perjantai 31. maaliskuuta 2017

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 453. Miksei monni kiinnosta kunnallisvaaleissa?



Ilman erityisen painavia perusteita ei Hämeen maakuntien vesiin enää tule istuttaa vieraita lajeja. Monni on Hämeessä alkuperäinen, sukupuuttoon kuollut laji; se voidaan kotiuttaa, mikäli hanke tulevaisuudessa osoittautuu kalataloudellisesti järkeväksi. (Jukka Muhonen ym. 2007)

    *     *    *

Ruotsalainen monni.
On hämmästyttävää miten kalatalousihmiset Hämeessä vastustavat monnin tulemista Vanajaveden vesistöön. Ja tarkoitan vain sitä, että monnia ei pidetä mm. kalataloudellisesti järkevänä vaihtoehtona, vaikka ihmiset itse ovat monnin kalalajistosta hävittäneet.

Pahin vesistön saastuttaja on ilmeisesti ollut Tervakosken paperitehdas PCB -päästöineen ja vesistöä ovat rehevöittänyt niin maatalous kuin vaikkapa turhat golf-kentät.

Tällaisessa tilanteessa ei siten pitäisikään miettiä ensisijaisesti taloutta vaan monnien oikeutta palata kotivesiinsä.

     *      *     *

No, monnit eivät äänestä ja vihreätkin ovat mitä ovat puolueena, joten monneille ei voi vielä vuonna 2017 toivoa parasta. Ehkä niiden aika kuitenkin tulee vielä.

Linkit:

Jorma Kirjavainen. Monnin palauttaminen Hämeeseen. Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus / Kalatalousyksikkö. Maa- ja metsätalousministeriö. Kala- ja riistahallinnon julkaisuja 73/2005. PDF

Samuli Sairanen. ”Ilmastonmuutoksen tuomat haasteet vesistöjen virkistyskäytölle sekä tuleviin olosuhteisiin sopeutuminen”. Raportti VACCIA-hankkeen vesistöjen virkistyskäyttö-työpajasta. Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema 28.2.2011. PDF

Jukka Muhonen ym. Laatua ja tehoa kalaistutuksiin. Hämeen maakuntien istutus- ja viljelytyöryhmän muistio. Hämeen TE-KESKUS / Kalatalousyksikkö. Moniste 11 / 2007. PDF

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti