maanantai 6. helmikuuta 2017

Gauriloff: "Kuun metsän Kaisa" (2016)


Kolttasaamelainen sadunkertoja kohtaa 1930-luvulla sveitsiläisen kirjailijan. Heidän ystävyytensä auttaa sodan jälkeen pelastamaan kokonaisen kulttuurin tuholta. (Yle Areena)

     *     *     *

YLE TV1 MAANANTAI KLO 21:30

    *    *     *

Ohjaaja Katja Gauriloffin dokumenttielokuva "Kuun metsän Kaisa" (2016) antaa yhden näkökulman Suomen vaiettuun lähihistoriaan ja yhden kansan, kolttasaamelaisten kohtaloihin.

Kuka tiesi, että Lapin sodan (1944) alkaessa kolttasaamelaiset siirrettiin Pohjanmaalle Pyhäjoelle, missä heitä kohdeltiin kuin venäläisiä vihollisina. Kurjissa oloissa taudit levisivät ja monet kuolivat, lapsia, naisia, huonokuntoisia.

Ja auttoiko Suomen valtio näitä kaikkensa menettäneitä niin kuin karjalaisia? Kaikkea muuta. Apu masinoitiin Suomen ulkopuolelta Iso-Britanniasta, jossa toteutettiin heidän hyväkseen rahakeräys, millä tuotoilla ostettiin mm. 4 000 poroa ja maita kolttien asuttamiseksi ja heidän perinteisen elämänmuotonsa mahdollistamiseksi.

     *     *     *

Dokumentin kehyksenä on kolttasaamelaisia Lontoosta käsin auttaneen sveitsiläisen Robert Crottetin arkistomateriaali 1930 -luvulta, mikä kertoo elämästä Lapissa juuri ennen viime sotia. Crottet oli kolttien paras ystävä, jota ilman heitä ei kenties olisi enää tänä päivänä.

"Kuun metsän Kaisa" kertoo ohjaajan isoisoäidin Kaisan ja Robertin ystävyydestä. Robert mm. asui Kaisan ja tämän perheen luona valokuvaajineen.

     *     *     *

Crottet sairastui 30 -vuotiaana tuberkuloosiin ja alkoi nähdä merkillisiä unia, jotka johdattivat hänet Lappiin, missä hän vuoden aikana oppi alkuperäiskansan elämäntavan ja asui aina maailmansodan syttymiseen asti heidän luonaan.

Suenjelin kolttakylässö Robert Crottet tallensi Kaisa Gauriloffin kertomia tarinoita kahden kirjan verran. Kaisa itse oli luku- ja kirjoitustaidoton. Kirjojen tuotot Crottet käytti kolttien hyväksi.

Elokuvan historiallisen tarinan kehyksenä on vanha kolttalegenda, jonka ohjaaja-käsikirjoittaja Katja Gauriloff on taitavasti kietonut omaan tarinaansa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti