tiistai 22. marraskuuta 2016

Niemi: "Pikku piru" (2006)

Miten pysyä hyvänä jos muut ovat pahoja? 4-luokkalainen Lasse kamppailee ikuisen ongelman, hyvän ja pahan kanssa. Pikku Piru painostaa Lassea merirosvoksi ja se alkaakin tuntua houkuttelevalta vaihtoehdolta, kun vanhemmat riitelevät, koulussa kiusataan ja paras ystävä Anneli petäää. "Pikku Piru" Marjo Niemen on lauluin notkistettu lastennäytelmä koulukiusaamisesta ja ystävyydestä. (Takakansi)

     *    *    *

Oma vaikutelmani tekstin perusteella on samankaltainen, kun Turun Sanomien kulttuuritoimittajalla Jari Kivelällä, joka näki tämän Ahaa-teatterin esityksen tuoreeltaan. Ei ole onnistunut kiusaamisen kuvaus vaan ennemmin näytelmän keskiössä on Lassen vanhempien avioliittokriisi, eikä teksti tältä osin oli kovin sopivaa noin 10-vuotiaille lapsille. Kaiken lisäksi aika tosikkomaista ja jopa tylsää paikka paikoin.

Ongelmat joita Lasse kohtaa eivät nekään ole järin eettisiä. Ennemmin kysymys on siitä, ettei Lasse oikein tiedä, miten on ja mitä tekisi. Okei, Lasselle ehkä huomautellaan hänen kasvissyönnistään ja siitä, että hänen paras kaverinsa on Anneli, mutta ei se vielä ole kiusaamista.

Tässä kulttuurissa lihansyöntiä - symbolista ja todellista - nyt vain pidetään parempana kuin kasvisten syömistä, ainakin vielä jonkin aikaa, mutta ajat ja tavat muuttuvat.

Lassen ja Annelin suhde ei ole ensisijassa tytön ja pojan vaan kahden ihmisen suhde, ja heillä niin kuin Lassen vanhemmilla ovat ongelmansa, sillä aina toista ei ymmärrä eikä hänen käytöstään hyväksy.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti