sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Lehtola,Piela & Snellman: "Saamenmaa. Kulttuuritieteellisiä tutkimuksia" (2012)


Millaisia merkityksiä saamelaisten pyhille paikoille nykyään annetaan? Miten saamelaisnaisten maailmankuva on muuttunut? Millaisista tekijöistä rakentuu saamelaisten ymmärrys omasta kulttuuriympäristöstään? Kuinka saamelaiskulttuuri ja saamelaisten menneisyys esitetään museoissa, näyttelyissä, musiikissa, kirjallisuudessa, valokuvissa ja populaarikulttuurissa?

Kirjassa kartoitetaan saamentutkimuksen nykytilaa tuoreista näkökulmista, joita tarjoavat pääosin uuden sukupolven tutkijat. He rikkovat ulkopuolisten stereotypioita saamelaisista mutta suhtautuvat uteliaan kriittisesti myös niihin puhetapoihin, joilla saamelaiset rakentavat omaa saamelaisuuttaan. Eri alojen tutkijoita yhdistää kysymys: miten saamelaiset määrittelevät itsensä ja miten muut sen tekevät? (Takakansi)

     *     *      *

Sisällys:

Arki, asema ja paikallisuus
- Veli-Pekka Lehtola & Anni-Siiri Länsman. Saamelaisliikkeen perintö ja institutionalisoitunut saamelaisuus - Taarna Valtonen. Saamelaiset paikannimet kulttuurin ja kontaktien kuvastajina - Anna-Liisa Väyrynen. Hukutetun kodin muistot. Lokan   kuvat ja esineet - Ritva Kylli. Saamelaisnaisten uskonnon jäljillä - Tiina Äikäs. Tupakoivat, laulavat ja liikkuvat kivet. Kommunikointia seitojen kanssa

Sanat ja sävelet
- Thomas A. DuBois. Johan Turinin Duaddaris - Leena Valkeapää. Tuuli Nils-Aslak Valkeapään runojen maisemassa - Kari Sallamaa. Nils-Aslak Valkeapää ja saamen kansan eepos - Marko Joutse. Luohti, livde ja leudd. Suomen saamelaisten omistettujen laulujen historialliset puitteet - Jorma Lehtola. Kun poromies Aikio oopperan säveltämistä avusti. Saamelaisia heijastuksia suomalaisessa musiikissa

Valvotut teot ja taidot
- Nika Potinkara. Saamelainen etnisyys museonäyttelyissä - Marjut Anttonen. Norjan saamelaisten hyvityskorvaukset menetetystä koulunkäynnistä - Pigga Keskitalo, Kaarina Määttä & Satu Uusiautti. Saamelaisopetuksen tutkimus etnografian näkökulmasta - Sigga-Marja Magga. Saamelainen käsityö duodji kansallisen identiteetin rakentajana

Haasteita
- Vesa Puuronen. Huomioita saamelaisiin kohdistuvasta rasismista - Jukka Nyyssönen. Väinö Tanner, saamentutkimus ja uudelleen herännyt kansainvälinen kritiikki - Tero Mustonen. Kohti saamelaistutkimuksen uutta tulkintäkehystä

- Arja Ahlqvist. Keski-Venäjällä - Kljazma-joen tulvamailla

     *    *    *

Vesa Puurosen artikkeli "Huomioita saamelaisiin kohdistuvasta rasismista" on huolestuttava suomalaisten näkökulmasta katsottuna, sillä kansainvälisen oikeuden näkökulmasta Suomi on - suoraan sanottuna - ryöstänyt saamelaisten maat valtiolle.

Oireellista on myös, ettei Suomi valtiona ole hyväksynyt Kansainvälisen työjärjestön (ILO) alkuperäis- ja heimokansoja koskevaa yleissopimusta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti