torstai 5. tammikuuta 2017

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 769 Ihmisten maailmankuva. Osa 1. Elämä syntyi meressä


Ihmisten, ajattelen ihmisiä nyt Homo Sapiens -lajina, maailmankuva on 60 000 vuoden aikana pysynyt yllättävänkin samanlaisena. Ja kuinka muuten voisi ollakaan! Ihmiset ovat asuneet aikojen alusta lähtien tällä yhdellä ja samalla Maa -nimisellä planeetalla.

Ja niin kauan kuin ihmisillä on ollut tietoisuus itsestään ja muista, he ovat ymmärtäneet, että vedellä / merellä on jokin erityinen asema Maailmassa. Elämä on syntynyt (alku)meressä, mistä se on siirtynyt maa(ilma)n syntymisen jälkeen merestä maalle. Yksinkertaista, mutta vaatii pitkän oivallusten ja havaintojen ketjun. - Vain ns. Suuret uskonnot (juutalaisuus, kristinusko, islam) ovat ajanlaskun alun (vuosi 0) molemmin puolin horjuttaneet tätä käsitystä, mikä pohjautuu paljolti samoihin näkemyksiin kuin antiikin Kreikan Hesiodoksen "Jumalten synty" (n. 700 eaa) -teos.

Kiinnostus ihmisistä ja eläimistä siirtyi vähitellen jostain syystä fiktiivisiin jumaliin, mikä alkoi itse asiassa ensimmäisen sumeerien siviilisaation aikana (n. 4000 eaa lähtien) siellä kuuluisassa Kaksoisvirran maassa eli nykyisen Irakin alueella. Ensimmäisen kerran ihmiset tuolloin alkoivat laajamittaisesti viljellä maata - ja syntyivät ensimmäiset suuret kaupungit. Valtaa pitivät - yllätys, yllätys - jumalat keksineet papit. Sama mielen teknologia siirtyi sitten myöhäisempiin Suuriin uskontoihin.

Tähän päivään (2017 jaa) asti niin kuninkaat, kuin presidentit ja jopa eduskunta ym. parlamentit ovat hakeneet jumalanpalveluksissaan mm. Valtiopäivien avajaisten yhteydessä oikeutusta vallalleen, joka sorretuista kansalaisista tuntuu usein kyseenalaiselta.

     *     *     *

Syntytarinat eivät kerro - tai niissä ei kuvitella tarkkaan -, miten Maailma on syntynyt, eikä se ole niiden tarkoituskaan. Myyttisten tarinoiden päälle on sitten mahdollista rakentaa tarinoita siitä, mitä tapahtui sen jälkeen, kun elämä oli noussut merestä maalle.

Jos tätä alkuperäistä tarinaa muuttaa radikaalisti, niin kuin viimeistään 1400 eaa tehtiin, ja oletettiin (patriarkaattisen) jumalan luoneen maailman, myös sen jälkeiset tarinat saivat toisenlaisen luonteen. Kansantarinat ja eliitin (papisto, sotapäälliköt ym.) tarinat alkoivat tämän jälkeen kulkea eri polkuja.

Ja lopulta uusien - ja vain vähän totuudenmukaisten - tarinoiden kanssa ristiriidassa olevia (pakanallisia) kansantarinoita alettiin systemaattisesti hävittää kristillisten legendojen ja kirkkojen seinämaalausten avulla. Eli joidenkin ihmisten (säädyt: papisto, porvaristo, aatelisto, talonpojat) maailmankuva alkoi vääristyä aina vain entisestään.

Luomiskertomuksissa kiteytyy Suurten uskontojen maailmankuva. Elämä ei enää syntynytkään merissä vaan jokin ihmeellinen demiurgi saapui jostain Maa -planeetan ulkopuolelta ja loi haluamaansa elämää tänne.

     *     *     *

(Feminiinisen) emosen työtä jatkoi suomensukuisten kansojen keskuudessa mm. Vellamo, joka ei ollut enää samanlainen synnyttäjä kuin veden emonen tai emä vaan hän huolehti siitä, että esim. ihmiset saivat riittävästi meren / veden antimia silloin, kun niitä tarvitsivat.

Tällainen vedenhaltia ei luonnollisesti sopinut munkkien ja ristiretkeläisten ajatusmaailmaan, joten sen rinnalle nostettiin miespuolinen Ahti, joka synkrenismin kautta edisti jumalkeskeisen maailmankuvan yleistymistä.

Kirkon vaikutus ihmisten ajatteluun näkyy vielä 1800 -luvun lopulla mm. loitsuissa ja tai'oissa, joissa pyydetään kalaonnea. Hyvin harvoin kalaonnea enää pyydetään Vellamolta tai veden emoselta, jonka ovat korvanneet Ahti ja Maria emonen.

Linkki:

Synty (mytologia). Wikipedia

Luomiskertomukset. Wikipedia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti