tiistai 3. tammikuuta 2017

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 768 Kumpi oli ensin? Muna?


Niin, yksinkertaisiinkin kysymyksiin voi olla vaikea vastata? Vai tiedätkö itse kumpi oli ensin muna vai kana?

Myyttiset syntytarinat ympäri maailmaa ovat kertoneet vastauksen. Maailma syntyi munasta, mutta mitä oli ennen munaa? Ei tietysti mitään tai jonkinlainen alkumeri. Yksinkertaista. Ihminen on heti tietoisuuden heräämisen jälkeen yrittänyt löytää asioille tieteellisen selityksen, mitä ajanlaskumme aikaan muutamat uskonnot ovat yrittäneet menestyksellisesti horjuttaa.

Vanhan testamentin (VT) luomistarinaan perustuvat uskonnot juutalaisuus, kristinusko ja islam väittävät kanan olleen ennen munaa.

     *    *    *

Hyvä on. Sovitaan niin että muna oli ensin. Alkumeri jossa meren emonen asusti, ja jossa se - tai niin kuin Kalevala asian kertoo - sotka aloitti maailman synnytyksen. Ja sehän syntyi kuin syntyikin siitä munasta. Sotkan tilalle voi asettaa myös jonkin muun, mieluummin vesilinnun.

Pohjoiseen jääkauden jälkeen noin 8600 eaa vaeltaneet ihmiset, ehkä myös neandertalilaiset tai ehkä juuri ne, pitivät lintua joutsenena, mikä löytyy ympäri Suomea ja Karjalaa kalliopiirroksista.

Luultavasti, ei varmasti, syntytarina on yhtä vanha kuin ihminenkin, joka eli muutamana pienenä ihmisryhmänä Pohjois-Afrikassa 60 000 vuotta sitten, kun alkoi vaeltaa pohjoiseen - Eurooppaan ja Aasiaan merenrantoja pitkin.

Kun ihmiset ovat vuosisatoja - ja vuosituhansia meren rannalla ja mereltä käsin - tarkkailleet ympäristöään, he ovat nähneet, miten uusia saaria on noussut merestä. Siitä on ollut mahdollista päätellä, miten ehkä kaikki maa on jollain tavoin noussut - ehkä samalla tavalla - merestä. - Tämän tiedon ympärille on rakennettu sitten vain kiinnostava myyttinen (tieteellinen) tarina tai teoria.

     *     *     *

Saavuttuaan Eurooppaan nykyihminen kohtasi yllätyksekseen muita ihmislajeja ja neandertalin ihmisen, jättiläiset, peikot, isojalat, lumimiehet tai miksi heitä nykyään kutsutaankin.

Vaeltaminen päättyi lopulta jäätikön reunaan, sillä elettiin viimeistä jääkautta, jossa oli välillä lämpöisiäkin jaksoja. Jään reunaa pitkin vaeltavien ihmisten syntytarina sai vaikutteita uudesta tilanteesta. - Ja vihdoin oltiin siinä jääkauden viimeisessä vaiheessa, jolloin Suomen nientäkin alettiin asuttaa.

Ensimmäiset suomalaiset eivät puhuneet suomea, eivätkä olleet suomalaisia vaan ensimmäiset vuosituhansia täällä vaeltaneet ihmiset olivat nykyisten saamelaisten esi-isiä. Ja itse asiassa koko nykyinen Suomi kuuluu tietyllä tavalla heille.

Vuosina 6500 eaa - 4200 eaa täällä ollutta ensimmäistä (saamelaista) kulttuuria tai sivilisaatiota kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi. Tämän jälkeen maata alkoivat rannikolta käsin asuttaa kantasuomalaiset, joita tuli niin etelästä, kaakosta kuin idästäkin, mistä kutsutaan Kampakeraamiseksi kulttuuriksi, joka jatkui vuoteen 2000 eaa.

     *     *     *

Lähinnä rannikkoseutuja asuttavat kantasuomalaiset kohtasivat noin 2500 eaa lännestä tulleen sotaisan vasarakirveskansaksi kutsutun ryhmän, joka muutaman vuosisadan aikana sulautui kantaväestöön.

Maailman syntytarina tuona aikana muuttui niin että maailma tosin syntyi joutsenen tai sotkan tms munasta, mutta munan lintu muni Väinämöisen polvelle ja Väinämöisestä syntyi niin maa kuin taivas ja rannikon saaret ja vesistöt ym. - Kaksi syntytarinaa joutuivat törmäyskurssille ja joutsentarinaa tärkemmäksi tuli Väinön kansan tarina omasta synnystään ja maansa synnystä. Lisäksi Väinämöinen ja Joukahainen olivat ne jotka taistelivat tai kilvoittelivat keskenään,mikä päättyi aluksi Joukahaisen voittoon, mutta kääntyi sitten Väinämöisen eduksi.

     *     *     *

Syntytarinoiden takana oli koko ajan tarinoiden tarina alkumerestä, ajasta jolloin ei ollut vielä muuta kuin meri ja siellä veden emonen, josta kaikki sai aina alkunsa aikojen alussa.

Kiukaisten kulttuurin (2000 eaa - 1300 eaa) aikana ihmiset asettuivat aloilleen ja alkoivat viljellä maata sen lisäksi että kalastettiin, metsästettiin ja keräiltiin. Suomalaiset elivät rauhallista elämää ja etenivät rannikolta vesistöjä pitkin hieman pidemmälle sisämaahan.

Tuona aikana syntyi mm. vedenhaltia, jota on sanottu Vellamoksi ja joka pronssiaikana muuttui pyrstölliseksi veden- tai merenneidoksi. Kalevalassa Vellamon tyttäret ovat aallottaria, joihin Joukahaisen sisko Aino liittyi kieltäydyttyään ryhtymästä Väinämöiselle vaimoksi.

Vellamo on selvästi merkittävä haltia - ja veden emosen tai emän tytär -, josta kaikki oli aikojen alussa saanut alkunsa, eikä edes Väinämöinen onnistu saamaan häntä - tai hänen tytärtään - puolisokseen. Vellamo tuo mieleen myöhemmin laajalle Eurooppaan esiroomalaisella ja roomalaisella ajalla levinneen jumalatar Atargatiksen kultin.

Vellamo kenties oli esimerkiksi muinaisen Vanain kauppapaikan suojelija ja vaurauden takaaja, jonka avulla vesiltä käsim torjuttiin niin viikingit kuin ristiretkeläiset, ainakin aluksi. - Rauta aseisiin joita käytettiin nostettiin Vellamon sylistä järven pohjasta.Vesistöä pitkin haettiin apua eri suunnista. Ja merkittävä osa ravintoa nostettiin verkoilla ja muilla pyydyksillä. Niin kauppiaat kuin merimiehet olivat myöhemminkin niitä, jotka muistivat Vellamoa ja hänen tyttäriään.

     *     *     *

Jotain Vellamon mahdista kertoo se, että myöhäiskeskiaikana Hattulan Pyhän Ristin kirkon seinän luomiskertomukseen on maalattu Eevan rinnalle pyrstöllinen vedenneito. Mikään muu haltia rautakaudella ei ollut saanut sellaista asemaa, että jopa katolinen kirkko oli joutunut ottamaan sen huomioon.

Eurooppalainen kansanperinne vilisee Vellamon (tytärten) kaltaisia merenneitoja, jotka ovat milloin minkäkinlaisissa suhteissa ihmisten kanssa.

Uutena aikana merimiehet ja kauppiaat ylläpitivät tarinaperinnettä. Mm. Kristoffer Kolumbus kertoi tullessaan Amerikkaan nähneensä merenneitoja. Kapteeni John Smith joka perusti ensimmäisen pysyvän siirtokunnan mantereelle, kertoi hänkin nähneensä näitä neitoja.

Linkki:

Synty (mytologia). Wikipedia

Luomiskertomukset. Wikipedia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti