lauantai 25. helmikuuta 2017

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 792. Kiusaamisen kulttuurissa on yhteinen vihollinen


Päivi Hamarus & Pauli Kaikkonen (2007) väittävät, että (koulu)kiusaaminen on kansainvälinen ilmiö. Sitä on ainakin kaikkialla länsimaissa.

Kun ryhmä toimii, jostain syystä joku ryhmässä joutuu aina kiusatun rooliin - ja ryhmän ulkopuolelle. Sama mikä toimii koulutasolla toimii tietysti myös esim. kansainvälisessä politiikassa, jossa kiusattu on Venäjä ainakin 2. maailmansodan jälkeisestä Kylmän sodan ajasta lähtien. Sodan lopulla kiusattu oli Japani, jonne pudotettiin kaksi sodan kannalta merkityksetöntä ydinpommia Hiroshimaan ja Nagasakiin.

     *     *     *

Kiusaaminen kiusaamisen kulttuurissa on ongelma kiusatulle, joka ei yleensä halua olla saamassaan roolissa, mutta joku siellä aina on. Hamarus & Kaikkonen väittävät, että kiusatun näkökulman sijaan ongelmaa tulisi tarkastella sosiaalisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta. Yksi ja sama. Mutta tällöin unohdetaan, että ryhmä tai sen enemmistö on vastuussa kiusaamisesta ja nimenomaan he ovat sortajia.

Kohde eli kiusattu on aina jollain tavalla erilainen kuin muut, ja siitä levitetään kaikenlaisia perättömiä juttuja, valeuutisia ym. Kohteen vastakohta on jotain erinomaista ja kulttuurisesti tavoiteltavaa esim. se mitä EU-maat ja USA ovat.

Vastakohtaa mobataan ja kaikki mitä se on ja tekee, on jollain tavalla kyseenalaista, vaikka ryhmän tekeminen olisi monin verroin ongelmallisempaa, moraalittomampaa ja laittomampaa.

     *     *     *

Koulussa kiusattu milloin vaivihkaa, milloin brutaalisti eristetään ja pidetään muista erillään. Siitä keksitään, milloin minkäkinlaisia tarinoita, joilla sen maine mustamaalataan.

Tilannetta pidetään jatkuvasti päällä erilaisin keinoin. Paradoksi on ettei opettaja yleensä huomaa mitään ja jos opettaja puuttuu tilanteeseen, se pahentaa kiusatun tilannetta entisestään.

Kiusatun elämä on yhtä toistuvaa nöyryytystä. Muut pitävät hänen kutannuksellaan hauskaa luokan suosikkipojan tai -tytön johdolla, mitä opettaja usein tietämättään tukee.

     *     *     *

Eurooppa on jostain syystä unohtanut, miksi Euroopasta, Venäjästä ja USA:sta 2. maailmansodan jälkeen tuli mm. rajoiltaan sellaisia maita kuin tuli. Valtamedia elää hektisesti vain tässä hetkessä ja on unohtanut kokonaan, että tämän päivän uutistapahtumilla ovat historialliset juurensa. Esim. Krimin haltuunotolle löytyvät hyvät historialliset perusteet toisin kuin Vietnamin pommittamiselle ja miljoonan ihmisen murhalle.

Linkki:

Miten koulukiusaaminen syntyy ja kehittyy? Yläkoulun oppilaiden kokemuksia kiusaamisesta. By Päivi Hamarus & Pauli Kaikkonen. Kasvatus 3 / 2007, 228 - 239.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti