keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 439. Ja lisää monni-tarinoita...



Ei ole yllätys, että Michael Brightin kirjasta "Man-Eaters" (2005) löytyy myös viittauksia monneihin (wels catfish).

Monissa (kansan)tarinoissa ympäri Eurooppaa milloin lapsia, milloin ihmisen osia on löytynyt kalan sisältä. Monnia on pidettykin ihmissyöjänä, mikä silti tuskin pitää paikkaansa, sillä kala liikkuu lähinnä öiseen aikaan, tonkii jokien ja järvien pohjia ja syö mätäneviä ruhoja.

Yksi tyypillinen tarina kertoo siitä, miten kaksi unkarilaista tyttöä, jotka olivat tulleet joelle hakemaan vettä, joutuvat valtavan kokoisen monnin kitaan.

Turkkilainen tarina puolestaan kertoo kalastajasta, joka löysi monnin sisältä nuoren naisen ruumiin.

      *     *     *

Pohjois-Amerikan menominee -alkuperäiskansalla on myyttinen tarina, joka selittää miksi monni on litteä ja sillä ovat pitkät nuolennäköiset viikset.

Erään kerran kun monnit olivat kokoontuneet joelle, niiden vanha päällikkö sanoi: "Olen nähnyt hirven usein tulevan rantaan ja syövän ruohoa. Mennään rantaan odottamaan, tapetaan ja syödään se. Hirvi kahlaa rantaan aina aamun sarastaessa."

Muut monnit myöntyivät ehdotukseen ja niin ne lähtivät rantaan. Kalat sijoittuivat sinne tänne ruohon ja kaislojen keskelle ja kun hirvi hiljaa lönkytteli paikalle syömään ruohoa, ne iskivät. Monnit seurasivat päällikköään ja ampuivat nuolensa hirven jalkoihin. Hirvi ihmetteli mitä sen ympärillä tapahtui ja sanoi: "Mistä nämä nuolet jalkoihini oikein tulevat?"

Sitten hirvi näki monnnit ja välittömästi alkoi polkea niitä jalkoihinsa sorkillaan ja tappoi monta monnia. Osa kuitenkin pääsi pakoon uiden vauhdilla alas jokea.

Ja vielä tänä päivänä monnit kantavat nuolia mukanaan suupielissään, eivätkä niiden litteät päät ole koskaan toipuneet siitä, kun hirvi talloi ne jalkoihinsa.

     *     *     *

Huhut ja juorut jotka ovat kerran lähteneet liikkeelle, ovat vaikeasti pysäytettävissä tai muutettavissa.

2000 -luvulla on syntynyt uusi sukupolvi tarinoita monneista, jotka ovat syöneet tai voivat syödä jopa eläviä ihmisiä.  Tätä tietoisestikin tuotettua tarinaperinnettä kutsutaan kryptozoologyksi, joka on pseudotiedettä. Aiemmin puhuttiin hirviö- ja kauhutarinoista, jotka saattoivat olla totta tai olematta.

Kryptozoologyssa on kunnostautunut erityisesti Animal Planet -kanava ja monneista, ja muista joissa asuvista monstereista on kerrottu 'River Monsters' -sarjassa.

Linkit:

Silurus glanis (wels catfish). www.cabi.org

Michael Bright. Man-Eaters. 2005 ebook (Google Kirjat)

Native American Catfish Mythology. Native-languages.org

Man-Eating Wels Catfishes and Others. By Dale A. Drinnon. Frontiers of Zoology 16.03.2012 (cryptozoology)

The Giant Catfish That Eat Humans. By Christopher M. Stephens. KnowledgeNuts 15.09.2013

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti