torstai 5. tammikuuta 2017

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 769 Ihmisten maailmankuva. Osa 2. Merenneidot - ja vähän miehetkin


Länsimaisen ihmisen maailmankuvassa, suomalaisittain sanottuna, vedenväellä on oma merkittävä asemansa. Ja itse asiassa merenneitoja on ollut kaikkina aikoina ja kaikissa kulttuureissa, jotka eivät ole edes olleet suorassa yhteydessä mereen.

Pohjois-Euroopan merissä ei ole vain merenneitoja vaan täältä löytyy myös merenmiehiä, jotka elävät vielä tänä päivänä mm. islantilaisista, irlantilaisista, skotlantilaisista ja färsaarelaisista tarinoista.

"Kalevalan" ja täkäläisen mytologian kautta ajateltuna tällaiset hahmot ovat Vellamon tyttäriä ja poikia. Ainon lisäksi on siten mahdollista ajatella, että hänen veljensä Joukahainenkin voisi olla Vellamon lapsi.

Joka tapauksessa Euroopassa yleistyi 1000 (eaa) -luvulta lähtien kultti, jonka keskeisenä hahmona oli alun pitäen syyrialainen jumalatar Atargatis, joka oli eräänlainen Vellamo. Antiikin kreikkalaiset tunsivat hänet Dercetona ja hän oli hedelmällisyyden jumalatar, kaupunkien suojelija sekä kauppiaiden ja orjien suosima hahmo.

Kristinuskon yleistyttyä Rooman valtakunnan alueella 300 (jaa) -luvulta lähtien muut jumalat vähitellen hiipuivat, mutta Vellamon tyttäret ja pojat jatkoivat olemassaoloaan. Merenmiehet ja lukuisat eri tavoin nimetyt merenneidot (Undine, Selkie, Melusine) ovat jatkoa tälle perinteelle.

     *     *     *

Niin merenneidot kuin -miehetkin ovat sikäli kiinnostavia hahmoja, että ns. Uutena aikana (1400 -luvun lopulta lähtien) aina tähän päivään asti, näistä hahmoista on syntynyt yhä uusia kansantarinoita ja nykytarinoita viimeisimmät 2010 -luvulta.

Mitään todisteita merellisten, ihmishahmoisten olioiden olemassaolosta ei ole, mutta jopa antropologit eivät pidä täysin mahdottomana, etteikö tällaisia olisi joskus saattanut olla varsinkin silloin, kun ihmiskunta eli pitkiä aikoja Pohjois-Afrikassa meren rannoilla sukupuuton partaalla.

Aiemmin Homo Sapiensia on pidetty ainoana lajina nykyihmisiä, mutta viime vuosina myös muita lajeja on tunnistettu, joten on mahdollista, että joku vielä nykyään tuntemattomista lajeista on erikoistunut elämään - jos ei nyt meressä niin ainakin - meren rannoilla paremmin kuin muut.

Ihminen on lajina kaikista maanisäkkäistä parhaiten sopeutunut vedelliseen ympäristöön ja jotkut pienet kansat  (esim. Bajau) käytännöllisesti katsoen asuvat meressä. Yksilönkehityksen eri vaiheissa ihmisen alkio ja sikiö näyttää vesieläimeltä ja itse elämä kehittyy äidin kohdun lapsivedessä.

     *     *     *

Vuonna 2017 kovinkaan moni tuskin löisi vetoa sen puolesta, että merestä löytyy suuri, ennen tunnistamaton vesinisäkäs, ainakaan sellainen, joka on sukua ihmiselle. Meressä on joka tapauksessa paljon lajeja, joita ei vielä tunneta. Ja vasta muutamia vuosia sitten pyydettiin ensimmäinen elävä jättitursas. Muitakin suuria merieläimiä, joita ei ole ennen tiedetty olevan, on viime vuosina löydetty meristä mm. reliikkeinä.

Kun tunnetun "Ystäväni valas" -tarinan muuttaa tarinaksi "Ystävästäni merenmiehestä", on mahdollista kuvitella millaisia reaktioita merenmiehen yllättävä saapuminen omaan mökki- tai huvilarantaan voisi aiheuttaa.

Tällaisia merenmies-tarinoita on kerrottu kansantarinoina mm. Islannissa eli niitä on vielä 1800 -luvun lopulla pidetty enemmän ja vähemmän tosina tarinoina siitä, mitä joillekin on tapahtunut. Ja tietysti populaarikulttuurista on paljon esimerkkejä merenmiehistä mm. Rob Marshallin ohjaamassa elokuvassa "Pirates of the Caribbean: Vierailla vesillä" (2011) oli niin merenneitoja kuin -miehiäkin.

     *    *    *

Merenneidot ja -miehet voivat tietää niin hyvää kuin pahaakin maakravuille. Esim. saksalainen Loreley oli kuin seireeni, joka houkutteli merenkulkijoita karikkoisiin paikkoihin. Ne on yhdistetty myös laivoja uhkaaviin merihirviöihin tms niin kuin juuri em. elokuvassa.

Ja mitä kaikkea komeat selkie-miehet ovatkaan saaneet vuosisatojen aikana aikaan vietellessään yksinäisiä ja naineita naisia, jotka ovat olleet tyytymättömiä elämäänsä? Puhumattakaan siitä, että ovat vietelleet kenties vain huvin vuoksi nuoria tyttöjä ja poikia ties vaikka millaisiin seksisuhteisiin ja muihin.

Linkki:

Synty (mytologia). Wikipedia

Luomiskertomukset. Wikipedia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti