perjantai 31. maaliskuuta 2017

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 453. Miksei monni kiinnosta kunnallisvaaleissa?



Ilman erityisen painavia perusteita ei Hämeen maakuntien vesiin enää tule istuttaa vieraita lajeja. Monni on Hämeessä alkuperäinen, sukupuuttoon kuollut laji; se voidaan kotiuttaa, mikäli hanke tulevaisuudessa osoittautuu kalataloudellisesti järkeväksi. (Jukka Muhonen ym. 2007)

    *     *    *

Ruotsalainen monni.
On hämmästyttävää miten kalatalousihmiset Hämeessä vastustavat monnin tulemista Vanajaveden vesistöön. Ja tarkoitan vain sitä, että monnia ei pidetä mm. kalataloudellisesti järkevänä vaihtoehtona, vaikka ihmiset itse ovat monnin kalalajistosta hävittäneet.

Pahin vesistön saastuttaja on ilmeisesti ollut Tervakosken paperitehdas PCB -päästöineen ja vesistöä ovat rehevöittänyt niin maatalous kuin vaikkapa turhat golf-kentät.

Tällaisessa tilanteessa ei siten pitäisikään miettiä ensisijaisesti taloutta vaan monnien oikeutta palata kotivesiinsä.

     *      *     *

No, monnit eivät äänestä ja vihreätkin ovat mitä ovat puolueena, joten monneille ei voi vielä vuonna 2017 toivoa parasta. Ehkä niiden aika kuitenkin tulee vielä.

Linkit:

Jorma Kirjavainen. Monnin palauttaminen Hämeeseen. Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus / Kalatalousyksikkö. Maa- ja metsätalousministeriö. Kala- ja riistahallinnon julkaisuja 73/2005. PDF

Samuli Sairanen. ”Ilmastonmuutoksen tuomat haasteet vesistöjen virkistyskäytölle sekä tuleviin olosuhteisiin sopeutuminen”. Raportti VACCIA-hankkeen vesistöjen virkistyskäyttö-työpajasta. Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema 28.2.2011. PDF

Jukka Muhonen ym. Laatua ja tehoa kalaistutuksiin. Hämeen maakuntien istutus- ja viljelytyöryhmän muistio. Hämeen TE-KESKUS / Kalatalousyksikkö. Moniste 11 / 2007. PDF

torstai 30. maaliskuuta 2017

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 452. Erottaisivatko persut pienen lapsen päiväkodista?



Ilmeisesti. Porvaripuolueiden logiikalla: rautaa rajalle ja pakkokeinoja päiväkoteihin. Työttömien lapset sieltä on jo pakotettukin ulos. Kysyn vain: tätäkö suomalaiset - ihan oikeasti - haluavat?

Kuka tai mikä puolue puolustaa lapsia, lapsiperheitä, työttömiä ja heidän oikeuksiaan? Tuntuu siltä ettei kukaan eikä mikään. Tai puoluejärjestelmässä on yhden todella suuren puolueen mentävä aukko.

Jos näin on, ajassa ollaan palattu takaisin vähintään 1800 -luvun loppupuolelle.

    *     *     *

Viimeisimmässä keskustelussa koulujen työrauhasta tai kurista tulee mieleen myös ruotsalainen kasvatusfilosofi Gunnar Adler-Karlsson, joka kirjoitti aikoinaan "90-luvun oppikirjan" ja muita vastaavanlaisia teoksia. Hänen keskeinen ajatuksensa oli, että - toisin kuin opettajat koko ajan julkisessa keskustelussa väittävät ja uskottelevat itselleen - koulu ei ole oppilaiden oppimista varten vaan koulu on lähinnä laitos, johon lapset sijoitetaan kurin ja järjestyksen takia, kun parempaakaan paikkaa heille ei ole keksitty.

Koulun jälkeen pojat menevät miestenkouluun (lue: armeija) ja tytöt menevät (ennenvanhaan emäntä- tai) talouskouluun tai hankkivat itsensä raskaaksi, mikä on heidän naistenkoulunsa.

Lopputuloksena on kuuliaisia ja nöyriä Suomen / Ruotsin valtion alamaisia, joita tarpeen tulleen saa kyykyttää miten tahansa - ja panna vaikka tykinruo'aksi jos poliittisesta, taloudellisesta ja kulttuurieliitistä tuntuu siltä. Ja puolustaa neliömetrin kokoista maatilkkuaan hengellään.

Ja tähän nykyinen hallitus selvästi tähtää vielä 2010 -luvulla

Linkit:

Kiusaamisen kitkemiseen ei ole olemassa oikotietä. By Laura Repo & Vilja Laaksonen. Helsingin Sanomat / Mielipide 30.03.2017

Ei kuria vaan apua oireileville oppilaille. By Elvi Silvinen. Helsingin Sanomat / Mielipide 30.03.2017

Koulukuri jakaa puolueita. Enemmistö vaaliehdokkaisa hakisi pääkaupunkiseudun kouluihin työrauhaa muilla keinolla. By Maija Aalto. Helsingin Sanomat / Kuntavaalit 2017 29.03.2017

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 451. Porvarien varhaiskasvatushuijaus (Soini, Orpo, Sipilä)



Ennen kunnallisvaaleja puhuttiin valeuutisista ja niiden tunnistamisesta. Jokin suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ja politiikassa on mennyt pahasti pieleen, kun 1970 -luvulta lähtien Keskusta (= Maalaisliitto), Kokoomus ja Perussuomalaiset (= Suomen maaseudun puolue) vaaleista toiseen onnistuvat huijaamaan ihmisiä katteettomilla lupauksillaan.

Ja rahaa syydetään tiukasta budjettikurista ym. huolimatta käsittämättömiä summia täysin tuottamattomaan toimintaan kuten armeijaan. Sieltä valtiovarainministeri Petteri Orpo saisi välittömästi miljardeja varhaiskasvatuksen parantamiseen Suomessa - tai ainakin tehtyjen järjettömien leikkauksien ja laittomuuksien perumiseen.

     *     *      *

Oli pöyristyttävää katsoa niin Orpon kuin Timo Soinin röyhkeää ja ylimielistä esiintymistä kunnallisvaalistudiossa TV1:llä. Sipilää en onneksi edes nähnyt.

Toivottavasti vihdoin kansalaiset huomaavat, ettei näistä miehistä ole kuin kölin jatkeiksi. Valtiolaivan suunnan kääntäminen on muiden tehtävä.

Ihmettelen ennen muuta naisia, miksi he puolueissaan antavat miesten huseerata niin kuin huseeraavat. Mitä iloa kansalaisille on siitä, että naisia on niukka enemmistö, jos tätä valta-asemaa ei käytetä koskaan hyväksi? Tosin olihan Iso-Britannian 1970 -luvun pääministeri Margaret Thatcherkin nainen, vaikka munien puuttumista ei huomannut. Suomessa samanlainen hyväkäs on ollut mm. Elisabeth Rehn, joka ajoi maahan käsittämättömän naisten mahdollisuuden päästä armeijaan, vaikka koko instituutio olisi tullut ajaa alas.

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 450. Tyttö, monni ja vedenneito. Osa 1. Perseidien meteoriparvi



Pieni tyttö istuu Katumajärven rannalla lähellä Lammassaarta ja katselee järvelle. On myöhäinen elokuun ilta ja ensimmäiset tähdet ovat tulleet taivaalle. Vedenpinta on ollut peilityyni ennen tytön saapumista rantaan mutta alkanut väreillä tytön istuuduttua rantakivelle.

Väreet tulevat järven syvänteen suunnalta, jossa valtavan kokoinen monni kiertää kiihtyvällä vauhdilla kehää. Tyttö ihmettelee, mikähän sillä monnilla on. Yleensä se on uinut hyvissä ajoin häntä vastaan. Sitten on hetken aikaa aivan tyyntä ja hiljaista.

Tyttö katsoo taivaalle ja näkee meteorin, toisenkin. Perseidien meteoriparvi on taas maan kohdalla ja tyttö näkee samaan aikaan lukuisia tähdenlentoja. Äkkiä yksi meteori joka on muita suurempi näyttää tulevan suoraan häntä kohti. Kuuluu räjähdys ja meteori hajoaa pienen pieniksi kappaleiksi. Tyttö kaatuu maahan ja menettää vähäksi aikaa tajuntansa.

Monni lähestyy tyttöä kiihtyvällä vauhdilla ja tytön vierestä vierähtää suuri, läpikuultava, pyöreä muna veteen ja jää kellumaan vedenpintaan. Matalassa rantavedessä munan kohdalla monni pöläyttää valkoisen maitipilven - ja kääntyy sitten takaisin ja alkaa uida rauhallisesti takaisin kohti syvännettä, mistä oli lähtenyt vähän aiemmin liikkeelle.

     *     *     *

Vedenpinta väreilee heikosti monnin uidessa tytöstä poispäin ja muna alkaa liikahdella paikallaan - ja sen sisältä kuoriutuu pienen pieni vedenneito.

Tyttö on herännyt ja näkee silmäkulmastaan, miten vedenneito ui munasta ulos ja samalla kasvaa nopeasti niin että tultuaan aivan rantaan, se on jo melkein tytön kokoinen.

Tyttö nousee istumaan ja näkee miten vedenneito on tullut hänen viereensä istumaan.

- Miten voit, kysyy vedenneito tytöltä

- Kiitos kysymystä. Ihan hyvin, tyttö vastaa ja vedenneito on kasvanut siinä istuessaan aikuisen ihmisen kokoiseksi.

- Mistä sinä siihen ilmestyit, tyttö kysyy, vaikka näki tämän uineen munan sisältä ulos.

- Synnyin suuresta monnista ja munasta joka pyörähti veteen, kun suuri kivi putosi taivaalta, vedenneito sanoo. Niin tapahtuu aina silloin tällöin.

- Mikä sinun nimesi on, tyttö kysyy.

- Minä olen Vellamo, vedenneito. Ja synnyn aina toisinaan tällä tavoin uudelleen ja pysyn sillä tavoin hengissä, niin kauan kun ihmisiä ja monneja on olemassa, vedenneito kertoo. Olen samaan aikaan ihminen ja kala.

- Katso, tällainen pyrstö minulla on! Vellamo heilauttaa pyrstöään. Minun tehtäväni on muun muassa auttaa ihmisiä ja monneja tulemaan toimeen keskenään.

- Eivätkö ihmiset ja kalat sitten tule toimeen, kysyy tyttö ihmeissään.

- Eivät. Enää. Ennen oli toisin. Ongelmana on että monneja on enää kovin vähän... Itse asiassa tämä Katumajärven monni on ainoa Suomen järvissä asuva valtavankokoinen kala. Ja jos se kuolee, sen jälkeen minuakaan ei enää ole. Onneksi muualla, Venäjällä ja Euroopassa on vielä monneja.

      *     *     *

Tyttö katsoo vedenneitoa pitkään - ja on huolestuneen näköinen.

- Voi, voi! Niin ei saa käydä, tyttö sanoo.

- Niin, mutta ihmiset ovat viimeisinä satoina vuosina hävittäneet meidät melkein kokonaan. Meistä - ja monneista - kun on levitetty ihmisten keskuudessa tarinoita, jotka eivät pidä ollenkaan paikkaansa. Monneista kerrotaan samanlaisia tarinoita kuin esimerkiksi susista. Että ne ovat petoja, jotka syövät ihmisiä ja ovat heille vaarallisia. Kaikkea kanssa, ihmiset ne ovat vaarallisia niin meille kuin itselleen!

- Minä en ole vaarallinen, sanoo tyttö itsevarmasti. Enkä pelkää monneja tai susia, ja jatkaa:

- Minä autan sinua ja monnia, ja teen kaiken mitä voin, että vedenneitoja ja monneja on aina niin tässä järvessä kuin muuallakin!

- Kiitos! sinä olet tosi ystävä, hymyilee vedenneito. Toivon että voit auttaa meitä, mutta tehtävä on hyvin haastava pienelle tytölle.

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 805. "Kohtauksia eräästä päiväkotipäivästä. Osa 4. Kolme kohtausta (3)"



"Olemme päässeet kolmanteen - eli viimeiseen kohtaukseen."  Näyttelijät ottavat paikkansa ja valmistautuvat kohtaukseen. "Tässä viimeisessä kohtauksessa Sisko on jälleen lapsi, Taina on täti ja Heidi puolestaan äiti."

    *    *    *

Tilanne on päiväkodin työntekijöille yllättävä, eikä sitä ole voinut ennakoida. Lapsi on kertonut vanhemmalleen jotain, minkä aikuinen on uskonut...

Nyt ollaan tilanteessa, jossa äiti on tullut hakemaan kullannuppuaan takaisin kotiin.

[Äiti tulee hakemaan lasta. Paikalla lastentarhanopettaja.]

Ä: Joo, et ku, täällä ei sit kuulemma ollenkaan saa mennä pissalle. (Lähestyy)

T: Ai mitä?

Ä: Niin että kun Venla sano että täällä ei pääse pissalle ja tädit pitää käsistä kiinni.

T: Aijaa, nyt kuulostaa vähän oudolta. Kerrotko lisää, mikäs tämmönen tilanne on ollut.

Ä: No kun Venla sano että näin on tapahtunut ja että käsistä pidetty.

T: Mä en kyllä usko tällaista tapahtuneen. Meillä lapset saa käydä vessassa kun on hätä. Tämänikäiset lapset tietää itse koska on hätä ja käyvät itse vessassa. 

Ä: Aijaa. Ai sillaiks se juttu sit meni... No mites se syöminen? Ku kotona se syö vaan isän tuomia sipsejä ja suklaata. Onks se syönyt sen 2 dl puuroa aamupalalla?

T: Se on kyllä aika iso annos näin pieniruokaiselle lapselle. Olis tärkeetä että ruokailu ois lapselle mukava juttu. Olis tärkeetä että hän kokis selviytyvänsä siitä annoksesta jonka ottaa.

Ä: Mut kun se paino ei vaan nouse, kyllä sen tarvis syödä täällä enemmän!

T: Meillä lähdetään lapsenkokoisista annoksista ja syödään säännöllisesti. Sitten kun saadaan se säännöllinen ruokailurytmi kuntoon päiväkodissa ja kotona niin eiköhän se paino siitä sitten ala nousta. 

    *    *    *

"Sellainen tapaus tämä kolmas. 

1) Mitä näitte äsken? Mistä se teille [äitinä / isänä, hoitajana] kertoi?" (Huom! Keskustelu pareittain / pienryhmässä.)

(Kuvaus siitä, mitä tapahtui. Mitä äiti kertoo päiväkodin työntekijälle. Mitä lapsi oli kertonut hänelle.)

"2) Oliko kohtaus uskottava? "

(Oli. Lapset kertovat kaikenlaisia asioita vanhemmille, eivätkä he aina voi arvioida mikä on totta ja mikä ei. Ja miksi he kertovat mitä kertovat tms.)

"3) Oliko kaikki niin kuin pitikin?"

(Ei ollut. Äiti ei puhunut työntekijälle kuin aikuinen aikuiselle, vai?)

(Mikä on ONGELMA vai onko sitä? Äiti väittää jotain lapsen suulla ja vaatii työntekijöitä toimimaan haluamallaan tavalla.)

"4) Kenen tai keiden tarina se oli? Päähenkilö? (Huom! sorrettujen teatterissa sorrettu on protagonisti eli onko tässä sellaista? Oletus että lapsi ei voi hallita aikuisia, vai voiko joissain tilanteissa.)"

(Lapselle on selvästi tapahtunut  jotain, jonka hän on tulkinnut tavallaan...  Mistä tässä on oikein kysymys.)

     *      *      *

"Mennään hieman pidemmälle, mihin kohtaus voi pahimmillaan tänä päivänä johtaa. Eli kuvitellaan että tieto päiväkodin toiminnasta leviää huhuna julkisuuteen."

KIRJOITTAKAA LÖÖPPEJÄ NÄKEMÄNNE TILANTEEN PERUSTEELLA ERI NÄKÖKULMISTA...

"5) Mitä lapsi / lapsi / hoitaja halusi tai ei halunnut?" (Huom! Mistä tässä pelattiin / kamppailtiin. Mitä lapsi tilanteessa halusi? Millaista huomiota. Ja mihin se johti.)

KESKUSTELU SIITÄ, MITEN OLISI VOINUT MENNÄ TOISIN...

"6) Mitä lapsi / aikuinen olisi voinut tehdä toisin saavuttaakseen sen mitä tahtoi [vai tarvitsiko tilanteen johtaa siihen mihin se johti]?"

(Asian selvittäminen asiana.)

"7) Miten aikuinen / lapsi olisi tehnyt sen [toisin]?"

(Vanhempi olisi saanut hänet kertomaan tarkkaan sen mitä oli tapahtunut, mikäli mahdollista. Tunteet.)

PIKA-FOORUMI?

"8) Haluatko kokeilla miten käy? Hyvä tee se?" Tehdään patsaita tai otetaan tilanne näytellen.


Linkki:

keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 449. Miksi tehdä seksistä niin suuri numero?



Oltiin Moomin Characters -yhtiön ja Image -lehden kiistasta sitten, mitä mieltä tahansa, itse näyttelijä-kirjailija Antti Holman teksti Image -lehdessä (4 / 2017) on lähinnä naurettava. - Kiistahan ei koske tekstiä vaan lehden otsikossa käytettyä suojattua Moomin -nimeä.

     *     *     *

Kysyn vain, miksi tehdä omasta ja muiden seksuaalisesta suuntautuneisuudesta niin suuri numero. Jokainen on kuitenkin laisensa. 15 -vuotias teinipoika voi haluta panna 26 -vuotiasta naispuolista luokanvalvojaansa perseeseen - ja siinä hänen suuntautuneisuutensa. Hän ei halua mitään muuta.

Hän ei halua heteroseksiä itseään paljon vanhemman - tai ikähän on tietysti suhteellinen asia - naisen kanssa. Ei, se ällöttää häntä pelkkänä ajatuksenakin. Hän haluaa vain tunkea käyttämättömän kullinsa pienikokoisen isoperseisen opettajan ahteriin.

Jos tämä hyvin epätodennäköinen fantasia toteutuisi - ja kaikenkukkuraksi paljastuisi - naisopettaja saisi syytteen lapsen hyväksikäytöstä, vaikka poika olisi vuoden aina tilaisuuden tullen ahdistellut häntä ja käpälöinytkin.

    *    *    *

Vastaavanlaisia esimerkkejä löytyy Suomesta 5,5 miljoonaa. Jokainen haluaa mitä haluaa ja saa kiksejä mistä milloinkin. Mitäpä niiden perään huutelemaan, niin kuin Antti Holma tekee.

Linkki:

Tove Janssonin perilliset vaativat korvauksia. Helsingin Sanomat. By Jussi Lehmusvesi 29.03.2017

Moomin of Finland. Miksi Tom of Finlandista tuli koko kansan maskotti, kysyy Antti Holma [eikä vastaa kysymykseen]. Image 4 / 2017

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 448. Sudesta löytyi 18 haulia Suomessa kertaa 1 000



Lehtiotsikko "Sudesta löytyi 18 haulia Itä-Suomessa" ei ole enää uutinen. Se on epäuutinen ja kertoo enintään sen, että mikään ei ole viime viikkojen, kuukausien ja vuosien aikana muuttunut.

Susi on kotimaassaan lainsuojaton, vaikka laki muodollisesti suojaa sen oikeudet siinä missä ihmistenkin.

Mikäli susia ei koko ajan tulisi rajan yli Venäjältä Suomeen, susi olisi moneen kertaan kuollut tässä EU-alueen viimeisessä susimaassa sukupuuttoon, mikä tekee susien vainoamisesta vielä paljon karumpaa ja julmempaa.

Suomalaisten onkin turha puhua muita syvemmästä suhteesta luontoon ja ympäristöön, koska mitään sellaista ei ole edes niillä, jotka ase kourassa muka metsästäjinä ja riistanvartijoina kulkevat pitkin Suomenniemen metsiä.

    *    *     *

Nykyihmisen on täysin mahdotonta kuvitella millaista ihmisten elämä - ja varsinkin ajattelu - Suomessa oli esim. 1000 -luvulla, 1100 -luvulla, 1200 -luvulla, 1300 -luvulla, 1400 -luvulla, 1500 -luvulla, 1600 -luvulla. Ja yleensä niinä vuosisatoina, jolloin minkäänlaista kirjallista kulttuuria kansan keskuudessa ei ollut.

Susien ja karhujen kanssa on aina täytynyt elää rinnakkain, mutta tuliaseet tekivät siitä kaikesta lopun. Mikään ei ole helpompaa kuin ampua sutta - tai ihmistä - kuulalla kalloon.

Linkki:

Sudesta löytyi 18 haulia Itä-Suomessa. Helsingin Sanomat / Lyhyesti 25.3.2017

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 805. Näytelmä jota en nähnyt ja toinenkin ...


Myönnän, olen surkea teatterissa kävijä. Olen käynyt siellä ja täällä 2000 -luvulla tosi harvoin, vaikka sinänsä pidänkin teatterista. On monia syitä, miksi en ole käynyt teatterissa ja yksi niistä on se, etten ole halunnut käydä siellä yksin...

Yksi paikka jossa en ole koskaan käynyt on Svenska Teatern. Muutama vuosi sitten olisin halunnut nähdä Minna Canthin "Sylvin" teatterissa, jossa se näytettiin aikoinaan ensimmäisen kerran. Minulla ei kaiken kaikkiaan ole koskaan ollut minkäänlaista suhdetta tai kosketusta ruotsalaisuuteen Suomessa, ja se on lapsuudesta ja kouluajoista lähtien ollut vain outo kummajainen.

Aina silloin tällöin bongaan kiinnostavan näytelmän samaisesta teatterista kuten vasta ohjelmistosta poistuneen Duncan MacMillanin näytelmän "Every Brilliant Thing" (Allt som är underbart) tai juuri menellään olevan Lucas Svenssonin näytelmän "Tove", joka kertoo Tove Janssonin elämästä. Ja luulen etten "Toveakaan" tule koskaan näkemään.

    *    *    *

Mutta onneksi on tuubi, josta voi katsoa mainoksia ja trailereita esityksistä. Näytelmien vastaanotosta on myös videoita sekä mediassa monenlaisia arvosteluita. Se riittää minulle. Olen nojatuoliteatterinharrastaja.

Linkkejä:

Tove - Svenska Teatern
Allt som är underbart - Svenska Teatern
Sylvi - (Åbo) Svenska Teatern

tiistai 28. maaliskuuta 2017

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 804. Ennen paratiisia oli vedenpaisumus



Länsimainen tarinaperinne, (uskonnolliset) legendat alkavat luomistarinalla mm. sillä mitä tapahtui paratiisissa. Tosiasiassa tätä tarinaa ovat edeltäneet tarinat vedenpaisumuksesta, mitä seurasi kaiken luominen uudelleen.

Yhden tarinaversion mukaan vedenpaisumuksen jälkeen suuri kivi putosi maahan, minkä seurauksena muna vierähti järveen. Munasta kehittyi kalanpyrstöinen jumalatar Atargatis, joka toi mukanaan hedelmällisyyden kaikkialle Eufratin ja Tigriksen laaksoon. Suolainen vesi sai väistyä.

Mereltä saapui myös 7 viisasta miestä, jotka toivat teknologian, minkä avulla ensimmäinen länsimaiden tunnustama sivilisaatio sai alkunsa.

Vasta juutalais-kristillinen kulttuuri toi kuvaan mukaan patriarkaattisen jumalan, joka teki tästä äiti maasta toissijaisen ja käänsi tarinoiden järjestyksen päinvastaiseksi.


Rooman valtakunnan alkuaikoina Atargatis -kultti levisi Syyrian ja antiikin Kreikan kautta kaikkialle tunnettuun maailmaan. Kreikkalaiset tunsivat jumalattaren nimellä Derceto - ja Suomeen hän saapui lopulta Wellamona rautakauden aikana.

    *     *     *

Atargatiksesta on monenlaisia tarinoita - niin kuin Wellamostakin - mm. hänen suhteestaan kuolevaisiin.

Yhden tarinan mukaan Atargatis rakastui nuoreen mieheen, harrasti tämän kanssa seksiä, tuli raskaaksi ja synnytti ihmislapsen. Arvonsa tuntevalle jumalattarelle tilanne oli häpeällinen ja hän ei enempää eikä vähempää kuin yritti riistää hengen itseltään.

Tämän tarinan mukaan Atargatis vasta yritettyään hukuttautua järveen muuttui sen takia kalanpyrstöiseksi merenneidoksi. Lapsesta joka oli tyttö tuli joka tapauksessa syyrialainen kuningatar aikana, jolloin naisilla ei voinut olla merkittäviä yhteiskunnallisia asemia.

Ei olekaan yllätys, että Atargatis oli Rooman valtakunnassa suosittu orjien (ja naisten) sekä myös eunukkien ja kauppiaiden keskuudessa.

Linkkejä:

Atargatis. Wikipedia



maanantai 27. maaliskuuta 2017

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 447. Media on osa valtavirtaa - eikä kerro totuuksia



Vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalit osoittivat, että valeuutiset ovat tulleet jäädäkseen. Tässä maailmassa vain riippumattomat toimijat voivat yhä heiluttaa sananvapauden lippua. (YLE TV1 - Yle Areena)

     *     *     *

No, edellä oleva mainos on itsessään valeuutinen, eikä vastaa dokumentin sisältöä, mutta hällä väliä. Kaikki alkoi paljon ennen presidentti Donald Trumpia.

Myös otsikko "Totuus pelissä" on liian mieto verrattuna alkuperäiseen otsikkoon, jossa suoraan sanotaan, että "Kaikki hallitukset (valtiot) valehtelevat".

Suomen presidentti Sauli Niinistö valehtelee tietoisesti samoin pääministeri Juha Sipilä. Tietysti Sipilä suosii sukulaisiaan ja Niinistön sormet syyhyävät päästä leikkimään suurta sotapäällikköä ym.

Ja lopulta valtamedia Yleisradiota myöten myötäilee hallitusta ja presidenttiä ja heidän tahtoaan. Muuten ei voi ollakaan. Ne ovat osa samaa valtavirtaa, jotka kyykyttävät kansaa niin kuin on aina ollut. Niin kauan kuin on ollut valtioita ja niin kauan kuin vielä on valtioita.

JATKUU...

Linkki:

Dokumenttiprojekti: Totuus pelissä. Yle TV1  27.03. klo 21:30

All Governments Lie: Truth, Deception, and the Spirit of I.F. Stone (original title). Suom. Totuus pelissä. 4.11.2016. By  Fred Peabody

I.F. Stone. Wikipedia

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 446. Saarikosken porvarillinen / populistinen historiankirjoitus



Muistaako kukaan enää Nuijasotaa (1596 - 1597) ja miten jopa 10 000 suomalaista talonpoikaa tapettiin siksi, että he nousivat luterilaisia hallitsijoitaan vastaan ja joutuivat lopulta alistumaan.

Tai sitä miten talonpojat joutuivat luovuttamaan tuhansia (n. 3 000) poikiaan ja palkoollisiaan 30 -vuotiseen uskonsotaan (1618 - 1648) Saksaan, jossa Ruotsi taisteli katolisia veljiään vastaan.

Helsingin Sanomien läpiporvarillinen toimittaja Saska Saarikoski haluaa esim. Kolumnissaan (23.3.17) muistella vain omalta kannaltaan mieluisaa historiaa.

     *     *     *

On ehkä vaikea mieltää, että Ruotsi(-Suomi) on joskus ollut suurvalta, mutta niin oli 1600 - 1700 -luvuilla, ja tällöin muut maat Venäjä, Preussi, Tanska ym. lopulta liittoutuivat pullistelevaa Ruotsia vastaan, mistä seurasi ns. Suuri Pohjan sota (1700 - 1721), mistä suomalaisetkin saivat osansa. Tätä on Suomessa kutsuttu Ison vihan (1713 - 1721) ajaksi, jolloin Suomi oli sodan aikana venäläisten miehittämä.

Sota päättyi Ruotsin tappioon ja silloisen itsevaltiuden - tai nykyisin sanottuna diktatuurin - päättymiseen. Nahistelu Venäjän kanssa silti jatkui. Venäjä kuitenkin vetäytyi Ruotsi(-Suomesta) saavutettuaan tavoitteensa.

     *     *      *

Venäjän kannalta tilanne oli Ruotsin valloituspolitiikan takia muodostunut 1700 -luvun alkuun tultaessa sietämättömäksi, sillä se oli menettänyt kauttakulkuyhteyden Itämerelle, mikä vaikeutti ennen muuta kauppaa muualle Eurooppaan.

Valistuneen tsaarin Pietari I:n ansiosta Venäjä palautti yhteyden Eurooppaan, minkä jälkeen Itämeren rannalle Nevan suulle rakennettiin nykyinen 5 miljoonan asukkaan Pietari.

     -     -     -

Toimittaja Saarikoskea kiinnostaa vain se, että Ison vihan aikana ehkä 10 000 suomalaista / ruotsalaista siirrettiin Venäjälle maaorjiksi tms. tehtäviin. Samaan aikaan kolmannes Suomen väestöstä kuoli - sodasta riippumatta - ruttoon eli yli 120 000 ihmistä.

Vertailun vuoksi: pelkästään Narvan taistelussa venäläisiä kuoli 10 000 miestä, kun ruotsalaiset karoliinit listivät heitä. Ja on muistettava että ruotsalaiset pakko-ottivat suomalaisia taistelemaan rinnallaan.

Toimittajaamme kiinnostavat vain väkisin maasta Venäjälle viedyt. Hän ei myöskään mieti, miksi Venäjä armeija teki niin kuin teki. Oliko kenties kysymys kostotoimesta? Suomalaisethan hyökkäilivät venäläisten kimppuun ja tappoivat ehkä muutamia satoja sotilaita. Ehkä mitta täyttyi tähän sissisotaan, mistä siviilit saivat osansa. Sodan loputtua ainakin kolmannes palasi takaisin koteihinsa.

Suomalaisten tuki emämaa Ruotsin valloituituksille oli 1700 -luvun Nato-poliitiikkaa, mikä kostaantui. Sodan ulkopuolelle jättäytyminen olisi jättänyt suomalaiset rauhaan, mutta sitä eivät suomalaiset vallanpitäjät halunneet, mistä kansa sai kärsiä.

Linkki:

Kaikki on aina jonkun toisen syytä. Helsingin Sanomat / Kolumni 23.03.2017

sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Davis (& Brando): "North American Indian" (1970)


Valkoinen mies kutsuu sitä Wounded Kneen taisteluksi, mutta intiaaneille se oli kansanmurha Big Foot Bandissa. Taistelu oli viimeinen joka käytiin Yhdysvalloissa tässä pitkässä koskaan sodaksi julistamattomassa sodassa. (Takakansi)

"Pohjois-Amerikan intiaani" (1970) -kirja on varustettu näyttelijä Marlon Brandon esipuheella ja sen on kirjoittanut tietokirjailija-kustantaja Christopher Davis vain muutamassa viikossa TV-sarjan käsikirjoituksen pohjalta. Hän - niin kuin - Brandokin ovat intohimoisia Pohjois-Amerikan alkuperäisasukkaiden puolestapuhujia.

Davisin muistokirjoituksen mukaan vuonna 1975 Kansasin Dodge Cityn ulkopuolella olevan 12 metriä korkean ristin perustuksiin on kirjoitettu ote tästä kirjasta ja hänestä on tehty kaupungin kunniakansalainen.

     *      *     *

Suurin osa taisteluista alkuperäiskansoja vastaan Pohjois-Amerikassa käytiin, kun Yhdysvallat valtiona oli jo perustettu 1800 -luvulla, mikä asettaa koko demokratian kyseenalaiseksi. Taistelivathat eurooppalaiset kolonialistit maan laillisia omistajia vastaan.

Corbijn: "American" (2010)


Palkkamurhaaja piiloutuu Italian maaseudulle odottamaan viimeistä tehtäväänsä. (IMDb)

"The American" (2010) on Anton Corbijnin ohjaama  yhdysvaltalainen trillerielokuva, jonka pääosissa näyttelevät George Clooney, Thekla Reuten, Violante Placido, Irina Björklund ja Paolo Bonacelli. Elokuva perustuu Martin Boothin kirjaan "A Very Private Gentleman" (1990). (Wikipedia)

      *     *     *

FOX 25.3. KLO 21:05

     *     *     *

Jo useasti Suomen kanavilla nähty elokuva alkaa suomalaismaisemista, ja prologissa toinen elokuvan suomalaisnäyttelijöistä Irina Björklund tapetaan Katumajärven jäälle. Itse George Clooney teloittaa naisen.

Elokuvaa voi pitää melkeinpä kulttielokuvana, sillä siinä kuvataan enimmäkseen  sitä mitä Clooney tekee tehdessään ei-mitään.

Björklundin lisäksi Clooney tappaa elokuvassa toisen suomalaisen Samuli Vauramon, joten suomalaisten kannattaa olla varovaisia nähdessään komeita amerikkalaisia milloin missäkin aseet kourassa tai povitaskussa.

lauantai 25. maaliskuuta 2017

Kondō: "Sydämen kuiskaus" (1995)


Tytön ja pojan rakkaustarina, jossa tyttö rakastaa kirjojen lukemista ja poika lukee tarkkaan kaikki samat kirjat kuin tyttökin. Ja mitä siitä seuraa. (IMDb)

"Sydämen kuiskaus" (1995) on romanttinen anime-elokuva, joka perustuu Aoi Hiiragin luomaan mangaan. Elokuvan ohjasi Yoshifumi Kondō. Japaninkielinen nimi Mimi o sumaseba tarkoittaa suomeksi käännettynä 'jos kuuntelet tarkasti'. Elokuvan tunnussävelmä on John Denverin kappaleen ”Take Me Home, Country Roads” japaninkielinen versio. (Wikipedia)

     *    *    *

Tarina nuoresta rakkaudesta joka voi olla tosi vakavaa, vaikka ikää ei ole mittarissa kuin vähän päälle kymmenen - ja elämä vasta aivan alussa.

RUNO ON VAPAA. Osa 950 - Natiivin sana painaa






hei, pysy poissa
tieltä. tätä maailmaa 
vain mä pyöritän.

kuuntele mitä
sanon. kuuntele tai
mikään ei muutu.

pelotta heitän
ensimmäisen kiven ja
mä olen laki.












Linkki:  Testament.  Native Blood. YouTube

RUNO ON VAPAA. Osa 949 - Intiaanipäällikkö kertoo




olen kuin pommi
joka tikittää. sitten
räjähtää. siinä se.

kansat pelastaa
vain Yhdistyneet kansa-
kunnat, ihmiset

menkää riisumaan
Amerikka aseista
mene ja tee se

tämä on draamaa
todellisen elämän
suuri näytelmä





Linkki: 

Testament. True American Hate. YouTube

Hancock: "Saving Mr. Banks" (2013)


Kirjailija P.L. Travers joutuu miettimään traumaattista lapsuuttaan kohdattuaan vastentahtoisesti Walt Disneyn, joka haluaa tehdä kirjasta Maija Poppanen pitkän elokuvan. (IMDb)

"Saving Mr. Banks" (2013) on elämäkertaelokuva, joka kertoo vuoden 1964 menestyselokuvan "Maija Poppanen" tuotannosta. Pääosissa ovat Emma Thompson kirjailija P.L. Traversin roolissa ja Tom Hanks elokuvantekijä Walt Disneyn roolissa. Elokuvan on ohjannut John Lee Hancock ja käsikirjoittanut Kelly Marcel. Emma Thompson sai roolistaan parhaan naispääosan Golden Globe-, BAFTA- ja SAG-ehdokkuudet. (Wikipedia)

     *     *     *

Loistava elokuva kirjoittamisesta ja sen (terapeuttisesta) merkityksestä kirjoittajalleen - ja ylipäätään mitä merkitystä kirjoittamisella on itselle ja muille.

perjantai 24. maaliskuuta 2017

Jansson: "Muumit ja suuri tuhotulva" (1945)


"Muumit ja suuri tuhotulva" (1945) on 1. Tove Janssonin kirjoittamista muumikirjoista. Jansson halusi kirjoittaa sadun, joka kertoisi pienestä rumasta otuksesta.

Muumipeikon hahmo oli esiintynyt aiemmin tunnushahmona pilapiirroksissa, joita Jansson teki Garm-lehteen. Kirjan ruotsinkielinen alkuteos julkaistiin 1945. Seuraavina vuosina Jansson kirjoitti ja kuvitti useita muumikirjoja, jotka saavuttivat suuren suosion sekä Suomessa että ulkomailla. Muumit ja suuri tuhotulva julkaistiin suomeksi kuitenkin vasta vuonna 1991. (Wikipedia)

     *     *      *

Vaikka 1. muumikirja julkaistiin jo vuonna 1945, suomenkielelle se saatiin vasta vuonna 1991. Muumisadut eivät alunpitäen olleetkaan muuta kuin suomenruotsalaisen väestönosan omaisuutta. No, vähitellen myös suomenkieliset ovat hyväksyneet ja ottaneet omakseen nämä Tove Janssonin satuolennot.

Tässä vaellustarinassa Muumipeikko kulkee jalan ja veneellä äitinsä kanssa etsien isää, jonka he vihdoin tulvan keskeltä löytävät. Tulvan väistyttyä he saapuvat laaksoon, jonne heidän yllätyksekseen myös heidän talonsa on tulvaveden mukana ajautunut.

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 803. Muumit ja vedenneidot ja vähän muutakin...



Veden- ja merenneidot kuuluvat muumi-hahmoihin, vaikka niitä ei ole esim. muumimukeihin tms. tuotteistettu, mikä on sinänsä aika yllättävää.

Muumilaakson tarinoita -animaatiosarjan 51. osa on nimetty 'Vedenneidoksi', mutta Tove Janssonilla oli jo "Muumit ja suuri tuhotulva" -kirjassa merenneitoja.

Merenneitoja löytyy myös hänen sarjakuvistaan. "Muumipeikko ja merenneito" stripeissä merenneito ihastuu Muumipeikkoon, mitä Niiskuneiti ei tietysti voi sallia.

     *     *     *

Merenneidot on kuvattu 3 000 vuotta lähinnä vain ihmisen ja kalan hybrideinä, mikä tietysti panee mielikuvituksen liikkeelle, mitä neidon alapäästä oikein löytyykään vaiko mitään.

Sama mysteeri koskee myös muumeja, joilla ei myöskään ole ulkoisia sukuelimiä. No, Muumipappa on tietysti Muumipappa ja Muumimamma on Muumimamma, mutta he eivät koskaan käy esim. ulostamassa, jolloin he joutuisivat paljastamaan sukukalleutensa lukijalle tai katsojalle.

    *     *     *

Puolalaisessa Agnieszka Smoczynskan elokuvassa "Córki dancingu" (2015) ihmetellään suoraan, mistä näiden naistennäköisten hahmojen sukupuoliset tunnusmerkit oikein löytyvät. Kun he ovat hybrideinä, ne löytyvät jostain evän tyvestä. Tästä tunnistamisesta seuraa se, että (hetero)seksin harjoittaminen äkkiä mahdollistuu. Miehet työntävät peniksensä pyrstöstä löytyvään koloon tms, mikä on tietysti aika koomista.

No, tällainen seksi ei tietysti ole ihan tyydyttävää, joten toinen merenneidoista haluaakin muuttua - niin kuin pieni merenneito Ariel - ihmiseksi. Ja hän joutuu leikkauspöydälle, jossa hänelle vaihdetaan ihmisen alapää.

Linkkejä:

The Moomins and the Great Flood by Tove Jansson – review. The Guardian 07.12.2012

Vedenneito. Muumilaakson tarinoita 51. Vimeo

Noitakävelyä. Muumilaakson tarinoita 57. Dailymotion

Muumipeikon iso kala. Muumilaakson tarinoita 68. YouTube

RUNO ON VAPAA. Osa 948 - ruuvi irti




on ruuvi irti
sun päästä, mut ei haittaa
voit poskeen päästä




Linkki: 

Cheek - Sokka Irti (Official Music Video). YouTube


RUNO ON VAPAA. Osa 947 - hyppy




aurinko paistaa
hyppy taas kohta tohon
pinkeeseen reikään






Linkki: 

Natasha Bedingfield. Pocketful Of Sunshine. YouTube


torstai 23. maaliskuuta 2017

Bagge: "Syysvieras" (2017)


Muumipeikko ystävineen tapaa rannalla erikoisen otuksen! Kuka tämä on - ja miten kummassa hän löytäisi takaisin kotiinsa Vihermaahan? 

"Minä lähden mukaan!" Muumipeikko päätti.  "Ja minä!" Niiskuneiti ilmoitti. "Turha yrittää lähteä ilman minua", Pikku Myy varoitti ja kääntyi Nipsun puoleen: "Kai sinäkin lähdet?"

Tässä Tammen 'MUUMI' -sarjassa ilmestyvät: "Unohtumaton lentomatka", "Muumipapan paras lahja", "Muumilaakson rallikisat", "Viesti Nuuskamuikkuselta", "Muumipeikko ja opaalikoru", "Vesipeto Surku" sekä "Syysvieras".  (Takakansi)

     *     *     *

Merellisissä tunnelmissa ollaan myös Tapani Baggen toisessa tänä vuonna ilmestyneessä lastenkuvakirjassa.  Ja myös tämä kirja on julkaistu 1. kerran vuonna 2007 Suuressa muumilukemistossa ja vielä erikseen vuonna 2010 ennen tämän vuoden laitosta.

Asetelma on nyt toisinpäin. Muumilaakson väkeä vastassa ei ole myyttisen iso meri vaan mereltä heidän vieraakseen ajautuu mursu Vihermaasta, mikä selvästi viittaa Grönlantiin, missä on paljon mursuja.

Ehkä hieman ennalta-arvattavasti Daniel -mursun löytää Nipsu, joka juoksee muiden luokse kauhuissaan ja kertoo nähneensä merihirviön. Myy havaitsee heti, ettei mursu ole hirviö vaan hieman hyljettä suurempi otus, jollaisia Muumilaakson asukkaat eivät olleet ennen nähneet.

Nuuskamuikkunen, Niiskuneiti, Muumipeikko ym. auttavat pikkumursua ja lopulta Muumipapan johdolla he aikovat viedä sen takaisin Vihermaahan. Vain Nipsu ei ole kiinnostunut merelle lähtemisestä... Niin kuin Surku-koiran kohdalla edellä nytkään ei kerrota, mitä Nipsu pelkää. Nipsun kerrotaan vain olevan sen näköinen kuin vedenpaisumus olisi tulossa.

Siinä missä Surku-koira katselee rannalta muiden leikkiessä iloisesti meressä, Nipsu on ainoa joka jää kotiin ja rannalle katselemaan muiden lähtiessä veneellä saattamaan Daniel -mursua kotiin.

    *     *     *

Merelliset olennot, todelliset ja taruolennot, ovat kiehtoneet Tove Janssonia - ja hänen tarinoistaan löytyy niin vedenpaisumus kuin suuri kala ja merenneitokin, jotka ovat myös kansantarinoinen ja legendojen kestosuosikkeja.

Tapani Bagge on lastentarinoissaan valinnut tuttujen ja turvallisten hahmojen väylän Suru-koirineen ja Daniel-mursuineen. Myrskyt ja vedenpaisumuksetkin ovat näistä kirjoista lakaistu piiloon mielen sisällöiksi.

Bagge: "Vesipeto Surku" (2017)


Suositut muumitarinat uudistettuina laitoksina. Pieni Surku-koira tahtoisi kovasti uida, mutta ei uskalla kastella edes hännänpäätään. Onneksi Muumilaaksossa toiveilla on tapana toteutua - tavalla tai toisella! Äkkiä Haisuli syöksyi rantaan valtava mehiläisparvi kimpussaan ja huusi: "Pelastautukoon ken voi!" Muumipeikko ja Pikku Myy hyppäsivät heti veteen, ja Haisuli molskahti kohta heidän viereensä.

Tässä Tammen 'MUUMI' -sarjassa ilmestyvät: "Unohtumaton lentomatka", "Muumipapan paras lahja", "Muumilaakson rallikisat", "Viesti Nuuskamuikkuselta", "Muumipeikko ja opaalikoru", "Vesipeto Surku" sekä "Syysvieras"
(Takakansi)

     *     *     *

Ihan kiva Itsenäisyyden juhlavuoden kirja - ja kirjasarja - lapsille ja lapsenmielisille. Koska kyse on lastenkuvakirjoista, joissa tekstiä on vähän, jokainen sana ja ilmaisu saa paljon suuremman painoarvon kuin Tove Janssonin alkuperäisissä kirjoissa ja tarinoissa.

Lukiessani kiinnitin huomiota siihen, miten Tapani Bagge käsittelee kirjan otsikostakin pääteltävissä olevaa peto -teemaa ja pelkoja, mitä niin pedot kuin tässä tapauksessa valtava meri rantoineen saa aikaan Surku -koirassa.

     *      *     *

Mikään uusi kertomus "Vesipeto Surku" ei ole vaan lastenkuvakirjan 1. painos julkaistiin (näin kai voi sanoa) jo vuonna 2010, mitä vuoden 2017 kirjassa ei mainita. Tarkalleen ottaen tarina on 10 vuotta vanha, sillä ihan ensimmäisen kerran se löytyi Suuren muumilukemiston 4. osasta "Muumit maalla ja merellä", jonka Tapani Bagge on kokonaisuudessaan kirjoittanut. - Eli tarinasta on tullut muumi-genren vakiokamaa 2000 -luvulla.

Ja muumi-tarinoita ovat toki kirjoittaneet monet muutkin. Esim. Suuren muumilukemiston ensimmäisten osien kirjoittajat olivat Teemu Saarinen (1. ja 2. osa) sekä Clive Alan (3. osa).

     *     *     *

Surku -koira on Tove Janssonin "Taikatalvi" -kirjassa luotu hahmo ja samanniminen koira on myös "Vaarallinen matka" -kuvakirjassa. Lisäksi Surku löytyy sarjakuvasta 'Kuvitteluleikki'. Kirjoissa Surku on Hemulin ja sarjakuvassa Miska -nimisen hahmon koira.

Tapani Baggen Surku luonnollisesti muistuttaa Tove Janssonin Surkua, ja Bagge tekstissä viittaa "Taikatalven" kertomukseen, jossa Surku yöllä kohtaa susia, jotka Hemuli ajaa tiehensä.

Bagge on tulkinnut alkuperäistä kertomusta siten, että sudet uhkasivat pistää Surkun poskeensa, minkä hän tosin sanoo Surkun suulla. Ja tekstistä on pääteltävissä, että ehkä tämä kokemus on tehnyt Surkusta niin aran, että se ei uskaltaudu esim. mereen uimaan niin kuin muut.

     *    *    *

Oli niin tai näin. "Vesipeto Surku" on niin aikuiselle kuin lapselle haastavaa luettavaa ja kuunneltavaa. Ja vaikka Surku joutuu vahingossa yhden kerran vedenvaraan, hän ei sinne vapaaehtoisesti tahdo mennä tämän tapauksen jälkeenkään.

Surkun toimintatavasta on pääteltävissä, että se välttää aina ja kaikkia suureksi kokemiaan riskejä ja antaa niihin liittyvien pelkojen ohjata elämäänsä. - Hahmo on kenties sellainen, joihin arkojen ja pelokkaiden lasten on helppo samastua, mutta heidän elämäänsä tarina ei kyllä millään tavalla helpota.

Niin, ja on helppo huomata, että Surku muistuttaa kovasti Nipsua.

Mitä Surku meressä sitten pelkää, sitä ei kerrota. Kenties suurta kalaa, joka voi viedä mukanaan, tai sitä oikeaa vesipetoa? Tai kenties vain vettä, johon voi hukkua.

Shyamalan: "Lady in the Water" (2006)


Apartamentos -tyylisen talon, jossa on enimmäkseen opiskelijoita, laitosmiehenä toimiva Cleveland Heep pelastaa nuoren naisen talon uima-altaasta, eikä tiedä mitä tekisi tälle. Vähitellen hän ymmärtää, että nainen on todella se, mitä hän sanoo olevansa eli lasten iltasatujen tai vanhojen kansantarinoiden hahmo, josta on kerrottu sukupolvelta toiselle.

Nainen yrittää palata takaisin kotiinsa ja talon asukkaiden, vuokralaisten avustuksella Cleveland onnistuu suojelemaan uutta ystäväänsä demonisilta koiramaisilta monstereilta, jotka yrittävät estää tytön aikeet paluusta mereen. (IMDb)

"Lady in the Water" (2006) on jännitys/fantasiaelokuva, jonka on käsikirjoittanut, tuottanut ja ohjannut M. Night Shyamalan. Musiikin elokuvaan sävelsi James Newton Howard. Tarina perustuu Shyamalanin omille lapsilleen kertomaan iltasatuun. (Wikipedia)

    *    *    *

Tällaisissa merenneito -tarinoissa, jotka ovat yhtä paljon totta kuin taruakin, on jotain kiehtovaa. Ja ennen muuta tässä tapauksessa kansantarinan omakohtaisuus koukuttaa. Intialaislähtöinen, Pennsylvaniassa asuva ja työtä tekevä ohjaaja M. Night Shyamalanhan kertoi tarinaa tyttärilleen ja hän oli itse kuullut sen lapsena vanhemmiltaan.

Hauskaa ja ajatuksia herättävää oli miten talon kaikilla asukkailla oli jokin rooli tässä myyttisessä tarinassa, mitä he eivät itse tienneet. Ja merenneito Storyn saattoi pelastaa vain siten, että jokainen ikään kuin hoiti, näytteli, esitti oman roolinsa.

Lumoavaksi elokuva muuttui, kun kukaan ei hetkeäkään kyseenalaistanut, oliko tarina totta vai tarua. Totta kai se oli totta! Olihan se hemmetin hyvä tarina, jota oli iät ja ajat kerrottu, viimeksi lapsille sänkytarinoina.

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 445. Lähetänkö Microsoftille laskun toimimattomasta DVD Playerista?



Siitä se alkoi. Eräänä päivänä vain huomasin käyttöjärjestelmäni päivittyneen Windows 7:stä Windows 10:ksi.  Olin päättänyt että haluan säilyttää tuolla koneellani vanhan käyttöjärjestelmän, mutta kukaan ei koskaan kysynyt minulta mitä minä haluan.

Samalla kun huomasin käyttöjärjestelmän vaihtuneen toiseen huomasin etten pystynyt katsomaan enää DVD:itä koneellani, mikä oli tämän koneen tarkoitus sen lisäksi, että se toimi TV:näni. Aikani ihmeteltyäni asiaa - ja räpellettyäni koneellani - minut ohjattiin Microsoft Store -verkkokauppaan, mistä sain asennettua Windows DVD Playerin maksutta. Kaikki oli taas hyvin, eiliseen asti.

Kun tulin töistä iltapäivällä, ajattelin katsella M. Night Shyamalanin "Lady in the Water" (2006) -elokuvan - ja sen jälkeen tehdä jotain vähän hyödyllisempää myöhemmin illalla. En päässyt kuitenkaan ennen klo 01:00:tä edes elokuvan katseluun asti.

      *     *     *

Kun avasin koneen, asennusohjelma alkoi tehdä Windows 10:n uusimpia päivityksiä, mitä se teki ja teki puolisen tuntia. Sitten asennukset olivat vihdoin saatu valmiiksi ja huokasin helpotuksesta, lykkäsin DVD:n asemaan ja istuin sohvalle. - Mitä, ei tapahdu mitään? Ei voi olla totta!

Windows DVD Player ei toiminut enää jostain syystä. Aikani, usean tunnin, yritettyäni saada DVD Playerin toimimaan käyttämällä useita Internetistä löytyneitä kikkoja, kyllästyin ja menin Microsoft Storeen, josta huomasin ohjelman muuttuneen maksulliseksi. Hinta oli 15 dollaria. - Ei ihan tästä maailmasta, ajattelin.

     *     *     *

Koska epäilin oman Windows DVD Playerini jotenkin korruptoituneen päivityksen yhteydessä, päätin ostaa ja asentaa ohjelman uudelleen. Maksoin ohjelman ja heti maksettuani asensin sen koneelleni. - Ei mitään muutosta tilanteeseen. Ei voi olla totta!

     *      *     *

Tämä EI ole Windows DVD Player.
Vasta tässä vaiheessa aloin käyttää järkeä ja päätin löytää DVD Playerille hyvän vaihtoehdon. Olin jo tätä ennen asentanut Microsoft Storesta puolisen tusinaa playeria, joilla en millään saanut elokuvia katseltavaksi. Edes sillä Microsoftin (!) tarjoamalla VLC (media player) -sovelluksella.

Googlettamalla löysin aidon VLC Media Playerin, jonka ei Microsoftin -sivuston mukaan pitänyt toistaa elokuvia, mutta onnekseni pääsin juuri sillä vihdoin aamuyöllä katselemaan elokuvaa, joka minun piti katsoa 8 tuntia aiemmin. Eikä maksanut mitään.

Linkki:

Windows DVD Player. Microsoft Store. Published by Microsoft Corporation. Price. $14.99

Windows 10 DVD-sovelluksen hankkiminen. Microsoft / Community. Keskustelu.

Get a DVD player app for Windows 10. Microsoft

VLC (Media Player). Microsoft Store

VLC media player. Softonic

keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 444. Kesäaikaan siirtäminen


Johtuuko Radio Novan toimittajien Arttu Harkin ja Minna Kuukan politikoinnista 'Radio Novan Aamu' -ohjelmassa vai mistä, mutta "Kellojen kesäaikaan muuttamisen lopettaminen" -kansalaisaloite on saanut tänään jo useita satoja uusia kannattajia.

Harkki ja Kuukka mainitsivat näet lähetyksessään tänään klo 06:n jälkeen, että Kansalaisaloite.fi -sivustolta löytyy myös tällainen aloite, ja kesäaikaan siirtymiseen ei ole enää kuin muutamia päiviä.

Kansalaisaloite vaatii edetäkseen kuitenkin vähintään 50 00 nimeä, ja tähän mennessä 10.10.2016 lähtien nimiä on kertynyt vasta reilut 23 000 nimeä. Nykyisellä vauhdilla aloite kuitenkin saisi muutamassa viikossa riittävästi tukijoita.

    *    *     *

Olen muutenkin parina viime aamuna kuunnellut Radio Novan Aamua, jossa Aki Linnanahteen tuuraajana on ollut sympaattinen Arttu Harkki. Eilen ohjelman 'Laatikonsalaisuus' -kilpailu vihdoin ratkesi. Marraskuusta lähtien kuuntelijat ovat arvuutelleet, mitä studion pöydällä olevassa laatikossa oikein mahtaa olla. Eilen selvisi, että laatikossa oli kirjojen lukulamppu.

Hämmästyttävää oli että niin Arttu Harkki kuin radion kuuntelija Birgitta arvasivat samalla kertaa oikein sen, mitä laatikossa oli. Voittopotti oli viikko viikolta kasvanut vähitellen 2 460 euroon, mikä on sievoinen summa yhdestä arvauksesta.


Linkki:

Kellojen kesäaikaan muuttamisen lopettaminen. Kansalaisaloite.fi 10.10.2016

Radio Novan Aamu. Radio Nova 22.03.2017 klo 06:17


tiistai 21. maaliskuuta 2017

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 801. "Kohtauksia eräästä päiväkotipäivästä. Osa 3. Kolme kohtausta (2)"



"Olemme nyt päiväkodissa ja lapset leikkivät mitä leikkivät. Kaksi poikaa ei vielä tiedä mitä tekisi - mistä pääsemme toiseen kohtaukseen."

Näyttelijät ottavat paikkansa ja valmistautuvat kohtaukseen.

"Tässä toisessa kohtauksessa Sisko on lastentarhanopettaja, Taina 1. lapsi ja Hilla 2. lapsi."

    *    *    *

Seuraava tilanne on päiväkodin työntekijöille tuttu. Yksi lapsi jollain tavalla onnistuu hallitsemaan karismallaan muita, vaikka hän ei välttämättä ole aina kovin ... kiva muita kohtaan. Silti muut hakeutuvat hänen seuraansa ja haluavat leikkiä hänen kanssaan. Eivät tietysti ihan kaikki...

[Lapset norkoilevat keksimättä mitään tekemistä.]

Ope: Hei, ottakaa vaikka joku peli. Mitäs te tykkäisitte pelata?
L1: Saisinko mä pelata sun kanssa? Saisinko?
L2: Jooo…
L1: Pelattaisko Afrikan tähteä?
L2: Afrikan tähti on ihan tyhmä. Pelataan Blokusta.
Ope: Niin otatteko tän Afrikan tähden?
L2: Eiku me otetaan Blokus.

[Lapset pöydän ääreen, peli esiin.]

Ope: Okei. Osaatteko te tän säännöt?
L1 ja L2: Joo.
L2: Mä otan siniset.
L1: Okei. Mä otan sit vihreät.
L2: Mä laitan ekana. Tossa.

[Laittaa palan pelilaudalle. L1 miettii ja laittaa oman palansa.]

L2: Mä blokkaan sut, kato! (Laittaa palan. L1 miettii, laittaa omansa.)
L2: Mä niin pussitan sut. Pussiin, pussiin, pussiin, pussiin, pussiin… (Nousee tuolissa ja kumartuu pelilaudan päälle, laittaa palan.)
L1: Mut kato, mä saan tosta vallattua!
L2: Oho. (Häkeltyy hieman.)
L2: Kuule, mun isoveli voi vaikka heittää sut laivan potkuriin, niin ettei susta jää jäljelle kuin viipaleita! (Iskee palan pelilaudalle.)
L2: Mä voitin! (Voitonriemuisena.)
L1: Okei, mä tulin toiseksi.
Ope: No, joko se peli loppui? Sehän oli nopeaa. Kumpi voitti?

[Lapset poistuvat. L1 vähän hämillään, L2 voitonriemuisena.]

    *    *    *

"Sellainen tapaus tämä toinen. 

1) Mitä näitte äsken? Mistä se teille [äitinä / isänä, hoitajana] kertoi?" (Huom! Ehkä keskustelu pareittain / pienryhmässä.)

(Kuvaus siitä, mitä tapahtui. Lapsen ja lapsen välinen vuorovaikutus tai peli, jossa toinen hallitsee toista.)

"2) Oliko kohtaus uskottava? "

(Oli. Näinhän se on aikuistenkin maailmassa. On vahvoja ja hallitsevia tyyppejä. Ja on vaikea sanoa mitä karisma on, millä he pitävät toisia otteessaan.)

"3) Oliko kaikki niin kuin pitikin?"

(Oli ja ei ollut. Tällaista elämä on, mutta tarvitseeko sen olla niin että toinen on niskan päällä.)

(Mikä on ONGELMA vai onko sitä? Vihamielinen käyttäytyminen toista kohtaan? Vallankäyttö, vaikka on muutenkin vahvempi ja toisen mobbaaminen, kiusaaminen.)

"4) Kenen tai keiden tarina se oli? Päähenkilö? (Huom! sorrettujen teatterissa sorrettu on protagonisti eli onko tässä sellaista? Oletus että lapsi ei voi hallita aikuisia, mutta entä nyt? Voiko lapsi hallita toista lasta.)"

(Voi katsoa kumman tahansa lapsen näkökulmasta. Tai myös päiväkodin työntekijän kannalta. Ehkä se on kuitenkin ennen muuta heikoimman lenkin eli 2. lapsen tarina. Vai vahvemman. Vai molempien.)

     *      *      *

"Mennään hieman syvemmälle kohtaukseen ja otetaan se vielä uudestaan. Katsotaan mitä lasten päissä liikkuu eri tilanteissa."

NÄMÄ KYSYMYKSET KUUMASSA TUOLISSA...

"5) Mitä lapsi / lapsi / hoitaja halusi tai ei halunnut?" (Huom! Mistä tässä pelattiin / kamppailtiin. Lapsi ei halua vain voittaa toista, vaan voittaa toisen totaalisesti, hallita toista, alistaa toisen. Entä toinen?)

MITÄ SANOVAT KUUMASSA TUOLISSA VAIHTOEHDOISTAAN [vaiko mitään]

"6) Mitä 1. / 2. lapsi olisi voinut tehdä toisin saavuttaakseen sen mitä tahtoi [vai oliko sadisti / masokisti tms. ja sai mitä tahtoi]?"

(Kummatkin halusivat pelata Blokusta ja pelasivat... Entä hoitaja.)

TULEEKO YLEISÖLTÄ VAIHTOEHTOJA TOISIN TEKEMISEEN, HELPOTETAAN TEHTÄVÄÄ MENEMÄLLÄ AIKAHYPYLLÄ 10 VUODEN PÄÄHÄN TULEVAISUUTEEN MISTÄ PATSAAT

"7) Miten hän olisi tehnyt sen [toisin nyt ja tulevaisuudessa]?"

(Yrittänyt tosissaan voittaa? Entä miltä tilanne näyttää yläkoulun viimeisellä luokalla. Onko mikään muuttunut. Fatalismi.)

"8) Haluatko kokeilla miten käy? Hyvä tee se?" Tehdään patsaita.

(Ryhmät miettivät minkälaisia lapset ovat 10 vuoden kuluttua 16-7-vuotiaana. Mitä ryhmät näkevät toistensa patsaissa.)


Linkki:

Päiväkotitoiminta Suomessa. Wikipedia

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 443. Trumpin ajolähtö



Aamulla kuuntelin puolihuolimattomasti Yle Puheen uutisia, mikä herätti monenlaisia ajatuksia maailman ainoan supervallan nykyisen presidentin kohtalosta.

Donald Trumpin virkakausi saattaa jäädä ennätyksellisen lyhyeksi, mikäli demokraattien ja kongressin ajojahti häntä vastaan alkaa purra. Ja veikkaan että näin tulee myös käymään.

     *     *     *

Tässä on kuitenkin loppujen lopuksi kysymys paljon muusta kuin vain ensimmäisestä politiikan ulkopuolisesta tai populistisesta presidentistä ja hänen Venäjä-yhteyksistään, siinä on kysymys koko länsimaisesta demokratiasta, joka osoittautui jo 1930 -luvulla kuplaksi.

Länsimaiset ihmiset ovat varsin heikosti käsitelleet omaa historiaansa, niin lähihistoriaa kuin koko omaa menneisyyttään. Ja voi olla niin että on vähitellen tullut aika ruotia perin juurin esim. millainen Uusi kansainvälinen taloudellinen järjestys (UKTJ) YK:n johdolla maailmassa toteutetaan. Tällaisestahan puhuttiin viimeksi 1970 -luvulla. Kiina, Intia ja muut Aasian sekä Afrikan maat ovat tässä työssä avainasemassa.

     *     *     *

Eurooppalaiset tulivat ryöstäjinä ja tappajina ristiään heilutellen niin Pohjois- kuin Etelä-Amerikkaan ja tilinteon hetki on käsillä. Jollain tasolla isien ja äitien pahat kristilliset teot on ruodittava läpi, muuten ei ihmiskunta pääse eteenpäin.

Linkki:

FBI tutkii Venäjän toimia vaaleissa. Helsingin Sanomat / Etusivu 21.03.2017

FBI: Ei todisteita kuuntelusta. FBI:n johtaja vahvisti, että liittovaltion poliisi tutkii  Trumpin kampanjan Venäjä-yhteyksiä. By Laura Saarikoski. Helsingin Sanomat / Ulkomaat 21.03.2017

maanantai 20. maaliskuuta 2017

Liman: "Mr. & Mrs. Smith" (2005)


"Mr. & Mrs. Smith" (2005) on komediallinen toimintaelokuva. jonka ohjasi Doug Liman ja pääosissa ovat Angelina Jolie ja Brad Pitt.

Elokuva kertoo Janesta ja Johnista jotka ovat olleet naimisissa 5–6 vuotta, eikä suhde kukoista. Kumpikin on valehdellut toisilleen ammattinsa. Todellisuudessa Jane ja John ovat kummatkin palkkamurhaajia, mutta kumpikaan ei tiedä että heillä on sama ammatti. Homma alkaa pikkuhiljaa paljastua kun heidät palkataan tappamaan toisensa. Elokuva saattoi Brad Pittin ja Angelina Jolien yhteen myös tosielämässä. (Wikipedia)

     *     *     *

SUB TÄNÄÄN KLO 21:00

     *     *    *

Vauhdikas ja humoristinen ja äärimmäisen väkivaltainen Brad Pitt / Angelina Jolie elokuva. Se elokuva.

RUNO ON VAPAA. Osa 946 - Jouni V. Hämäläinen





sydän(-)hämeessä 
kotona olen, täällä
katuma(n) päällä

alkuasukas
monnien maan, wellamon 
vetisen järven



Linkki: 

Chuck Berry. Johnny B. Goode. YouTube
Johnny B. Goode. Wikipedia

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 800. "Kohtauksia eräästä päiväkotipäivästä. Osa 2. Kolme kohtausta (1)"



"No. niin. Sitten voimme siirtyä ensimmäisen kohtauksen esittämiseen. Kohtaukset eivät liity suoranaisesti toisiinsa, vaikka niiden tapahtumapaikkana on yksi ja sama päiväkoti."

Näyttelijät ottavat paikkansa ja valmistautuvat kohtaukseen.

"Ensimmäisessä kohtauksessa Sisko on eskari-ikäinen lapsi, Taina lapsen vanhempi ja Hilla päiväkodin täti."

    *    *    *

Tilanne on kaikille pienten lasten vanhemmille tuttu. Ollaan lähdössä aamulla päiväkotiin. Ja mikä tästä lähtemisestä tekee erityisen on se, että perheen pieni kullannuppu suoranainen monsteri kotona, mutta heti päästyään päiväkodin pihaan pienessä päässä kääntyy kytkin OFF- asennosta ON -asentoon. Ja hän on yhtä aurinkoa päiväkodin tädin tultua paikalle.

[Ollaan lähdössä päiväkotiin ja pukeudutaan eteisessä.]

Ä: Kumman pipon haluat?
L: En haluu pipoo, mä haluun lippiksen
Ä: Mut siellä on kyllä vielä kylmä
L: Mut kaikilla muillakin on lippikset!
Ä: No ota sit se lippis, äiti ottaa pipon varmuuden vuoksi, jos tädit vaikka haluukin että laitetaan pipo. Mut nyt lähdetään mulla on jo kauhee kiire.

[Lähdetään autoon, ollaan autossa.]

L: Koska sä tuut hakeen?
Ä: Neljältä, äiti pääsee neljältä töistä.
L: Mä haluun, että sä tuut kahdelta! Ku Perttukin haetaan aina kahdelta! Sit mulla ei oo enää ketään kaveriakaan.
Ä: Mä en kyllä mitenkään voi, ku mulla on semmonen palaveri iltapäivällä. (Lapsi alkaa itkeä.)
L: Mä HALUUN että sä tuut kahdelta! Sä oot ihan tyhmä äiti!
Ä: No, voi kulta! Noustaas nyt autosta, äidillä on oikeesti kova kiire.
L: Ja mä oisin halunnu ne Muumi-kengät enkä näitä tyhmiä saappaita!! (Lapsi huutaa ja ulvoo)
L: Kyllä tuut kahdelta!
Ä: No okei, äiti yrittää tulla kahdelta. 

[Sisällä päiväkodissa, täti tulee vastaan]

T: Huomenta
Ä: ... Huomenta
L: Mut haetaan kahdelta!
Ä: No, joo, mä yritän ehtiä siihen.
L: Ja haet mulle ne Muumi-kengät.
Ä: ...No joo.  (Tädille)
Ä: Sillä on tuolla kassissa sit pipo, ku se ei suostunut laittaan sitä. Mut ois varmaan hyvä olla kun aamupäivällä voi olla kylmä. Te varmaan saatte sen laittamaan sen.
L: Vilkutaks sä mulle äiti
Ä: Joo vilkutan
L: Monta kertaa sää vilkutat?
Ä: Kolme kertaa valoilla ja kolme kertaa kädellä.
L: Okei! Heippa äiti!

    *    *    *

"Sellainen tapaus. 

1) Mitä näitte äsken? Mistä se teille [äitinä / isänä, hoitajana] kertoi?" (Huom! Ehkä keskustelu pareittain / pienryhmässä.)

(Kuvaus siitä, mitä tapahtui. Äidin ja lapsen välinen joka aamuinen kamppailu. Tällaista se meidänkin arki usein on...)

"2) Oliko kohtaus uskottava? "

(Oli. Joka aamu ei ole ihan samanlaisia yhteenottoja mutta aina jotain.)

"3) Oliko kaikki niin kuin pitikin?"

(Niin. Elämä olisi ainakin helpompaa, jos asiat sujuisivat juoheasti. Mutta minkäs sille teet... Aina ei mene niin kuin haluaisi tms.)

(Mikä aiheutti ONGELMAT? lapsi ei tottele eli valtaongelma vai joku muu)

"4) Kenen tai keiden tarina se oli? Päähenkilö? (Huom! sorrettujen teatterissa sorrettu on protagonisti eli onko tässä sellaista? Oletus että lapsi ei voi hallita muita.)"

(Voi katsoa eri näkökulmista. Äidin, lapsen - tai myös päiväkodin työntekijän kannalta. Ehkä se on kuitenkin ennen muuta heikoimman lenkin eli lapsen tarina.)

     *      *      *

"Mennään hieman syvemmälle kohtaukseen ja otetaan se vielä uudestaan. Katsotaan mitä lapsen / äidin päässä liikkuu eri tilanteissa."

NÄMÄ KYSYMYKSET AJATUSÄÄNINÄ....

"5) Mitä lapsi / äiti halusi tai ei halunnut?" (Huom! Mistä tässä kamppailtiin. Lapsen eroahdistus, jota hän yrittää lieventää. Äidin kiire eli haluaa eroon tilanteesta mahdollisimman pian ja helpolla niin ettei lapsi ala parkua tms.)

(Lopulta lapsi ei kai olisi halunnut eroon äidistään. Halusi että tulee mahdollisimman aikaisin. Halusi että heiluttaa ja vilkuttaa valoja ym.)

MITÄ SANOVAT ÄÄNINÄ [vaiko mitään] VAIHTOEHDOISTAAN (KOKEILEEKO SITÄ ITSE TAI JOKU MUU)

"6) Mitä äiti olisi voinut tehdä toisin saavuttaakseen sen mitä tahtoi?"

(Ei olisi alkanut käydä kauppaa piposta ja lippiksestä ym. Jos lapsi parkuu, niin parkuu. Täytyy silti perustella, miksi tekee niin kuin tekee...)

(Huom! Mikä on ihannetila jota tavoitellaan? patsaiden veistäminen nykytilanteesta kohti ihannetilaa, eli miten kuilu kurotaan umpeen.)

TULEEKO YLEISÖLTÄ LISÄÄ VAIHTOEHTOJA

"7) Miten hän olisi tehnyt sen?"

(Varovaisesti, tunnustellen. Missä tilassa lapsi on? Mikä on varsinainen ongelma tilanteessa tms.)

LOPUKSI MAHDOLLISUUS FORUM-MENETELMÄN KÄYTTÖÖN

"8) Haluatko kokeilla miten käy? Hyvä tee se?" Vaihdetaan näyttelijä yleisön edustajaan tai näyttelijät toimivat ohjeiden mukaan.

Linkki:

Päiväkotitoiminta Suomessa. Wikipedia

Burton: "Big Fish" (2003)


Turhautunut poika yrittää erottaa, mikä kuolevan isän kala- ym. jutuissa on totta mikä kuvitelmaa. (IMDb)

"Big Fish" (2003) on Tim Burtonin ohjaama yhdysvaltalainen fantasia-/draamaelokuva.

"Big Fish" perustuu löyhästi Daniel Wallacen romaaniin, minkä pohjalta käsikirjoituksen teki John August. Elokuva sai neljä Golden Globe -ehdokkuutta. Lisäksi Danny Elfmanin elokuvamusiikki oli ehdolla Oscarin saajaksi. (Wikipedia)


     *    *     *

SU 19.03.2017 KLO 23:00

     *     *     *

Folkloristin unelmaelokuva jossa ruoditaan suullisen kertomaperinteen merkitystä loisteliaalla tavalla. Teemaa käsitellään isän ja pojan Edward ja Will Bloomin kautta. Poika ei ymmärrä, miksi isä on koko ikänsä - hänen mielestään - valehdellut. Hän kun kertoo todelliset tapahtumat omalla tavallaan, hyvinä tarinoina, mutta Will haluaisi tietää totuuden, niin kuin asiat todellisuudessa ovat olleet.

Isän ja pojan välille tulee asian takia vuosien välirikko, ja Will alkaa ymmärtää isäänsä vasta kun hän tekee kuolemaa - ja hän ikään kuin jatkaa tätä isänsä perinnettä kirjoittajana.

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 442. The Big Fish


Meidän kulttuurissamme kalajuttujen "tosi iso kala" oli vielä 1700 - ja 1800 -luvuilla monni (wels catfish), mutta esimerkiksi Suomesta tieto tästä kalasta ja sen olemassaolosta on vähitellen häipynyt.

Niin Venäjän kuin Ruotsinkin puolella näitä Euroopan suurimpia makean veden kaloja vielä löytyy ja Suomeenkin niitä on moneen otteeseen suunniteltu palautettavaksi mm. Vanajaveteen, josta sitä on viimeisimmäksi tavattu 1800 -luvun lopulla.

     *     *     *

Myöhään eilen Kuutoselta  tuli Tim Burtonin elokuva "Big Fish" (2003), joka toi yhden näkökulman tähän kulttuuriseen keskusteluun suurista kaloista ja niiden merkityksestä. Elokuva alkaa ja päättyy Edward Boomin satoja kertoja kertomaan kalajuttuun suuresta monnista.

Kulttuurisesti kiinnostavaksi elokuvan tarinan tekee se, että suuri kala on juuri monni, eikä mikään muu kala esim. suuri lohi. Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että kala elää vielä mm. USA:n Suurten järvien alueella. Ja kalasta oli tietysti juttuja jo ennen eurooppalaisten tuloa Pohjois-Amerikkaan.

Linkki:

Giant Catfish. Monstrously large catfish lurk supposedly underwater at the base of dams. By Barbara Mikkelson. Snopes.com 31.03.2015 (Urban legend)



- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 441. Astma


Minulla diagnostisoitiin astma viime elokuussa TyöSyke Oy:n työterveyshuollossa. Olen kolmeen kertaan tähän mennessä ollut eri mittaisissa seurannoissa, joissa olen Spiran PEF-mittarilla puhallellut 1-2 viikon jaksoissa ja pitänyt kirjaa kolmekin kertaa päivässä, miten ilman laatu vaikuttaa hengitykseen.

Virallista diagnoosia en ole silti saanut, joten olen koko ajan itse maksanut astmalääkkeeni, vaikka kaikki viittaa vahvasti siihen, että astma ei voi olla muuta kuin työperäistä. En ole saanut vielä edes päätöstä pääsystä Työterveyslaitoksen tutkimuksiin.

Sen sijaan olen vihdoin viimein saanut lähetteen paikalliseen KHKS:n keskussairaalaan kuvauksiin ja erikoislääkärin tutkimuksiin, minkä jälkeen vasta mahdollisesti jossain vaiheessa asia etenee niin, että myös työterveysviranomaiset suostuvat tutkimaan tapaukseni ja saan siitä KELA:n edellyttämän lausunnon lääkekorvauksia varten.

     *    *    *

PEF -mittari
No, on tässä tietysti kysymys muustakin kuin korvauksista. Tämän astman kanssa ei ole ollenkaan kiva olla ja se vaikuttaa olemiseen ja tekemiseen olennaisesti.

Aluksi työterveyslääkäri ei edes määrännyt minkäänlaista lääkettä, koska hän odotti pikaista pääsyä Työterveyslaitokselle, mitä ei koskaan tullut. Lopulta itse sanoin, että tilanne on sietämätön ja hoito tulisi aloittaa.

Aloitin Alvescon päivittäisen käytön ja sen rinnalla aloin käyttää Ventolinea, joka helpottaa ja avaa hengitystä. Tilanne säännöllisen Alvescon käytön jälkeen vähitellen tasaantui, vaikka aluksi tuntui, ettei se vaikuta mihinkään. Enää vain 1-2 kertaa viikossa on päiviä, jolloin hengitys on niin vaikeaa, että täytyy käyttää Ventolinea.

     *      *      *

Tilanne muuttui kaksi viikkoa sitten, kun aloitin viimeisimmän seurannan. Työterveyslääkäri oli alun perin pidätellyt lääkityksen aloittamista siksi, että lääke vääristää todellista tilannetta eli sitä, millainen astma oli ennen hoidon aloittamista.

Työterveyslaitoksen tutkimukset näet antaisivat virheellisen kuvan tilanteestani, kun astma oli jo saatu kuriin sopivalla lääkityksellä, mikä ei tietysti ollut tutkimusten tarkoitus. Siis osoittaa ettei enää mitään ongelmaa ollut.

No, KHKS:n ohjeissa ei puhuttu lääkityksestä tai Alvescon käytöstä mitään, mutta PEF-puhalluksia oli tarkoitus tehdä kerran päivässä. Ja mittaukset tehtiin ennen ja jälkeen Ventolinen käytön aamuin illoin.

Loogisesti päättelin, että Alvescoa ei nyt pidä käyttää vaan tilanne on saatava näyttämään sellaiselta, millainen se oli ennen lääkitystä, joten jätin sen käytön pois. Tai vähensin Alvescon käyttöä.

     *     *     *

Viimeiset kaksi viikkoa, varsinkin viime viikko, ovat olleet sietämättömiä - ja olen ollut melkoisen heikossa hapessa. Ventoline tosin avaa hengityksen aina joksikin aikaa, mutta ilman sen jatkuvaa käyttöä en edes tiedä miten heikoksi tilanne menisi. Loppuviikosta heräsin kahtena yönä siihen, että en saanut henkeä - ja jouduin ottamaan ylimääräisen annoksen Ventolinea.

Kaiken lisäksi PEF-arvot ovat lyhyessä ajassa jyrkästi laskeneet niin että olo alkaa olla lähes koko ajan melkoisen tukala. Vielä viikko pitäisi kestää... Ennen KHKS:aan menemistä.

Toivottavati henki pihisee vielä tämän viikon jälkeenkin, mutta Alvescoon en koske.