tiistai 28. helmikuuta 2017

Tolppanen & Kaakinen: "Sarasvatin hiekkaa" (2008)


15 vuotta tästä hetkestä. Joukko tiedemiehiä tutkii eri puolilla maailmaa aiheita, joilla ei aluksi vaikuta olevan mitään tekemistä toistensa kanssa.

Intian länsirannikolta, kadonneen Sarasvati-joen suistosta löytyy mereen hautautunut muinainen kaupunki. Intialaiset tutkijat pyytävät venäläistä merentutkijaa Sergei Savelnikovia ja hänen futuristista sukellusalustaan auttamaan uponneen kaupungin tutkimuksissa. Sergein paikallinen kollega Amrita Desai paljastaa uskovansa kaupungin kuuluvan myyttiseen Atlantiksen valtakuntaan. Sukellukset Lomonosovilla paljastavat, että kaupungin rauniot ovat paikoin peittyneet ihmisen luihin, mikä viittaa äkilliseen kuolemaan.

Suomessa Kari Alanen testaa Itämeren jäällä uutta keksintöään, lunta tuottavaa tuulimyllyä. Samaan aikaan Grönlannissa huimapäinen nuori tieteilijä Susan Cheng esittelee tutkimuksiaan journalisti Pierre Chamberlainille. He joutuvat äkilliseen vaaraan löytäessään mannerjäästä valtavan sulavesionkalon.

Tutkimuslinjat kohtaavat toisensa yllättävällä tavalla. Tutkijat ymmärtävät, että maapalloa uhkaa kaiken tuhoava tsunamikatastrofi ja vedenpaisumus. (Synopsis)

     *    *    *

Sankaritarina jossa ei  ole voittajia, vain kourallinen eloonjääneitä.

Vanhat myyttiset tarinat ja luonnontiede hienolla tavalla kohtaavat toisensa. Eri puolilla maailmaa kerrotut tarinat vedenpaisumuksista osoittautuvat ikävällä tavalla paikkansapitäviksi ja jälleen kerran ihmisten rakentamat sivilisaatiot tuhoutuvat ja kaikki on aloitettava alusta...

Vanhin tarinoista edelsi ensimmäisen sivilisaation syntyä nykyisen Irakin alueelle, Kaksoisvirran maahan. Alueelle myytin mukaan saapui joukko viisaita, joiden taitotiedon avulla alue alkoi nopeasti kukoistaa.

Kalanpyrstöiset hahmot nousivat vedestä, jonka mukana he olivat saapuneet.

Linkki:

Sarasvatin hiekkaa -sarjakuva. By Petri Tolppanen

Isomäki: "Sarasvatin hiekkaa" (2005)


"Sarasvatin hiekkaa" (2005) on Risto Isomäen kirjoittama ekologinen trilleri, jonka tapahtumat sijoittuvat vuoden 2020 paikkeille. Kirja oli vuoden 2005 Finlandia-palkinto -ehdokkaana ja se sai Tähtivaeltaja-palkinnon.

Petri Tolppanen ja Jussi Kaakinen tekivät vuonna 2008 teoksen pohjalta sarjakuva-albumin, joka on julkaistu englanniksi. Maria Kilven dramatisoimansa "Sarasvatin hiekkaa" nähtiin Espoon kaupunginteatterin näyttämöllä vuonna 2012. Kirjasta on ollut tekeillä myös Aku Louhimiehen ohjaama elokuva. (Wikipedia)

     *      *      *

Varsin vaikuttava lähitulevaisuuteen sijoittuva dystopia, jossa ilmaston lämpeneminen saa aikaan 50 - 60 -metrin megatsunamin, joka pyykäisee läpi Maapallon ja vedenpaisumuksen seurauksena suurin osa ihmisistä kuolee ja vain kourallinen ihmisiä jatkaa elämäänsä teknologisesti alemmalta tasolta kuin millä oltiin 2000 -luvun alussa.

Linkit:

Sarasvatin hiekkaa (Risto Isomäki). Risingshadow 07.10.2005

maanantai 27. helmikuuta 2017

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 424. Trump: $54 miljardia intiaanien aseistamiseksi maahantunkeutuvia eurooppalaisia vastaan


- Amerikan alkuperäiskansat suuriksi jälleen, julistaa USA:n uusi konservatiivipresidentti Donald Trump ensimmäisessä budjettisuunnitelmassaan.

-Nyt on tultu sen tie päähän, etteivät Pohjois-Amerikan intiaanit enää voi hävitä sotia eurooppalaisia punaniskoja vastaan, Trump jatkaa, vaan on aika panna arvot järjestykseen ja antaa apasseille ja muille alkuperäisasukkaille se, mikä alkuperäisasukkaille kuuluu - heidän maansa ja välineet sen puolustamiseen!

- Vapise Eurooppa. Rakennan muurin, jonka takaa eurooppalaiset maahanmuuttajat saavat nähdä Pohjois-Amerikan vain muurien takaa, sanoo presidentti ääni väristen ja toisella kädellä pyyhkäisee valkoista hiuskiehkuraansa. Ja näytän itse esimerkkiä - ja jään muurin ulkopuolelle odottamaan karkotustani takaisin Saksaan!

- Lisäksi lupaan virkakauteni aikana hävittää kaikki. Siis kaikki. USA:n ja koko maailman ydinaseet, vaikka sitten joutuisin käyttämään niitä - siis ydinaseita - ydinaseiden hävittämiseksi, tuijottaa presidentti muutaman dramaattisen hetken suoraan kameraan ja saa katsojansa vakuuttuneiksi sanojensa uskottavuudesta.


Linkit:

ABC News (‏@ABC). Pres. Trump discusses proposed "historic" defense spending increase: "We have to start winning wars again." http://abcn.ws/2lqQe9S . Twitter 27.02.2017

White House: Trump budget will hike defense spending by $54B. By Andrew Taylor & Julie Pace. ABC News (AP, Washington) 27.02.2017

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 423 Tunsiko Tuikkukin eilen omiaan - syntyykö siitä silti legenda?


Tasan 16 viikkoa eli 4 kuukautta takana ja on sunnuntai-ilta.

Silloin se, ei näy eikä kuulu, vaan tuntuu. Käden kosketus, ei ulkoapäin, vaan sisältä. Elävä, legenda on syntynyt!

Kukaan muu ei voi sitä tietää eikä tuntea eikä todentaa uutiseksi. Silti se on ... luultavasti totta.

     *    *     *

Näen mielessäni, miten Papu pyörii vetisessä ympäristössään. Ehkä imee peukaloaan, niin on turvallisempaa. Kuulee ja kuulostelee maailman ääniä, näkee ehkä jotain sielunsa silmin.

Kuuntelen minäkin ja kuulostelen. Koputan ja sanon "Moi!"

Luulen että Papu vastasi. Olen siitä ihan varma.

Linkit:

17. raskausviikko. Vau.fi

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 422 Kun ihmiset näkevät ja kuulevat omiaan, syntyy valeuutisia!


Italialaiset kuvittelivat, että sota-aikana yöllä heidän taivaallaan lenteli lentokoneita, joita he kutsuivat Pippoksi.

Tällaisia pippoja lenteli Suomenkin taivaalla, olihan Suomi siinä missä Italiakin Saksan liittolainen 2. maailmansodassa.

    *    *    *

Kuulin pari vuotta sitten, että yksi Pippo oli nähty aivan tässä Hämeenlinnan naapurikunnassa Hattulassa. Se oli lentänyt paikallisen Mierolan sillan alta.

Ja juttu oli tutulleni kerrottu luotettavalta taholta totena, minkä hän taas välitti eteenpäin jne. Näinhän ne legendat syntyvät ja leviävät. Joku alkaa kertoa hyvää juttua, jossa on jotain totta - ja siihen matkalla aina lisätään hieman jotain.

Lopulta syntyy uutinen, johon toimittajatkin uskovat ja josta he kirjoittavat totena. Olihan tarina alun perin kuultu sodan käyneeltä evp-everstiltä tms, jota kukaan ei koskaan voisi epäillä valehtelusta. Nykyään näitä uutisia sanotaan valeuutisiksi.

Linkit:

Pippo oli valeuutinen. By Tommi Uschanov. Helsingin Sanomat / Kolumni 26.02.2017


TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 794. Paperitiikerinä oikeistopopulisteja vastaan?


Muistan opiskeluaikanani 1980- ja 1990 -lukujen vaihteessa olleeni nuori vihainen mies, kun luin ns. Frankfurtin koulukunnan sosiaalifilosofien alkuperäisiä tekstejä. Taisin lukea ne kertaalleen kaikkikin läpi, sillä ne löytyivät Tampereen yliopiston kirjaston Attilan hyllystä.

Ryhmä mm. vastusti 1930-luvun alussa valtaannousevia ja -nousseita natseja. Paukutti poskeaan, ei pitänyt vihapuheita, sen minkä ehti sivistyneesti, osaavasti ja akateemisesti, ja sopivan tilaisuuden tullen he livahtivat - niin juutalaiset kuin ei-juutalaiset - USA:an ja Iso-Britanniaan ym. maanpakoon.

Jotain todella ärsyttävää. Sodan jälkeen tästä  yhteiskuntakriittisesta ajattelusta on tullut valtavirtaa ja se on vakiintunut kaikkeen länsimaiseen yhteiskuntatieteeseen ja politiikkaan. Edelleen yhtä hampaattomana kuin 1930 -luvulla.

    *    *    *

Nuoren miehen tuntemukset lehahtivat mieleeni vastatessani "Kysy kirjastonhoitajalta" -palstan yhteen kysymykseen omalla vuorollani. Asiakas näet kysyi Valkoinen ruusu  (Die Weisse Rose) -nimisestä järjestöstä, joka Münchenin yliopistossa vastusti samaisia kansallissosialisteja 1940 -luvulla.

Asiakas halusi välttämättä saada kaiken mahdollisen suomeksi (!) kirjoitetun liikkeen puuhanaisesta Sophie Schollista, mutta suomeksi ei ole julkaistu kirjoja tästä henkilöstä ja hänen järjestöstään. Ruotsinkielinen kirja "Sophie Scholls korta liv" (2015) ei tälle asiakkaalle kelvannut, hän kun ei osannut riittävän hyvin ruotsia.

Kriittisesti (!) hän arvosteli suomalaisia kirjastoja siitä, kun nämä eivät olleet hankkineet suomenkielistä kirjallisuutta aiheesta, jota kohtaan hänellä oli leimahtanut intohimoinen suhde. Tuttu ärtymys valtasi mieleni ja mietin, voiko tyhmyydellä olla mitään rajoja, mitä en tietysti olisi saanut sanoa ainakaan ääneen. Eihän asiakkaita saa arvostella, sillä "asiakas on aina oikeassa" ja "kaikki mielipiteet ovat yhtä hyviä" ym.

    *     *     *

Mietin viimeistä kansallissosialisteista näkemääni TV-dokumenttia, jossa korostettiin, miten lyhyeen ajanjaksoon paljon puhuttu juutalaisten joukkotuho oikeastaan jaksottui. Se alkoi vasta vuoden 1942 aikana ja jatkui vuoteen 1944, jolloin liittoutuneet saapuivat keskitysleirien porteille. Paljon olisi ehtinyt tehdä 10 vuoden aikana, jotteivät kauhistuttavimmat visiot olisi toteutuneet.

Jostain syystä niin eurooppalaiset valtiot, muut kuin Saksa, vaikenivat siitä, mitä Saksassa tapahtui. Ja ennen muuta Saksan poliittiset puolueet ennen muuta vasemmistopuolueet ja ay-liike sekä kirkko (katoliset, luterilaiset) olivat hiljaa eivät tehneet mitään - ja antoivat oikeistopopulistien mellastaa.

Eurooppa ja USA on tällä hetkellä kenties syvemmällä kuin koskaan saman populismin ja oikeistoradikalismin suossa, eikä tietä ylös suonsilmästä näy. Miten tämä on ollut mahdollista?

    *     *     *

Valkoinen ruusu -järjestön jäsenet olivat oman aikansa bloggareita ja kirjoittivat lentolehtisiä, joita levittivät ympäriinsä - ja uskoivat ja toivoivat, että pelkällä natseja vastustavalla kirjoittamisella voi saada jotain aikaan. Niinhän ei tietysti käynyt. He saivat rauhoitettua vain hieman omatuntojaan, mutta tapahtumat muualla maailmassa etenivät vääjäämättömästi ilman että suunpieksännällä ja kristillisellä hurskastelulla oli mitään vaikutuksia mihinkään. Paholaismainen (teuflischer) Adolf Hitler jatkoi loppuu asti jumalatonta (gottlosen) menoaan.

Linkit:

Vinke, Hermann, Ottosson, Meta & Aicher-Scholl, Inge, Sophie Scholls korta liv : Vita rosens kamp mot nazismen. Stockholm : Alfabeta, 2015.
Biografi över den tyska flickan Sophie Scholl, politiskt aktiv inom den antinazistiska motståndsrörelsen i andra världskrigets Tyskland och medlem av motståndsgruppen Vita Rosen. Hon avrättades endast 21 år gammal.

Valkoinen Ruusu (Saksa). Wikipedia
Valkoinen Ruusu (saks. Die Weiße Rose) oli natsi-Saksassa vaikuttanut vastarintaryhmä, jonka tunnetuimmat jäsenet olivat Hans Scholl ja hänen sisarensa Sophie Scholl sekä Christoph Probst, Alexander Schmorell ja Willi Graf. Järjestö sai alkunsa 1940-luvun alkupuolella pääasiassa Münchenin yliopistopiireissä. Ryhmä julkaisi ja levitti vuosina 1942–1943 lehtisiä, joiden avulla se halusi kertoa natsien toiminnasta. Ryhmä kehotti lentolehtisissään lukijoitaan ”murtautumaan fasismin kahleista” ja taistelemaan sitä vastaan. Ryhmä oli ainakin osittain tietoinen holokaustista, sillä se kertoi, että Puolassa murhattaisiin 300 000 juutalaista.

Vastarintaryhmän "Die Weisse Rose" lentolehtiset kääntäjäryhmän haasteena. Agricola, Turun yliopisto

White Rose. Wikipedia

sunnuntai 26. helmikuuta 2017

RUNO ON VAPAA. Osa 933 - Viisi vuorta




takaa vuorien
säteet auringon saivat
ulos ihmisen

kiipesivät mies
nainen ylös paisteeseen
pitkin portaita

ja alas jäivät
lopulta vain vanhukset
eivät halunneet





Linkki:

Apache. Five Spirits [Full album]. YouTube
Apache. Five Spirits [01]. YouTube
Apache Legend. Native American Art



Repo: "Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen. Osa 3" (2017)


3/10. Kirjailija Juha Itkonen, näyttelijä Anna Paavilainen, tutkija Rita Paqvalén ja Niina Repo puhuvat seksistä kirjoissa. Millaisia suudelmia ja kenen kanssa kirjoissa nykyään muiskitaan?  (Yle Areena)

     *     *     *

YLE TEEMA HUOMENNA 27.2. KLO 22:55

     *     *     *

Olenko outo kun sanon tämän, mutta voiko olla mitään aneemisempaa kuin suomalaisten keskustelu seksistä? Niin tälläkin kertaa, vaikka kohteena olivat kirjat.

Yksi kirja josta keskusteltiin oli Timo K. Mukan "Tabu", jota yllätyksettömästi pidettiin lempeänä, pohjoisena seksisuhteen kuvauksena, jossa kielletyssä suhteessa oli vanha mies ja 13-vuotias Milka. Lähin  vertailukohde oli Vladimir Nabokovin "Lolita".

Keskustelijat olivat lukeneet lisäksi mm. Anna-Leena Härkösen 19-vuotiaana kirjoittaman "Häräntappoaseen".  Niin Mukka kuin Härkönen ovat pohjoisen kirjoittajia. Tälläkään kertaa ei "Kirjojen Suomi" -ohjelmassa oltu huomioitu muuta kuin valtaväestön tarinoita seksistä.

Juha Itkonen kertoi omasta kirjallisesta seksikokemuksestaan 1980 -luvun puolivälistä, jolloin hämeenlinnalaisten koulupoikien keskuudessa kiersi huhu siitä, että Mario Puzon "Kummisedän" alku kannattaa lukea. Ja kannattihan se, Itkosen mielestä.

Viime vuosien kirjoista keskustelussa mainittiin mm. Tommi Kinnusen ikääntyvän, avioliitossa olevan homppelimiehen kuvaus "Neljäntien riesteyksessä" ja Antti Holman päätä patteriin hakkaava homo "Järjestäjässä". Suomen valtavirtaa kiinnostaa vain homous / lesbous tällä hetkellä, mikä ei perinteisessä suomalaisessa yhteiskunnassa koskaan ennen kristinuskoa ollut ongelma. Kristinusko teki heteroseksistäkin ongelman.

Linkki:

Kirjojen Suomi. Yle.fi


TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 793. USA on diktatuuri intiaaneille


Vielä presidentti Barack Obaman aikana Pohjois-Amerikan alkuperäisasukkaista ja heidän kohtalostaan ei voitu puhua USA:ssa avoimesti.

Olisiko Donald Trumpin aikana toisin? Se osoittaisi häneltä loistavaa poliittista pelisilmää.

Realistisempaa sen sijaan on olettaa, että on odotettava, että etelän eurooppalaislähtöisten punaniskojen ja rautakourien aika on ohi.

Trumpin jälkeen presidentiksi varmasti nousee joku toinen politiikan ulkopuolinen ehdokas. Veikkaan, että hän on entinen Hollywood-tähti, A-luokan näyttelijä ja demokraatti.

Enkä ihmettelisi jos tuo mies olisi esimerkiksi Marlon Brando.

Kenties USA:lla on vielä pienen pieni mahdollisuus kehittyä demokratiaksi, mitä se ei rehellisyyden nimissä ole koskaan eikä hetkeäkään vielä ollut.

      *     *       *

Muistaako muuten kukaan enää tässä maailmassa vuoden 1972 Oscar -gaalaa? Mitä tapahtui 44-vuotta sitten, kun Roger Moore luki paperistaan, että Marlon Brandon sai Oscarin osastaan elokuvassa "Kummisetä" (1972)?

Lavalle nousi, ei suinkaan Brando, vaan apassi-intiaani, nuori kaunis nainen Sacheen Littlefeather. Hän piti vain vajaan 60 sekunnin puheen, jossa arvosteli elokuvateollisuutta siitä, millaisen kuvan se oli vuosikymmenten aikana antanut Pohjois-Amerikan alkuperäisasukkaista.

Kulissien takana John Wayne puristeli nyrkkiään ja oli rynnätä naisen kimppuun. Häntä pidätteli kuusi vartijaa.

Heidän lähettyvillään seisoskeli joukko poliiseja, jotka välittömästi puheen jälkeen löivät Sacheen Littlefeatherin rautoihin.

Eikä nainen ollut tehnyt mitään muuta kuin käynyt kertomassa, ettei Brandon ota vastaan hänelle myönnettyä Oscaria ja mitä mieltä on Hollywood-elokuvista.








Linkit:

Marlon Brando's Oscar® win for " The Godfather". YouTube

Marlon Brando: Treatment of Native Americans/Indians by Colonialists. YouTube

Sacheen Littlefeather. Tracy Humphrey interviews Sacheen Littlefeather on 11/5/2010. YouTube

Sacheen Littlefeather. Wikipedia

Sacheen Littlefeather discusses Oscar Controversy. YouTube

Native American struggles. YouTube

Fault Lines. The Fight for Native Families. YouTube

Red Cry - Today's Genocide in America. YouTube

Repo: "Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen. Osa 2" (2017)


2/10. Kirjailijat Emmi Itäranta, Mikko-Pekka Heikkinen ja muusikko Olavi Uusivirta sekä Niina Repo juttelevat siitä, miltä maistuu lähes 100 vuotta vanha luontolyriikka. Entä nykyiset ilmastonmuutostarinat?  (Yle Areena)

     *     *     *

YLE TEEMA 26.2. KLO 20:15

     *     *     *

Mikä yhdistää kolmen eri vuosikymmenen ja aikakauden suomalaista kirjailijaa Saima Harmajaa, Veikko Huovista ja Risto Isomäkeä? Vastaus: he ovat kirjoittaneet ihmisen suhteesta luontoon.

Juontaja-kirjailija Niina Repon vieraina oli kaksi 2010 -luvun kirjailijaa Mikko-Pekka Heikkinen ja Emmi Itäranta sekä muusikko-näyttelijä Olavi Uusivirta keskustelemassa mm. näistä kirjoista.

     *     *      *

Ja mitä keskustelijat saivat irti aiheesta Suomen itsenäisyyden juhlavuonna? Jotain sellaista joka saa historian aikakirjat havisemaan. Vastaus: eivät yhtään mitään.

Omat odotukseni olivat korkealla, mutta yksi tärkeä kirjailija kirjoineen puuttui joukosta eli Nils-Aslak Valkeapää ja hänen mukanaan kaikki, mitä vastaan muita kirjoja olisi voinut peilata. Valtaväestö jyräsi jälleen.

Linkki:

Kirjojen Suomi. Yle.fi

Knutsson: "Pekka Töpöhäntä" (1981)


"Pekka Töpöhäntä" (1981) on ruotsalainen piirroselokuva, jolle tehtiin jatko-osa "Pekka Töpöhäntä Amerikassa" (1985). Elokuvat pohjautuvat Gösta Knutssonin 'Pekka Töpöhäntä' -kirjoihin. (Wikipedia)

     *     *     *

Ruotsalaisen Gösta Knutssonin vuosina 1939 - 1972 kirjoittamat lukuisat 'Pekka Töpöhäntä' -kirjat ovat olleet monen sukupolven suosiossa. Elokuvassa ja elokuvakäsikirjoituksessa "Pekka Töpöhäntä" (1981) kirjailijan polttopisteessä on kirjojen keskeinen aihe kiusaaminen.

Kujan karismaattinen ja komea kingi Monni yrittää monin eri keinoin vahingoittaa Pekkaa ja saada hänet lähtemään kulmiltaan siinä onnistumatta.

Elokuvassa taitavasti kerrotaan, mihin (koulu)kiusaaminen vielä tänä päivänäkin perustuu ja millaista se on.

      *      *      *

Gösta Knutssonin hahmot perustuvat Uppsalassa asuneisiin todellisiin henkilöihin, joihin hän oli tutustunut mm. opiskellessaan paikallisessa ylliopistossa.

Tarinat panevat miettimään, ei niinkään Monnin käytöstä kuin sitä, miten helposti muut kissat lähtevät mukaan kiusaamiseen. Kyseenalaistamatta mitään. Sitähän se pohjoismainen demokratiakin on alusta loppuun asti, erilaisten ja heikoimpien sortamista.

lauantai 25. helmikuuta 2017

Hodgson: "Rakkaus on sokea" (2015)


Lyhytelokuva siitä, mitä voi tapahtua kun mies on kuulovammainen ja vaimolla suhde. O: Dan Hodgson. (Yle Areena)

     *    *     *

Elokuvalla ei ole mittaa kuin 6 minuuttia, mutta siinä ehditään helposti kertoa kaikki mitä täysimittaisessa elokuvassakin.

Miten se on mahdollista?

Niin, tämähän on selvästi yksi versio tunnetusta urbaanilegendasta!

      *     *     *

Juoni on yksinkertainen. Mies / nainen haluavat seksiä ja tavoitellessaan päämääräänsä paljastavat itsensä suvulle / työntekijöille Aatamin asussa ja ehkä vähän Eevankin.

Tilanteena ovat esim. yllätyssynttärit, joita mies / nainen ei osaa odottaa, ja tilanteessa päivänsankari nolaa itsensä täysin.

Linkki:

Uusi Kino: Rakkaus on sokea. Yle Teema 13.2.2017

Nude Surprise Party. Boss is surprised by birthday party guests at secretary's apartment after disrobing for sex. Snopes.com

In the Buff. Urban legends involving accidental nudity. Snopes.com

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 792. Kiusaamisen kulttuurissa on yhteinen vihollinen


Päivi Hamarus & Pauli Kaikkonen (2007) väittävät, että (koulu)kiusaaminen on kansainvälinen ilmiö. Sitä on ainakin kaikkialla länsimaissa.

Kun ryhmä toimii, jostain syystä joku ryhmässä joutuu aina kiusatun rooliin - ja ryhmän ulkopuolelle. Sama mikä toimii koulutasolla toimii tietysti myös esim. kansainvälisessä politiikassa, jossa kiusattu on Venäjä ainakin 2. maailmansodan jälkeisestä Kylmän sodan ajasta lähtien. Sodan lopulla kiusattu oli Japani, jonne pudotettiin kaksi sodan kannalta merkityksetöntä ydinpommia Hiroshimaan ja Nagasakiin.

     *     *     *

Kiusaaminen kiusaamisen kulttuurissa on ongelma kiusatulle, joka ei yleensä halua olla saamassaan roolissa, mutta joku siellä aina on. Hamarus & Kaikkonen väittävät, että kiusatun näkökulman sijaan ongelmaa tulisi tarkastella sosiaalisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta. Yksi ja sama. Mutta tällöin unohdetaan, että ryhmä tai sen enemmistö on vastuussa kiusaamisesta ja nimenomaan he ovat sortajia.

Kohde eli kiusattu on aina jollain tavalla erilainen kuin muut, ja siitä levitetään kaikenlaisia perättömiä juttuja, valeuutisia ym. Kohteen vastakohta on jotain erinomaista ja kulttuurisesti tavoiteltavaa esim. se mitä EU-maat ja USA ovat.

Vastakohtaa mobataan ja kaikki mitä se on ja tekee, on jollain tavalla kyseenalaista, vaikka ryhmän tekeminen olisi monin verroin ongelmallisempaa, moraalittomampaa ja laittomampaa.

     *     *     *

Koulussa kiusattu milloin vaivihkaa, milloin brutaalisti eristetään ja pidetään muista erillään. Siitä keksitään, milloin minkäkinlaisia tarinoita, joilla sen maine mustamaalataan.

Tilannetta pidetään jatkuvasti päällä erilaisin keinoin. Paradoksi on ettei opettaja yleensä huomaa mitään ja jos opettaja puuttuu tilanteeseen, se pahentaa kiusatun tilannetta entisestään.

Kiusatun elämä on yhtä toistuvaa nöyryytystä. Muut pitävät hänen kutannuksellaan hauskaa luokan suosikkipojan tai -tytön johdolla, mitä opettaja usein tietämättään tukee.

     *     *     *

Eurooppa on jostain syystä unohtanut, miksi Euroopasta, Venäjästä ja USA:sta 2. maailmansodan jälkeen tuli mm. rajoiltaan sellaisia maita kuin tuli. Valtamedia elää hektisesti vain tässä hetkessä ja on unohtanut kokonaan, että tämän päivän uutistapahtumilla ovat historialliset juurensa. Esim. Krimin haltuunotolle löytyvät hyvät historialliset perusteet toisin kuin Vietnamin pommittamiselle ja miljoonan ihmisen murhalle.

Linkki:

Miten koulukiusaaminen syntyy ja kehittyy? Yläkoulun oppilaiden kokemuksia kiusaamisesta. By Päivi Hamarus & Pauli Kaikkonen. Kasvatus 3 / 2007, 228 - 239.

Lee: "Brokeback Mountain" (2005)


Tarina kahdesta lehmipojasta ja heidän elämästään sekä heidän kielletystä ja salaisesta suhteestaan. (IMDb)

"Brokeback Mountain" (2005) on Ang Leen ohjaama ja Diana Ossanan ja Larry McMurtryn käsikirjoittama elokuva kahden nuorena lampaita yhdessä paimentaneen miehen noin kaksi vuosikymmentä kestävästä homoseksuaalisesta suhteesta. Sen pääosissa esiintyvät Heath Ledger ja Jake Gyllenhaal. 

Elokuva perustuu Annie Proulx’n samannimiseen novelliin kokoelmassa "Lyhyt kantama". Elokuvan ja novellin tapahtumat sijoittuvat Wyomingiin ja Texasiin 1960-1980-luvuille. (Wikipedia)

     *     *     *

EILEN YLE TEEMA KLO 21:00

      *     *     *

Oikeastaan aika ärsyttävä elokuva protestanttisen 2-moraalin riivaamasta lehmipojasta ja hänen rakastetustaan, jotka vuosikymmeniä jahkaavat mitä tekevät suhteelleeen ja lopulta eivät päädy mihinkään.

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 790. Suomi on saamelaisten diktatuuri


– Olen järkyttynyt asiasta. En osannut edes kuvitella tällaista tilannetta, jossa viranomaiset ylenkatsovat paikallisia ja tallovat alueen demokratian jalkojensa alle, Norjan saamelainen Olof Hansen päivittelee.

Norjan ja Suomen hallitukset ja niiden tukemat kansanedustuslaitokset ovat radikaalisti rajaamassa saamelaisten perinteisiä pyyntimuotoja Tenojoella. Matkailukalastus sen sijaan sallitaan edelleen.

Surullista on että Suomessa eduskuntapuolueet ovat 1990 -luvulta lähtien talloneet demokratiaa jalkoihinsa. Kaikkien vähemmistöjen vaikutusmahdollisuuksia on systemaattisesti heikennetty ja vastaavasti hallituksen valtaa on koko ajan kasvatettu.

     *     *     *

2. maailmansodan lopulla Suomi, joka oli natsi-Saksan liittolainen, Suomen ja Saksan keskisissä kähinöissä osallistui Lapin hävittämiseen. Poliittisten johtajien ja armeijan kenraalien neuvottelutaidot olivat tuolloin hieman heikossa hapessa.

Ennen Lapin sotaa vuonna 1944 kolttasaamelaiset siirrettiin Pyhäjoelle, jossa he joutuivat suomalaisten rasistisen toiminnan kohteiksi. Puhuivathan he omaa kieltään ja olivat uskonnoltaan ryssiä eli ortodokseja. Heitä myös kuoli heikossa majoituksessa talvella kuin kärpäsiä erilaisiin tauteihin ja sairauksiin.

Vielä 1970 -luvulla saamelaiset eivät saaneet puhua saamea ja käyttää kieltään esim. koulussa.

Linkki:

Pauli Rautiainen‏ (@PauliRautiainen). Pöytäkirja sen kertoo: Tenojoki tulkinta syntyi äänin 8-6, mutta vain yksi jätti eriävän. Mitä tästä ajatella? Twitter 24.02.2016 klo 13:00 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KokousPoytakirja/Sivut/PeVP_11+2017.aspx

Pöytäkirja. Perustuslakivaliokunta. To 23.2.2017 klo 9.50—10.57

"Viranomaiset kusevat saamelaisten päälle" – Utsjokelaiset eivät säästele sanojaan Tenon sopimuksesta. Utsjokelaiset eivät säästele sanojaan arvioidessaan Tenolle ehdotettua uutta kalastussopimusta. Norjan ja Suomen viranomaiset ovat taas kusemassa saamelaisten päälle, lataa utsjokelainen Aslak Pieski. Yle / Uutiset 11.11.2016

Hallituksen esitys eduskunnalle kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta sekä kalastuslain muuttamisesta. HE 239/2016 vp / Kansainvälisen velvoitteen hyväksyminen

perjantai 24. helmikuuta 2017

RUNO ON VAPAA. Osa 932 - Mä oon vapaus




moi! oon vapaus
mull'on munaa sanoo se
lippuu liehutan













Linkki:

K'naan. Wavin' Flag (Coca-Cola Celebration Mix). YouTube

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 421 Helsingin Sanomat: "22 kaveriani on kuollut"


- No, voi voi! 22 sun kaveria on kuollut? Mutta itse olet hengissä? Oletpa ovela! Olet ujuttautunut Fryshuset -vapaaehtoisjärjestöön ja ryhtynyt uskovaiseksi (islam). Ja kaikki on sitten siinä. 10 vuotinen menneisyys pahiksena on ohi - ja voit leikkiä sankaria ja antaa asiantuntevia haastatteluita esim. Helsingin Sanomille, niinkö?

Tällaisia ajatuksia syntyi lukiessani viimeistä Helsingin Sanomien lukuisista valeuutisista. Minkäänlaista kriittisyyttä tai lukijoiden tietoisuuden syventämistä Suomen suurimman lehden uutisista on turha yrittää etsiä.

- Sinä, Sandro olet hurskasteleva paska, taidat tietää sen? Olet ampunut ainakin yhtä ihmistä, kenties hengiltä - ja luultavasti yrittänyt murhata toisen, kenties vielä vuonna 2012. Mutta Jumala antaa kaiken anteeksi, kun vain pyydät. Niinhän Ruotsinkin kouluissa ja mediassa opetetaan.

Sandron ei ole tarvinnut opiskella nuorisotyötä ja harjoitella uuteen ammattiin. Hän on hypännyt remmiin suoraan pystymetsästä. Myynyt aseensa, moponsa huumeensa ym. ja ryhtynyt kunnialliseksi kansalaiseksi ja kokemuksensa ansiosta saanut oikeaa työtä.

- Näinkö niiden 22 muunkin jo kuolleen olisi tullut tehdä - ja vielä elossa olevien tulisi tehdä? Mutta sepä olisi hienoa! Ongelmat poistuvat kertaheitolla, kun kaikki huumediilerit ja rötöstölevät nuoret alkavat toimia vapaaehtoisina Fryshuset -järjestössä ja käydä moskeijoissa. Miten tämä asia ei heille aiemmin ole tullut mieleen? Sanopa se.

Niin. Monet ratkaisut ovat yksinkertaisia. Eikä niihin tarvita muuta kuin rahaa ja hyvää poliittista tahtoa. Ruotsikin voisi jättää sotilaallisen varustautumisensa ja sotilasliittosuunnitelmat ja keskittyä nuortensa auttamiseen, niin kuin Suomenkin.

Linkit:

Murha piinaavat Malmötä. "22 kaveriani on kuollut". Helsingin Sanomat / Ulkomaat 24.02.2017

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 789. "Punalipun kantajat" - kurkistus suomalaisten (läh)imenneisyyteen



Harvinaiseen arkistomateriaaliin pohjautuva dokumentti amerikansuomalaisista, jotka matkasivat rakentamaan Neuvosto-Karjalaa 30-luvulla. Ohjaus Erkki Määttänen. (Yle Areena)

     *       *      *

Olipa hieno dokumenttielokuva ja ainutlaatuista arkistomateriaalia! Monet USA:an muuttaneet suomalaiset radikalisoituivat Suuren laman (Great Depression) aikana, jolloin työttömien määrä Pohjois-Amerikan yhdysvalloissa kohosi liki 15 miljoonaan.

"Punalipun kantajat" [2017] -ohjelman näkökulmana on pieni n. 5 000 asukkaan kaivosyhteisö Calumet Michiganissa, jossa oli paljon suomalaisia niin että jopa paikannimet olivat suomalaisia. Pieniltä, suomalaislta paikkakunnilta 1900 -luvun alussa Rapakon taakse muuttaneet politiikasta kotimaassaan kiinnostumattomat radikalisoituvat erityisesti vuonna 1913 tapahtuneen suuren kaivosonnettomuuden, jossa kuoli 72 ihmistä,  ja sitä seuranneen suuren lakon jälkeen

    *    *     *

1930 -luvun alun kurjuus ja Neuvostoliitto houkutteli tuhansia suomalaisia lähtemään rakentamaan ihanneyhteiskuntaa Venäjälle. Yhteensä 5 000 suomalaista lähti kahdella laivalla kohti Leningradia. USA:ssa hankittu omaisuus oli monella mukana. Jopa kokonainen pieni saha oli lastattu laivaan.

Onnettomuudekseen 1/3 heistä joutui Stalinin vainojen uhreiksi muutamaa vuotta myöhemmin. Eivätkä olot esim. Neuvosto-Karjalassa ja Leningradissa tietysti olleet ihan selllaiset kuin he olivat odottaneet.

     *     *     *

Kyllähän tämä pani miettimään monia asioita. Esimerkiksi sitä Pohjois-Pohjanmaalta Simosta lähtenyttä nuorta miestä, joka 1900 -luvun alussa lähti kai lähinnä vain seikkailemaan Amerikkaan, missä hän päätyi em. kuparikaivokseen töihin - ja lopulta Neuvostoliittoon vuonna 1932.

Hänen lapsensa ovat tänä päivänä vanhuksia ja asuvat USA:ssa ja kertovat vanhoilla päivillään tarinoita isästään. 1900 -luvun alussa tehdyt balladit, kansantarinat - ja lehtikirjoitukset sekä valokuvat ja arkistofilmit syventävät suvun kertomaa elämäntarinaa.

Kuvassa tytär heiluttaa Neuvostoliiton lippua, ennen lähtöä Onnelaan. Tänä päivänä Calumetissa asuu enää kourallinen, muutamia satoja ihmisiä, alueella joka alun perin ennen eurooppalaisten sinne saapumista kuului tietysti intiaaneille.

Linkki:

Muisti: Punalipun kantajat. Yle TV1 23.02.2017 klo 20
Harvinaiseen arkistomateriaaliin pohjautuva dokumentti amerikansuomalaisista, jotka matkasivat rakentamaan Neuvosto-Karjalaa 30-luvulla. Ohjaus Erkki Määttänen. (U)

torstai 23. helmikuuta 2017

RUNO ON VAPAA. Osa 931 - mä oon legenda




mä oon legenda
ja sä oot satua: "Mut
saanko suudella?"


Linkki:

The Chainsmokers & Coldplay. Something Just Like This. YouTube

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 788. The Guardian: miksi naiset huijaavat orgasminsa?



Tuore seksologinen amerikkalaistutkimus, jonka kohteena oli hyvin suuri joukko naisia (50 000 +), joiden ikä vaihteli 18 - 65 -vuoden väliltä, paljastaa, että vain 1/3 naisista saa orgasmin ja tavallista on, että naiset syystä tai toisesta teeskentelevät saaneensa orgasmin.

Toinen asia sitten on, mikä merkitys läheisyyden kannalta koko asialla on lähinnä miesten ja naisten välisessä suhteessa. Yksi asia kuitenkin tiedetään. On olemassa 'Kultainen kolmio', joka liittyy asiaan.

Kolmioon kuuluvat:

1) suuseksi (oral sex)
2) intohimoinen suuteleminen (deep kissing) ja
3) sukupuolielinten ärsyttäminen (genital stimulation)



















Linkki:

The Guardian (‏@guardian). 'Golden trio' of moves boosts chances of female orgasm, say researchers.
Twitter 23.02.2017

'Golden trio' of moves boosts chances of female orgasm, say researchers. Study sheds light on approaches to orgasm, revealing “orgasm gaps” both between the sexes and those with different sexual orientations. By Nicola Davis and Mona Chalabi. The Guardian 23.02.2017

Kondo: "Konmari. Siivouksen elämänmullistava vaikutus" (2015)


Oletko koskaan siivonnut paikkoja vimmatusti ja huomannut, että kotisi tai työtilasi on pian taas aivan sekaisin? Raivaa nyt uskomattoman tehokkalla KonMari-menetelmällä turhat tavarat pois ja luo kotiisi kestävä järjestys.

Japanilainen Marie Kondo auttaa järjestämään paikat kerralla kuntoon. Turhasta roinasta eroon pääseminen vapauttaa energiaa muuhun kuin tavaroista huolehtimiseen. Samalla kun siivoat, tulet järjestäneeksi asiasi ja menneisyytesi. Saat lisää rohkeutta minimoida elämästä negatiivisia asioita. Kun järjestys on kerran saatu aikaan, kaaosta ei synny enää koskaan. (Takakansi)

     *     *    *

Tuskin kukaan Suomessa on voinut välttää kuulemasta kuluneen vuoden aikana sanaa "Konmari" (2015) ainakin jossain yhteydessä. Esimerkiksi kirjastoissa Marie Kondon kirja on ollut hittituote ja viime syksynä siitä ilmestyi jo jatko-osakin.

En ole ollut innostunut kirjasta, enkä marittamisen aiheuttamasta hälystä sen kummemmin kuin edellisestä vastaavanlaisesta vuosia kestäneestä kohusta mindfulnessin  ympärillä. Yhtä tyhjän kanssa, mikä ei tietysti tarkoita, etteikö joissain asioissa olisi jotain mieltäkin.

On lähinnä säälittävää ja surullistakin, etteivät suomalaiset - tai Suomen säädyt - ole 1000 -luvun jälkeen osanneet ajatella omilla aivoillaan. Tämähän on suoraa jatkoa perussuomalaisten johtajan Timo Soinin liputtamalle ristiretkelle (perus)suomalaisuuden (tai säädyttömyyden) ytimeen, mikä on suomalaisten henkistä raiskaamista siinä, missä katolilaisuuskin (tai luterilaisuus).

Huvittavaa tässä tietysti on se, että marittajat ja mindfulnessia saarnaavat tekevät riistämisensä ihan itse kuin robotit.

      *      *     *

No, en kiellä, ettei kirjasta olisi reseptikirjana jotain hyötyäkin. Siinä on oivalluksia, jota ongelmatilanteessa on mahdollista soveltaa käytäntöön.

Olen pitkään miettinyt, miten selvitä 20-30 vuoden aikana kertyneestä tavaranpaljoudesta. En ole sinänsä mikään tavaroiden, edes kirjojen keräilijä, mutta en ole osannut hävittää tai poistaa edes mitään aivan tarpeetonta ja turhaa.

Joten olen edennyt, tietämättä mitään marittamisesta, samalla tavoin kuin "Konmari" -reseptikirjassa. Olen jakanut tavaroita teemottaisiin ryhmiin, minkä jälkeen olen vähän kerrassaan yrittänyt saada kokonaisuutta hallintaan. Ja vähitellen tämä marittaminen on alkanut sujua.

Marie Kondon ajatus siitä, että aloitetaan jostain - tai hänen reseptissään vaatteista - on varmasti ihan hyvä ohje. Jostain pitää joka tapauksessa aloittaa ja käydä vaatteet läpi ja kysyä jokaisen vaatekappaleen kohdalla joukko kysymyksiä, mikä tähtää joko ottamiseen tai jättämiseen.

Toisaalta tarpeen ja tilanteen mukaan vaatteita ja muita tavaroita on mahdollista yhdistellä toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi. Kaikki jotka jollain tavalla liittyvät toisiinsa muodostavat kokonaisuuden, joka otetaan tai jätetään. Yksinkertaista, työlästä, mutta ratkaisukeskeistä ja lopulta (toivottavasti) tuloksellista toimintaa.

     *     *     *

Esimerkki tavarapaljouden aiheuttamasta järjettömyydestä. Löysin eri paikoista esim. neljä (4) toimintakuntoista pölynimuria. Hyvä. Ne muodostivat yhdessä muiden siivousvälineiden kanssa oman kokonaisuutensa ja lisäksi imurit tietysti muodostivat joukon imureita, joita piti / pitää tarkastella omana ryhmänään.

Jokainen laite, sen hyvät ja huonot puolet, historia, ajateltu tarve ja käyttötarkoitus, on mietittävä läpi. Tavoitteena on että vain yksi (1) jää jäljelle eli se, mitä voi käyttää kaikkeen mahdolliseen ja jonka käyttöikä on mahdollisimman pitkä. - No, esimerkki oli sieltä helpoimmasta päästä, sillä en edes tiennyt tai muistanut, että laitteita oli niin paljon. Yksi niistä oli jostain hamasta edellisestä elämästä ja se oli suuri ja aika raskas Siemens, johon ei enää saanut hankittua uutta letkua. Pois. Vanha Miele, jota olin joskus ajatellut autoimuriksi. Pois. Nykyinen Electrolux. Vetelee viimeisiään. Ja sitten se neljäs, mikä-merkki-se-nyt-sitten-olikaan. Electroluxin osia voi käyttää tämän imurin kanssa ja se on uusi, pieni ja tehokas. Se jää.

Joku saattaa ihmetellä, miksi minulla ylipäätään on niin monta pölynimuria. Hyvä kysymys. Sitä ihmettelin itsekin. Vain yhden eli Siemensin olin ostanut joskus Savonlinnasta, mutta muut olivat tulleet muiden ihmisten mukana. Miele oli esimerkiksi edesmennen isoäitini ja toinen taas äitini epäkäytännöllisenä pitämä eli se johon itse lopulta päädyin.

    *     *     *

Ole viime viikkoina käyttänyt yksinkertaista menetelmää, jolla yritän päästä selvyyteen millaisia astioita tarvitsen ja mitä niille voi tehdä. Olen raivannut kirjahyllystä, jossa ei enää ole kirjoja, kaksi leveää hyllyä tyhjäksi astioille, jotka ovat aina silmieni edessä, kun kuljen ohi, istun tietokoneen ääressä tai katson televisiota. - Nyt ovat vuorossa lasiesineet. Vähän kerrassaan esineet häviävät hyllyltä muuttolaatikkoon  - tai takaisin astiakaappiin - ja vihdoin hylätyt esineet  päätyvät kirpputorille, jonne annan ne. Pinottavat laatikot ovat hyvä välivarasto lähtevälle tavaralle.

Linkit:

KonMari-metodilla elämän kaaos järjestykseen? – "Moni on viimein huomannut elävänsä tavaratulvassa" Japanilaisen Marie Kondon luomasta elämänhallintametodista on tullut kultti, jonka maailmanlaajuinen menestys ei näytä hiipumisen merkkejä. Tutkijan mukaan ilmiö voi tuoda stopin kulutushysterialle. By Minna Rinta-Tassi. Yle / Uutiset 24.10.2016

Tätä mieltä: KonMarin uhrit – kun hittisiivousmetodi ei tuonutkaan onnea. By Essi Myllyoja. Me Naiset 01.05.2016

Mira Ahjoniemi hurahti japanilaiseen siivousmenetelmään. ”KonMari auttoi pääsemään yli ikäkriisistä”. By Annakaisa Vääräniemi. Et-lehti 29.02.2016

keskiviikko 22. helmikuuta 2017

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 787. "Tärkeintä on tietoisuus, mihin valhe perustuu"


Vuoden 2017 suomalaiset - tarkemmin sanottuna keskiluokkaistuneet suomalaiset - ovat harvinaisen täynnä itseään ja omaa erinomaisuuttaan. Tässä herkässä tilassaan he ovat helppoa tykinruokaa ja kädestä hunajanjyvää syövää oikeistopopulistien vaalikarjaa. Tekopyhästi ja nationalistisesti he liputtavat niin kansankirkon kuin kaikkien hyvinä pitämiensä asioiden puolesta, olivat ne sitten todellisuudessa mitä tahansa heille ja heidän lapsilleen.

Valheessa - tai valeuutisessakaan - ei sinänsä ole mitään pahaa, kunhan on tietoinen siitä, mihin (elämis)valheeseen uskoo ja mitä siitä seuraa. Esim. vuonna 2017 on typerää ja valheellista uskoa, että 10 miljardia euroa ns. konventionaalisiin aseisiin (panssarivaunut, ohjustorjuntajärjestelmät, miinat ym. ym.) ovat edes sotilaiden näkökulmasta katsottuna mielekkäitä investointeja. Raha on poissa mm. lapsilta, heidän palveluistaan ja tulevaisuudestaan.

Puolustusministeri Jussi Niinistöä voikin pitää yhtenä Suomen epäisänmaallisimmista ja suorastaan rikollisimmista henkilöistä toimintansa takia. Sen sijaan että hän suomalaisten - jo koko maailman - edun nimissä ajaisi Suomen armeijan alas, hän suunnittelee massiivista varustautumista, missä ei ole mitään mieltä. Väärää politiikkaa muuta kuin aikansa eläneiden evp-sotilaiden kannalta katsottuna.

Ja tällaista toimintaa tukee uskottavana itseään pitävä media (Helsingin Sanomat, Yle ym.). Siinä sitä vastuullisuutta kerrakseen, joka perustuu silkalle valheelle. - Hyvänä muistutuksena siitä missä muu maailma menee oli tämän aamuinen uutinen, jossa kerrottiin että Euroopan ja myös Suomen ilmasta on viime viikkojen aikana löytynyt radioaktiivista jodia.

JATKUU...

Linkki:

Spotting Fake News. Librarian seeks to give students information literacy tools. By Jerry Large. The Oklahoman 20.02.2017. (Lehti löytyy yleisistä kirjastoista: Library PressDisplay / PressReader)

Fight Fake News with Real Thing. Imagine a product that doesn't need any batteries, is portable and has no pop-ups. By Ken Paulson. USA Today 21.02.2017. (Lehti löytyy yleisistä kirjastoista: Library PressDisplay / PressReader)

Pieniä määriä radioaktiivista jodia tammikuun ilmanäytteissä. STUK / Ajankohtaista 16.02.2017

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 420 Helsingin Sanomat: Nokialla pahoinpidelty 17-vuotias kuoli


Esimerkiksi tämä eilinen uutinen - niin kuin monet, monet muutkin - Helsingin Sanomien uutisista - on valeuutinen. Eikä muuten voisi ollakaan! Uutisten luonteeseen kuuluu, että ne ylläpitävät status quoa, eivät kerro mistään paljon mitään tähdellistä. Osoittavat että valtakunnassa on kaikki hyvin ja kansalaisilla on hyvä tahto ja että suomalaiset ovat aina parhaita kaikessa. Muutamaa sataatuhatta poikkeusta lukuunottamatta.

Sieltä se Iltalehden
mukaan löytyi...
Ja vaivihkaa rivien välistä kerrotaan, miten esim. tänä päivänä oikeistolaisesti ajattelevat ja toimivat ovat fiksua ja filmaattista väkeä ja sitten ovat ne, jotka - niin kuin tässä uutisessa - piilottelevat pahoinpitelemiään tyttöystäviä sängyn alla poliisin saapuessa paikalle.

     *     *     *

Tämä uutinen ei oikeasti ole uutinen vaan nykytarina / urbaanilegenda, jota on kerrottu vuosikymmenet länsimaisessa mediassa vaihtelevissa muodoissa.

Faktaa uutisessa on se, että jotain tällaista on tapahtunut, mutta - entä sitten - miksi tällainen uutinen halutaan saattaa valtakunnan julkisuuteen? Samaan aikaan Suomessa tapahtuu satoja ja taas satoja asioita, jotka paljon perustellummin ovat kertomisen arvoisia. Niistä ei kuitenkaan kerrota mitään.

Kerrotaan vaan sosiaalipornona surullinen tapaus, eikä mitään tapauksen taustoista. Yhtä hyvin toimittaja olisi voinut jättää soittamatta poliisille ja soittaa läheiseen päiväkotiin ja kysyä, mitä lapset ovat tänä aamuna tehneet.

Kenties talitiainen oli lentänyt ikkunaan ja taittanut niskansa ja lapset ovat järjestäneet sille muistotilaisuuden ilman kirkollisia ja uskonnollisia menoja. Se on uutinen se! Lasten vilpitön suru ja ihmettely elämän ja kuoleman äärellä.

Linkit:

Nokialla pahoinpidelty 17-vuotias kuoli. Helsingin Sanomat / Lyhyesti 21.02.2017

The Bawdy Under the Bed. A vacationing couple staying in a foul-smelling motel room later discover a body hidden under their bed. By David Mikkelson. Snopes.com 21.08.2016

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 419 Kaikki uutiset ovat myös valeuutisia


Yllä oleva otsikko on kommentti Helsingin Sanomien (22.02.) tämän päivän pääkirjoitukseen "Trumpin ilmaisu ui kieleen". Päätoimittaja näet kirjoittaa, että
"(p)erinteisiä journalistisia arvoja kunnioittavien tiedotusvälineiden leimaaminen valeuutismedioiksi edes vitsin varjolla on vaarallista. Se murentaa median uskottavuutta."

Kyllä, mutta juuri siihen ihmisten tulee aktiivisesti pyrkiäkin. On koko ajan kyseenalaistettava, mitä vakavasti otetussa / otettavassa medissa kerrotaan totuutena. Esim. Helsingin Sanomat systemaattisesti esittää vain taloudellisen ja poliittisen eliitin totuuksia. Tarkemmin sanottuna istuvan oikeistopopulistisen hallituksen ja elinkeinoelämän totuuksia.

     *    *    *

Uutisankka
Jokainen 1900 -luvun puolella elänyt muistaa ajan, jolloin Suomessa oli toisenlaistakin julkisuutta. Ei paljon, mutta jonkin verran. Asioita käsiteltiin kriittisesti ja toisista näkökulmista. Nyt tällaista julkisuutta edustavia medioita ei enää ole vaan esim. niin vihreiden kuin vasemmiston hallitsema media on kuin klooni valtavirrasta. Vaihtoehtoista julkisuutta kansalaisille eivät tarjoa myöskään kansalaisjärjestöt ja ay-liike.

On kiinnostava kuvitella tilanne, jossa esim. lapsi-, vanhus- ja vammaisjärjestöillä on oma TV-kanavansa, joka keskittyy asioiden uutisointiin oman jäsenistönsä ja viiteryhmiensä näkökulmasta. Valtakunnan ykkösmedian, mikä se sitten onkaan, tulee - demokratian nimissä - sitoutua siihen, että valtiollisista väkivalta- ja ideologiakoneistoista - ja muusta järjestelmällisestä riistosta - pyritään aktiivisesti ja jossain aikataulussa eroon (valtion kirkko, armeija).

Linkit:

Uutisankka. Wikipedia

Valheenpaljastaja: Varoituslista valemedioista – älä luota näihin sivustoihin. By Johanna Vehkoo.
Yle.fi / 11.01.2017

Trumpin ilmaisu ui kieleen. Helsingin Sanomat / Pääkirjoitus 22.02.2017

tiistai 21. helmikuuta 2017

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 786. Lapset eivät ole satujen / pelien sankareita?


Tuoreessa Kirjastolehdessä (2 / 2017) on haastateltu tuoretta lastenkirjailijaa Vuokko Hurmetta, joka on itse asiassa niin tuore kaunokirjailija, että hänen esikoisromaaninsa "Kiepaus" (2017) ilmestyy vasta elokuussa.

Hurme on tosin kirjoittanut jo tätä ennen kaksi tietokirjaa eli kirjat "Tehdään taidetta" (2011) ja "Pikkurillin käsikirja" (2016). Lisäksi hän on toimittaja ja taidekasvattaja, jolla on 5- ja 8-vuotiaat lapset.

     *    *    *

Lasten kulttuurin tuntija Vuokko Hurmeen ajatukset panevat miettimään, puolesta ja vastaan.

Hän on mm. lukenut lapsilleen hyvin väkivaltaisia saksalaisia kansantarinoita eli Grimmin veljesten kokoamia satuja, eikä pidä sitä mitenkään ihmeellisenä.

Hänestä lapsi pystyy sulattamaan tällaiset tarinat. - Mutta pystyvätkö niitä sulattamaan aikuisetkaan, oli oma ensimmäinen ajatukseni. En ainakaan itse voi sanoa olevani sinut niiden kanssa.

Kenties Saksan kansan saduilla ja sillä, millaisia saksalaiset (ja heitä ihannoivat suomalaiset?) ovat olleet esim. viimeisen 100 - 200 vuoden aikana (sotaisia, väkivaltaisia, tunteettomia) on jotain tekemistä toistensa kanssa?

    *    *     *

Olisin mielelläni ollut kärpäsenä katossa kuulemassa ja katsomassa, kun kasvattajamme istuu lukemassa esim. 'Hannua ja Kerttua' lapsilleen. Käykö hän lasten kanssa keskustelua? Mistä lapset ovat kiinnostuneet tarinassa - ja kiinnostaako se edes heitä? ym.

...

Samalla kun kuuntelen Vuokko Hurmeen ja hänen 5-vuotiaan lapsensa satutuokiota, mietin mitä hän oikein lapselleen lukee.

Olivatko "Grimmin sadut" todella kansansatuja lapsille? Eivät, eivät olleet vaan ne olivat ihan alun pitäen kansantarinoita, eivät aluksi kenties edes satuja, joita aikuiset kertoivat toisilleen. Nämä kansan tarinat välittyivät ennen Grimmin veljeksiä säätyläisille, joilta Grimmin veljekset ne kokosivat. Ja molemmissa vaiheissa alkuperäiset tarinat muuttivat muotoaan.

     *     *     *

Esim. Niklas Bengtson kertoo "Grimmin saduista" lastenkulttuurilehti Tyyris Tyllerössä.  Satujen aiheet olivat usein seksiä ja väkivaltaa, joka kohdistui lapsiin. Grimm ja sivistyneistö suodattivat alkuperäisistä tarinoista suoran seksin ja pahimman väkivallan pois, mutta ne jäivät edelleenkin karkeiksi ja seksiä tihkuviksi.

...

Olen samaa mieltä Vuokko Hurmeen kanssa siitä, että lapsille voi ja pitää kertoa kaikista asioista, jotka koskevat lapsia, mutta miten ja milloin näitä asioita lapsille kerrotaan onkin sitten toinen juttu.

"Tarinan avulla voi käsitellä monenlaisia asioita turvallisesti", Hurme sanoo.

Hurme ajattelee jotenkin niin, että tarina panee lapsen mielikuvituksen liikkeelle ja lapsii rakentaa kuulemastaan oman tarinan mielessään. Lapsi ymmärtää kuulemansa tarinan omalla tavallaan.

Näin varmasti onkin, mutta ovatko "Grimmin sadut" kaunisteltuinakaan satuja lapsille? Lapset ovat saduissa usein uhreina (= sorrettuja), joille aikuiset tekevät milloin mitäkin kauheuksia. Lapsia raiskataan, silvotaan ja tapetaan. Pitääkö tällaisesta kertoa? Ja sekö ei vaikuta haitallisesti lapsiin?

Lapsia pelotellaan tottelemaan aikuisia, vanhempiaan ja olemaan hiljaa siitä, mitä heille tehdään. Sitäkö vanhemmat ja kasvattajat vielä 2010 -luvulla haluavat? Ja ylipäätään ovat halunneet...

    *     *     *

Toisaalta kansasta lähtöisin olevat lapset päätyvät jyrkistä säätyrajoista huolimatta milloin prinsseiksi ja milloin prinsessoiksi. Tästähän lapset tykkäävät.

Vuokko Hurme kyseenalaistaa sen, että lapsista tehdään tarinoiden (ja pelien) sankareita.

"Tarvitseeko lapsen olla kaiken ratkaiseva maailmanpelastaja, vai voiko hän olla vain oma itsensä?" Hurme kysyy.

Näin ajatellen satujen maailma on aika ristiriitainen. Toisaalta lapset ovat uhreja ja toisaalta he ovat sankareita niin kuin maailmalla kaikkein tunnetuimmassa ja levinneimmässä sadussa "Tuhkimo".

     *     *     *

Ehkä satujen ja tarinoiden maailma ei olekaan ihan niin ongelmaton millaisena uunituore lastenkirjailija Vuokko Hurme ja 'Hannun ja Kertun' lukija sen näkee?

Entä jos lapset pyrittäisiinkin saamaan tietoisiksi sorretusta asemastaan esim. "Grimmin saduissa" - ja todellisuudessa? Sen lisäksi että satuja luetaan ne myös ruoditaan esim. toiminnallisesti ja keskustellen (reflektio) perin juurin. Tällainen käsittely saattaa auttaa kasvattajiakin ymmärtämään, miksi he ovat esimerkiksi valmiita tukemaan oikeistopopulistisia puolueita Suomessa, jotka haluavat panna 10 miljardia euroa tappokoneisiin, mutta samaan aikaan vievät perustuslain suoman oikeuden päiväkotipaikkoihin työttömien lapsilta, missä ei rahallisesti ole kyse kuin vaivaisesta miljoonasta eurosta, muta joka rajoittaa lapsien kansalaisoikeuksia.

Linkki:

Satujen maailma saa olla ikävä (kirjailija Satu Hurme). By Heidi Horila. Kirjastolehti 2 / 2017.

Grimmin sadut. Wikipedia

Bengtson, Niklas: Grimmin sadut ja seksi. Tyyris Tyllerö, 1992, nro 1, s. 13−15.

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 418 Hauskaa mutta melkein traagista


Tuikkua olin lähdössä hakemaan eilen maanantaina, kun olin vapaalla, kun se sattui. Kaaduin. Ja kuinka kaaduinkaan!

Tällä tempulla olisin päässyt vähintäin Nelosen "Hauskoihin kotivideoihin" tai jopa "Guinnessin ennätyskirjaan 2018".

Nimittäin. Onko kukaan koskaan jäänyt täysin paikallaan olevan auton alle - ja menettänyt henkensä. Niin minulle oli eilen käydä.

Kyllä, tiesin, että oli pääkallokeli, mutta piha oli hiekoitettu. Ja hiekan päälle oli satanut ohut kerros lunta. Kävelin muina miehinä autolleni.

Ensimmäisen kerran lipsahti hieman, kun oikaisin tyhjän parkkipaikan ohi omalleni. Vedin johdon irti lämpötolpasta ja kävelin varovaisesti auton vasenta sivustaa. Ei, kävelin hyvin varovaisesti auton sivuitse kohti auton perää. Silloin kaaduin ensimmäisen kerran takapuolelleni, minkä jälkeen olin entistä varovaisempi.

Siirryin hetkeksi hiekoitetulle piha-alueelle ja sitten lähestyin uudelleen auton perää, kun jalat menivät toistamiseen alta. Muhkuraisen jään päällä ei ollutkaan hiekkaa juuri siinä kohtaa, mikä ei näkynyt lumen läpi.

    *     *     *

Muutamassa sekunnin murto-osassa tapahtui paljon ja ehdin ajatella vaikka mitä. Molemmat jalat menivat alta - ja luikahtivat auton alle. Rintakehä iskeytyi auton perässä olevaan pyöränkuljetustelineeseen ja veti leveän viillon rintakehästä lähes korvaan asti, mutta sain (onneksi) vain pintanaarmuja ihoon.

Telineen sarvi luikahti leveän kaulaketjun alle ja repäisi sen irti. Ja (onneksi) lukko oli aika heikko, sillä muuten olisin ehkä kuristunut ketjuun tms. Kaiken kukkuraksi jäin puserostani roikkumaan - edelleenkin kuristusasentoon - telineeseen.

Ja roikuin siinä kummallisessa asennossa ainakin muutaman sekunnin, ja mietin miten pääsen tästä oikein ylös. Tartuin toisella kädellä telineeseen ja sain kuin sainkin irrotettua itseni. Mätkähdin maahan, minkä jälkeen hissasin itseni auton alta pystyyn.

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 417 Puoli väli lähestyy...


16. viikko hyvässä vauhdissa ja Papu koputtelee jo kohdun seinää, vaikkei silti vielä tunnukaan. Äidistä uusi tilanne ei vielä näy ulospäin, juurikaan. Paino ei ole noussut kuin sen verran mitä kohtu ja Papu painaa.

Viime viikon torstaina dopplerilla kuuluivat 1. sydänäänet. Sydän löi, niin kuin tässä vaiheessa pienellä ihmisellä, kiivaasti mutta kuitenkin olosuhteisiin nähden verkkaisesti 159 kertaa minuutissa.

- Do-domp, do-domp, do-domp!

Äiti voi hyvin, vaikka olo tuntuu hieman paksulta. Suurin ongelma on väsymys, mihin vaikuttaa hemoglobiinin alhainen (110) arvo, mikä on kuulemma normaalia. Mutta liikkua ei juuri jaksa, vaikka Tuikku on (ollut) kohtalaisen liikunnallinen. Kävelyllä / lenkillä saati sitten kuntosalilla ei jaksa käydä.

Viime päivien ja viikkojen toisinaan hyvinkin liukkaat kelit hieman huolestuttavat. Moni on kaatunut ja katkonut luitaan. Minäkin kaaduin eilen, onneksi minä, enkä kovin pahasti, vaikka hyvin huonostikin olisi voinut käydä.

Linkki:

16. raskausviikko. Vau.fi

lauantai 18. helmikuuta 2017

Collet-Serra: "Unknown" (2011)


Mies herää koomasta huomatakseen, että joku on varastanut hänen identiteettinsä ja kukaan (ei edes hänen vaimonsa) usko häntä. Nuoren maahanmuuttajanaisen avulla hän yrittää todistaa kuka on. (IMDb)

"Unknown" (2011) ontrilleri, jonka on ohjannut Jaume Collet-Serra, ja se perustuu Didier van Cauwelaertin romaaniin "Out of my Head". Sen pääosia näyttelevät Liam Neeson, Diane Kruger, January Jones ja Frank Langella. (Wikipedia)

     *     *     *

TÄNÄÄN SUB KLO 21:00

    *     *      *

Just for the money like most of the movies.

RUNO ON VAPAA. Osa 930 - vain 6 sekunnin tähden




hei, beibi beibi!
tuu mun luo pakoon, niin tuun
sun joka rakoon

pidetään hauskaa!
mä ratsastan sulla kuin
en koskaan ennen

voi, beibi beibi!
oo mun nainen ja nappaa 
aika matonen





Linkki:

Usher. She Came II Give It II U ft. Nicki Minaj. YouTube

Saisio: "Katseen alaiset" (2005)

TULEE TÄHÄN!

"Katseen alaisissa" Elsa Saisio  tarttuu mutkikkaisiin, näkymättömiin ja harvoin puhuttuihin ongelmiin. Näyttelijäntyön ydin piilee määrittelemättömissä ristiriitaisuuksissa, joita teoksessa valotetaan yhdeksästä näkökulmasta, yhdeksän eri-ikäisen näyttelijän mielipiteillä ja kokemuksilla.

Näyttelijät kertovat ohjaajan katseen vaikutukseta näyttelemiseen, näyttelijän anarkiasta, tunnollisuudesta sekä siitä, millaista on olla jatkuvasti määriteltävänä. He panevat peliin oman naurettavuutensa ja narsisminsa. He antavat esimerkkejä ulkonäkönsä vaikutuksesta näyttelijäntyöhön ja kertovat julkisuudesta sekä paljastamisen ja piiloutumisen problematiikasta. Näiden yhdeksän tarinan kautta näyttelijyydestä piirtyy monisäikeinen, herkkä kuva. (Takakansi)

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 785. Aseita kalisteleva oikeistopopulistinen Suomi


Niin kuin mediasta on voinut lukea SS-hallitus julkisti pari päivää sitten "Puolustusselontekonsa", joka on oikeastaan "Sotaselonteko", sillä Euroopassa armeijoita on aina väitetty käytettävän vain puolustukseen, mikä ei tietysti pidä paikkaansa. Suomi hyökkäsi Jatkosodassa Venäjälle - ja sai turpiinsa niin kuin aina.

Eikä selonteon todellista tekijää tarvitse etsiä kaukaa, sillä se on mitä ilmeisimmin - ei maan hallitus - vaan eläkkeellä oleva kenraali Gustav Hägglund, jota Ilta-Sanomissa haastateltiin. Pirullisesti naureskeleva kenraali paljastaa haastattelussa itsensä.

On valitettavaa että vasemmisto ja vihreät nöyristelevät, eivätkä selkeästi liputa sen puolesta, että Suomi tulee toimeen pelkällä Rajavartiolaitoksella. Armeijaa ei kukaan Suomessa, eikä Pohjoismaissa tarvitse mihinkään, eikä ole koskaan tarvinnutkaan. Eikä muuallakaan maailmassa.








Linkki:

Vastaus Venäjän uhkaan. By Antti Honkamaa & Seppo Varjus. Ilta Sanomat 17.02.2017

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 416 Katseen alaiset


Herättyäni avasin, ehkä hieman epätavallisesti, radion satunnaiselta kanavalta, joka sattui olemaan Yle Puhe, ja sieltä sattui klo 7:n aikoihin tulemaan Ylen elävän arkiston nauhoja n. 1993 - 2005 väliltä näyttelijäntyöstä.

Haastateltavana oli varsinkin näyttelijä Ville Virtanen - taustalla hänen kirjansa "Menkää mielenhäiriöön" (2001) - ja studiossa keskusteltiin myös Elsa Saision tutkimuksesta "Katseen alaiset" (2005). Ja mm. Marita Parkkonen vilahti keskusteluissa puhumassa naisasiaa.

Ja se mistä keskusteltiin oli 1990 -luvun näyttelijänkoulutus, Jouko Turkka sekä teatterintekijöiden tai -johtajien eli miesten naiskuva ja suhtautuminen naisiin. Sovinismi ainakin 10 vuotta sitten rehotti teatterimaailmassa. Kärjistäen: hyviin rooleihin pääsi sängyn ja kopelointien kautta tms.

Välillä Ville syleili turoineen maailmaa - ja lapset vinkuivat taustalla. Ne elämän merkittävimmät asiat ainakin vuonna 1993.

Linkki:

Arkisto: Aki ja Turo - Antti ja VilleYle Puhe n. klo 07:00

Ville Virtanen: Menkää mielenhäiriöön. Yle. Elävä arkisto 2011 - 2012 (Ville Virtasen kirja Menkää mielenhäiriöön. 2001)

Hymyhuulet: Aki ja Turo & Hepamamas. Yle Elävä arkisto 2007