimus. Yleistajuisesti esitetyssä kirjassa on myös lukumuistoja, helposti toteutettavia tehtäviä ja kirjavinkkejä eri ikäisille.
Kirja sopii niin vanhemmille ja isovanhemmille kuin lasten parissa työskenteleville. (Atenan sivusto)

     *    *     *

Päivi Heikkilä-Halttusen kirja "Lue Lapselle!" (2015) on kiinnostava katsaus lastenkirjojen ja niiden lukemisen tilanteeseen 2010 -luvun puolivälissä.

Myös tästä kirjasta niin kuin kaikista lukemista käsittelevistä kirjoista 2000 -luvulla löytyy viittaus siihen, miten pojat lukevat aina vain vähemmän ja 10 % peruskoulun käyneistä ei osaa lukea juuri ollenkaan ja heistäkin suurin osa on tietysti poikia. Näihin ongelmiin ei tämäkään kirja silti pureudu, vaikka kirjoittaja joitain ehdotuksia asian suhteen tekeekin.

Skeptikko saattaa silti kysyä, kenen arvomaailman ja etujen mukaista on, että lapset käyttävät aikansa joutaviin kirjoihin, joita on julkaistu viime vuosina enemmän kuin koskaan. Ovatko lasten- ja nuortenkirjat lähinnä vain kirjankustantajien automaatti, jolla ne lypsävät yhteiskunnan varoja omaan bisnekseensä.

     *     *     *

Kirjojen joukossa on monenlaista satua ja tarinaa, realismia ja fantasiaa, kaikkea mahdollista. Jos valinnan vaikeuden sivuuttaa esimerkiksi sillä huomautuksella, että "kyllä kirjastonhoitajat ja muut valintoja tekevät osaavat hommansa", ongelmaksi jää vielä, millä tavoin valittuja kirjoja ja niiden lukemista ym. käyttöä on edistettävä ja mitä siitä seuraa.

Kiinnitin huomioni siihen, millä tavoin kirjojen toiminnallista käyttöä (draaman genret mukaan lukien) on pyritty edistämään päiväkodeissa, kouluissa, kirjastoissa ja kotona.

Kirjasta on 'draama' -sanaa turha etsiä. Sen sijaan esiintymistaitoihin viitataan kun kerrotaan toiminnasta lukupiireissä. Kirjavinkkauksen kohdalla mainitaan toiminnalliset menetelmät, mikä tässä yhteydessä tarkoittaa elämys- ja seikkailupedagogiikan sekä kirjavinkkauksen montaasimaista liittämistä toisiinsa.

Eniten huomiota on pantu kirjojen lukemiseen ääneen joko niin että lapsi itse lukee tai hänelle luetaan. Lukemisen aikana siitä, mitä on kerrottu ja kuvin kuvitettu voidaan keskustella, jolloin kerrottua myös reflektoidaan.

    *     *     *

Pienten lasten kohdalla mainitaan, miten yhdessä luetut tarinat voivat vaikuttaa lapsen leikkeihin ja uniin. (s. 47 -) Tietoisesti tarinoiden ja leikkien välille ei kuitenkaan rakenneta esim. draamaleikin avulla siltaa.

Jotenkin tulee mieleen etteivät näistä aiheista kirjoittavat ja käytännön työtä tekevät ole huomanneet sitä, miten kirjalla ja sen kielellä on loppujen lopuksi vain välinearvo suhteessa kerrottuun tarinaan. Ja tarinan voi tietysti kertoa monella eri tavalla ja välineellä, joista kirja ja kirjoitettu kieli ovat vain yksiä välineitä.

Kerrottu tarina voi olla joko lapsen itsensä keksimä, jonkun kirjoittama tai kansansatu tai -tarina. Kun lapsi kertoo tarinaa, sitä sanotaan saduttamiseksi.

Lapsi voi esimerkiksi muunnella kuulemaansa tarinaa Pienestä merenneidosta (s. 97) ja kertoa oman merenneito-tarinansa tai vaikkapa jatkaa tarinaa siitä, mihin hänen kuulemansa / muistamansa tarina jäi tms.

     *     *     *

Tanskalaisen H.C. Andersenin "Pieni merenneito" (1837) pohjautuu tuohon aikaan suullisena perinteenä kerrottuun Ondine -myyttiin, jonka taustalla puolestaan ovat vielä vanhemmat eurooppalaiset tarinat merenneidoista ja -miehistä.

Lapsen kertoma (oma) tarina on tietyllä tavalla osa pitkää perinnettä, mitä tarinoita Suomessakin kerrottiin yleisesti vielä 100 vuotta sitten.

Lapsi / lapset esimerkiksi päiväkodissa voivat ottaa merenneidot ja -miehet omiin leikkeihinsä. Pienen merenneidon kohtalona oli muuttua merenvaahdoksi, mikä tuntuu hyvin, hyvin lohdulliselta ratkaisulta, sillä eihän meistä kukaan elä ikuisesti!

Palkkiona siitä, ettei pieni merenneito tappanut (!) prinssiä pelastaakseen nahkansa hän kuitenkin lopulta muuttui hengeksi ja lunasti moraalisella käytöksellään pääsyn taivaaseen (eikä siis joutunut helvettiin tai mikä vielä pahempaa jäänyt tavalliseksi taruolennoksi).

     *     *     *

Andersenin kertomuksen maailma on sanalla sanoen sairas niin kuin usein 1800- ja 1900 -luvun uskonnollispohjaisissa saduissa, joissa ihmishengellä ei ole paljon paskaakaan merkitystä niin kuin ei esimerkiksi nationalistisissa eurooppalaisissa suursodissa. Uhrautuminen kun merkitsi suoraa pääsyä taivaan iloihin, minkä tempun pieni merenneitokin symbolisesti teki.

Lapsi tuskin ymmärtää tällaista aikuisten ihmisten läpikotoisin kieroutunutta mielikuvitusta - ja hyvä niin. Ja suuri kysymys onkin miten tällaisia vanhoihin kertomuksiin sisältyviä... omituisuuksia tulisi käsitellä.

Esim. Astrid Lindgrenin "Peppi Pitkätossun" (s. 102, 112) kohdalla ruotsalaiset ovat päätyneet sensuroimaan joitain kohtia klassikkokirjoista, mikä ei tunnu mielekkäältä ratkaisulta.

Ja tässä tulee draama genreineen ja menetelmineen avuksi. Millään muulla tavalla tällaisia asioita ei voi mielekkäästi käsitellä!

Päivi Heikkilä-Halttunen ehdottaa tällaista: "Lastenkirjan vanhahtava maailmankuva ei mielestäni ole haitaksi lapselle: sen voi pikemminkin kääntää voitoksi ja keskustella lapsen kanssa erilaisten katsantokantojen, arvojen ja asenteiden muuttumisesta." (s. 113)

Nämä ovat kuitenkin sellaisia kysymyksiä, joita ei voi jättää yksittäisten vanhempien ja lasten varaan ja vain draama tarjoaa riittävät välineet asioiden perinpohjaiseen käsittelyyn.

lauantai 13. elokuuta 2016

Gilliam: "Fisher King" (1992)


Itsetuhoisesti masentunut entinen radiotoimittaja löytää pelastuksen auttamalla sekopäistä koditonta miestä, joka on tietämättään samaisen toimittajan traagisen virheen kohde, joka johti itsemurha-ajatuksiin. (IMDb)

"Fisher King" (1992) on Terry Gilliamin ohjaama draamakomedia. Tärkeimmissä rooleissa ovat Jeff Bridges, Robin Williams, Mercedes Ruehl ja Amanda Plummer. Elokuvan nimi tulee 'Graalin maljaan' liittyvästä Kalastajakuninkaan legendasta Kuningas Arthurin tarinoista.

Elokuva oli ehdolla mm. viiteen Oscariin ja Golden Globeen. Mercedes Ruehl voitti sekä parhaan naissivuosan Oscarin että Globen. Lisäksi Robin Williams sai parhaan miespääosapalkinnon Golden Globen kategoriassa komedia- tai musikaalielokuvat.
 (Wikipedia)

      *     *     *

YLE TEEMA PE 12.8. KLO 21

     *     *     *

Ehkä mielenkiintoisin versio Kuningas Arthurista ja graalin maljasta. Ritarina New Yorkissa siltojen alla asuva mies Parry, jonka mieli järkkyi, kun hän näki miten hänen vaimonsa ammuttiin kuoliaaksi hänen silmiensä edessä.

Lopulta Parry saa elämänsä takaisin, ritari saa maljansa - ja elämä alkaa taas hymyillä.

torstai 11. elokuuta 2016

Cronenberg: "History of Violence - tarina väkivallasta" (2005)


Hyvätapaisesta perheenisästä tulee paikallinen sankari, tosin väkivallan kautta, jonka seuraukset ravistelevat perhettä perin juurin. (IMDb)

"Tarina väkivallasta - A History of Violence" (2005) on David Cronenbergin ohjaama kanadalais-yhdysvaltalainen elokuva, joka perustuu John Wagnerin sarjakuvaromaaniin "Väkivaltainen tausta".

Pääosaa, kahvilanpitäjä Tom Stallia, esittää Viggo Mortensen. Maria Bello on Stallin vaimo Edie. Ashton Holmes ja Heidi Hayes esittävät Stallien lapsia Jackia ja Sarahia. Koko Stallien perhe joutuu kohtaamaan väkivallan Stallin kahvilassa tapahtuvan ryöstöyrityksen jälkeen. Elokuva kertoo siitä, kuinka kukin siihen yksilönä ja yhteisönä suhtautuu. (Wikipedia)

     *     *     *

TÄNÄÄN HEROLTA KLO 21:00


keskiviikko 10. elokuuta 2016

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 370 Clintonin syöksykierre jatkuu...

CC by  Mimmi L. 
Demokraattien presidenttiehdokas Hillary Clinton on haastettu oikeuteen toimistaan presidentti Barack Obaman ulkoministerinä vuonna 2012.

Hänen väitetään huolimattomalla meilaamisellaan aiheuttaneen mm. USA:n Libyan suurlähettilään kuoleman.

JATKUU...


Lähteitä

Bengasin uhrien omaiset vetävät Clintonin oikeuteen. Helsingin Sanomat / Lyhyesti 10.08.2016

Parents of two Americans killed in Benghazi attack sue Hillary Clinton. By Scott Bixby. The Guardian 09.08.2016

Benghazi report finds no smoking gun, and Hillary Clinton is happy to 'move on'. By Lauren Gambino. The Guardian 29.01.2016

Hillary Clinton’s Role in Benghazi: What You Need to Know. By Miles Surrey. Yahoo! News 26.01.2016

redlatinastl (‏@redlatinastl).  Hillary Clinton to appear in Congress about the case Bengas. Twitter 22.10.2015

werteweg (‏@wwwerte). Libyen: Clinton bestürzt über gewaltsamen Tod von US-Beamten bei Angriff auf Konsulat in Bengas... http://bit.ly/PhsOMW  #Deutschlandfunk. Twitter 12.09.2012

tiistai 9. elokuuta 2016

Gogol: "Reviisori" (1842)


"Reviisori" (1836 / 1842) tai niin kuin sana on käännetty englanniksi "Hallituksen tarkastaja" on venäläis-ukrainalaisen Nikolai Gogolin satiirinen näytelmä.

Näytelmä syntyi Aleksandr Pushkinin kerrottua Gogolille kaskun vastaavanlaisesta tsaarin Venäjän virkamiehestä tai sellaiseksi oletetusta henkilöstä.

Komedia rakentuu väärinymmärrysten, virkamiesten ja porvariston ahneudelle ja typeryydellä sekä laajalle poliittiselle korruptiolle, joka vaivasi vallankumousta edeltävää Venäjää. (Wikipedia, engl.)

    *     *     *

... ja niin kuin on hyvin tunnettua Suomi oli tuolloin Venäjän suurruhtinaskunta, jonka hallinto oli valettu samaan muottiin. Tsaarinajan jäänteet näkyivät selkeästi Suomen hallinnossa ainakin 1970 -luvulle asti, jolloin monenlaisia reviisoreita kierteli pitkin maakuntia.

Näytelmää esitettiin vielä vallankumouksen jälkeisellä 1920 -luvun Venäjällä, mikä herättää monenlaisia ajatuksia siitä, miten hyvin näytelmä sopi uusiin oloihin. Mitä tästä näytelmästä - tai sen kautta - oli opittavissa vielä 70 vuotta näytelmän kirjoittamisen jälkeen.

Kuoleutuivatko yhteiskunnalliset muutokset siihen, että ei pystytty kirjoittamaan uuteen poliittiseen tilanteeseen sopivia näytelmiä? Vaan esimerkiksi keskeinen avantgardisti Vsevolod Meyerhold lähinnä lämmitti vanhoja klassisia ym. näytelmiä.

      *     *     *

Näytelmä varmasti jossain vaiheessa nähtiin allegoriana ongelmista, joihin Neuvostoliitto heti 1930 -luvun alussa ajautui, kun valtiovalta tsaristisesti keskittyi yhdelle miehelle Josif Stalinille. Joka tapauksessa muutokset, jotka tätä ennen olivat tapahtuneet, olivat samanlaisia ja kenties yhtä välttämättömiä kuin muuallakin Euroopassa. - Ainoa ero Venäjän ja eurooppalaisten maiden välillä oikeastaan oli, että lännen diktatuurit olivat oikeistolaisia ja myös parlamentaariset demokratiat ajautuivat nationalismiin, joka johti lopulta hyvin tunnettuihin eurooppalaisiin maailmansotiin.

Mm. Nikolai Gogolin "Reviisori" vallan mikrotasolla kuvaa, millaiset mekanismit ajoivat yhteiskuntia kriisiin. Vallitsevasta tsaristisesta järjestelmästä pidettiin vallan joka tasolla kynsin hampain kiinni. Niin tsaari kuin virkamiehet olivat valojensa kautta saaneet valtansa jumalalta niin kuin vielä vaikkapa 2010 -luvun Suomessa ja Suomen sotilas käy kansansa jumalan nimissä veli Venäläistä vastaan ja tappaa tarvittaessa niin kodissa kuin puutarhassa.

maanantai 8. elokuuta 2016

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 369 Länsimainen demokratia on vitsi siinä missä venäläinenkin

CC by  Mimmi L. 
Lukiessani Helsingin Sanomien toimittajan Tuija Pallasteen viime sunnuntain 7.8. kolumnin Viikon lopuksi, en voinut päätyä kuin yhtään kauan mieltäni hiertäneeseen johtopäätökseen.

Länsimainen demokratia on vitsi siinä missä venäläinenkin. Edes kalifornialaisen huippuyliopiston nuoret eivät uskalla puhua, koska pelkäävät omasta puolestaan. Työura saattaa katketa harkitsemattomaan kannanottoon somessa.

Herkkänahkaisuus ulottuu aina puhetyyliin saakka: nuoret naiset ja miehet eivät halua kuulostaa vihaiselta, etteivät anna potentiaalisille työnantajille ym. 'väärää' signaalia. Kaikenlainen julkinen ja avoin kriittisyys ja keskustelu on pannassa.

Ilmeisesti Donald Trump on ainoa, jota tänä päivänä uskalletaan arvostella. Hän kun on helppo kohde ja mahdollistaa jopa konservatiivisen kritiikin hymistelyineen.

     *    *    *

Väitän ettei tällainen käytös USA:ssa ja muuallakaan sivistyneenä itseään pitävässä maailmassa ole uutta, ja se mahdollisti mm. Vietnamin sodan alkamisen ja jatkumisen laajoista mielenosoituksista huolimatta. Marssimallahan ei tunnetusti ole saatu koskaan mitään muuta aikaan kuin kärkevää debattia.

Lähteitä

Ei ole varaa olla vihainen. By Tuija Pallaste. Helsingin Sanomat Viikon lopuksi -kolumni 7.8.2016

sunnuntai 7. elokuuta 2016

Shyamalan: "After Earth" (2013)


Epäonnistunut laskeutuminen jättää Kitai Raigen ja hänen isänsä Cypherin pulaan maahan, 1000 vuotta sen jälkeen, kun ihmiset ovat paenneet. Kitain täytyy onnistua lähettämään signaali avaruuteen, jotta hän ja loukkaantunut isä saavat apua ja pelastuvat. (IMDb)

"After Earth" (2013) on yhdysvaltalainen tieteiselokuva, jonka on ohjannut M. Night Shyamalan. Pääosia esittävät Will ja Jaden Smith. Elokuvan tarina sijoittuu aikaan 1 000 vuotta siitä, kun ihmiskunta on hylännyt maapallon ja jatkanut matkaansa tähtiin. Will ja Jaden Smithin esittämät isä ja poika tekevät pakkolaskun hylätylle planeetalle, ja heidän täytyy oppia paitsi myös tekemään yhteistyötä, myös luottamaan toisiinsa. (Wikipedia)

      *     *    *

TÄNÄÄN 5:LTA KLO 21:00

     *      *      *

Yksi kenties sadoista dystopioista, joita kristinuskon negatiivisessa hengessä on kerrottu ihmiskunnan tulevaisuudesta. Loppu oli tullut, tosin ei ihmisten itsensä vaan alienien takia.

Favreau: "Cowboys & Aliens" (2011)


Avaruusalus saapuu Arizonaan vuonna 1873. Alienien tarkoituksena on vallata maa ja valloitus aloitetaan Villistä lännestä. Joukko lehmipoikia ja intiaaneja ovat kuitenkin asiasta eri mieltä. (IMDb)

"Cowboys & Aliens" (2011) on Jon Favreaun ohjaama tieteiselokuva, joka perustuu Scott Mitchell Rosenbergin luomaan samannimiseen sarjakuvaan vuodelta 2006. Elokuvan pääosissa on mm. Harrison Ford. (Wikipedia)

      *     *     *

EILEN 4:LTA KLO 21

      *     *     *

Kun kaikki ideat Villistä lännestä on jo loppuunkäytetty saapuvat alienit...

Columbus: "Robotin elämää" (1999)


Robo haluaa tulla ihmiseksi ja vähitellen niin myös käy. (IMDb)

"Robotin elämää" (Bicentennial Man, 1999) on amerikkalainen komediallinen tieteiselokuva, jonka starana on mm. Robin Williams. Käsikirjoitus perustuu Isaac Asimovin romaaniin "The Positronic Man" ja novelliin "The Bicentennial Man". Tarinassa tutkitaan lukuisia vieläkin ajankohtaisia teemoja ihmisyystä, orjuudesta, ennakkoluuloista ym. (Wikipedia)

     *     *     *

TÄNÄÄN TV5 KLO 18:25

     *     *     *

Tämän blogin tärkein innoittaja.

lauantai 6. elokuuta 2016

torstai 4. elokuuta 2016

Isabel Coixet: "Kauneuden valta" (2008)

TULEE TÄHÄN!

Kulttuurikiitikko David Kepesh huomaa elämän joutuneen kaaokseen hyväkäytöksisen opiskelijan takia, joka herättää hänen omistushaluisessa opettajassaan seksuaalista intohimoa. (IMDb)

"Kauneuden valta" (2008) on Isabel Coixetin ohjaama elokuvasovitus Philip Rothin romaanista "The Dying Animal". Elokuvan pääosissa esiintyvät Ben Kingsley ja Penélope Cruz. (Wikipedia)

keskiviikko 3. elokuuta 2016

Donaldson: "Peto" (1995)


Ryhmä tutkijoita jäljittää  ja yrittää saada kiinni tappaja-alienin, joka kauniina naisena viettelee miespuoliset kumppaninsa. (IMDb)

"Peto" (Species, 1995) on Roger Donaldsonin ohjaama amerikkalainen tieteiselokuva, jossa on myös kauhun ja trillerin aineksia.  Kirjava joukko tutkijoita ja hallituksen agentteja jäljittää viettelevää alienia (Natasha Henstridge) ennen kuin tämä ehtii paritella ja synnyttää jälkikasvua. Naispuolinen alieni toteuttaa säälimättömästi seksuaalisuuttaan ja saalistaa miehiä. (Wikipedia)

     *    *    *

TÄNÄÄN TV5:LLÄ KLO 21:00

tiistai 2. elokuuta 2016

RUNO ON VAPAA. Osa 920 - hyvän näköne pentu -




äiti on upee
mutta tytär wau, pojat
saa ihan villeiks

Linkki: Hoyt Axton .Good Lookin' Child . YouTube

Percival: "Pemberleyn kartanon tragedia" (2013)


Elizabeth ja Darcy ovat olleet 6 vuotta naimisissa ja he valmistautuvat vuotuisiin tanssiaisiin, kun ne äkisti keskeytyvät. P.D. Jamesin adaptaatio ja kunnianosoitus Jane Austenin "Ylpeydelle ja ennakkoluulolle". (IMDb)

"Pemberleyn kartanon tragedia" (2013) on Daniel Percivalin ohjaama 3-osainen britti-draama, joka perustuu P.D. Jamesin samannimiseen romaanin ja on murhamysteeri, joka on jatkoa Jane Austenin "Ylpeyden ja ennakkoluulon" tapahtumille. (Wikipedia)

    *    *    *

TÄNÄÄN YLE TV1 KLO 21:00

maanantai 1. elokuuta 2016

Schreier: "Robot & Frank" (2012)


Lähitulevaisuuteen sijoittuvassa tarinassa ex-jalokivivaras saa pojaltaan lahjaksi robotin, joka on ohjelmoitu katsomaan miehen perään. Mutta pian kumppanukset koettavat onneaan rosvojoukkona. (IMDb)

"Robot & Frank" (2012) on amerikkalainen tieteiselokuva ja draamakomedia, jonka on ohjannut Jake Schreier ja kirjoittanut Christopher Ford. Ikääntyvä jalokivivaras (Frank Lange) saa pojaltaan kotirobotin, jota hän aluksi vastustelee kunnes huomaa sen mahdollisuudet rikollisessa busineksessä. (Wikipedia)

     *     *     *

TÄNÄÄN 5:LTA KLO 21:00

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 368 Beyoncé päästää höyryjä ulos, pesäpallomailalla...

CC by  Mimmi L. 
Pohtähti Beyoncé on kiertueella Euroopassa ja häneltä ilmestyi alkuvuodesta uusi albumi DVD-levyineen "Lemonade" (2016), joka on ollut kaikkien aikojen menestynein mustan naisartistin levy.

"Lemonaden" -videot tuovat jälleen kerran esiin nuoren mustan kapinallisen naisen, joka ei suostu alistumaan valkoisen vallan alle.

Artisti on supersuosittu ja hän täytti mm. Iso-Britannian suurimman jalkapallostadionin ääriään myöten.












JATKUU...

Lähteitä

Beyonce Knowles Fan ‏(@BeyoncePromo). Legend. RT @BeyonceFamily: Beyoncé filling the biggest stadiums in the UK. Twitter 31.07.2016

Music Facts & Shade (‏@musicfacts_shdy). Beyoncé's 'Lemonade' is the 1st album by a black female artist to sell over 1M copies since herself with 'BEYONCÉ'. Twitter 31.07.2016

BEYONCÉ FAMILY (‏@BeyonceFamily). LEMONADE is the best-selling album on iTunes UK at the moment. Twitter 27.07.2016