sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Zwigoff: "Paha pukki" (2003)


Kurja huijari ja hänen kumppaninsa teeskentelevät joupukkia ja hänen pikku apulaistaan tonttua ja ryöstävät tavarataloja jouluisin. He joutuvat kuitenkin ongelmiin, kun huijari ystävystyy ongelmalapsen kanssa ja tavaratalon turvallisuuspäällikkö keksii heidän juonensa. (IMDb)

"Paha pukki" (2003) on yhdysvaltalainen komediaelokuva, joka kertoo kahdesta pikkurikollisesta, jotka hakeutuvat kauppakeskukseen töihin jouluaikaan joulupukiksi ja tontuksi ja loppujen lopuksi ryöstävät rahat. Sama kuvio toistuu kunnes viimeisellä kerralla suunnitelmat menevät pieleen. Elokuvan on ohjannut Terry Zwigoff ja käsikirjoittanut Glen Ficarra ja John Requa. (Wikipedia)

     *     *     *

SUB KLO 21:00

     *      *      *

Toisenlainen jouluelokuva.

lauantai 29. huhtikuuta 2017

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 810. Norfolkin paikallinen merenneito


Uskomusten sekoittuminen toisiinsa on kiinnostava ilmiö. Eurooppalaisessa kansantarinoiden perinteessä merenneidot ovat vuosituhansia  istuneet tiukassa ja eläneet koko ajan rinnakkain - tai ennemmin sekoittuneina - muun muassa kristillisiin legendoihin.

Merenneito-tarinat ovat levinneet kaikkialle merten, jokien ja järvien rannoille - ja niitä on myös täällä pohjoisessa. Erityisesti merimiehet ja kauppiaat ovat ylläpitäneet tarinaperinettä, mutta tarinat elävät myös paikallisina uskonnollisina legendoina esim. Norfolkin Sheringhamissa, jossa on katolinen All Saints Church eli kaikille kirkon pyhimyksille omistettu kirkko.

     *     *     *

Merenneidon sanotaan seireeninä laulaneen muutaman kilometrin päässä merellä ja houkutelleen seurakuntalaisia mm. kesken jumalanpalvelusten. Keskiaikainen tarina kertoo, miten erään kerran kalanpyrstöinen merenneito oli hissannut itsensä kirkon pääovelle, mutta suntio oli käännyttänyt hänet: - Tämä paikka ei ole merenneitoja varten.

Merenneito ei ollut tällaisesta moksiskaan vaan hän oli kiertänyt rakennuksen taakse ja tullut toiselta puolen kirkkoa sisään. Ja vielä tänä päivänä siinä paikalla, missä merenneito oli ollut, on puusta veistetty, aika julmannäköinen, merenneito ja samaa symboliikkaa löytyy penkkien puuleikkauksista.

Kaikkien pyhien kirkon merenneito
Norfolkin Sheringhamissa..
Linkki:

Weird Norfolk: The mysterious mermaid of Sheringham. By Stacia Briggs. Eastern Daily Press 20.04.2017

It's an Urban Legend‏ (@ULTweets).  #FolkloreThursday | Weird Norfolk: "'Git yew arn out, we carn’t have noo marmeards in ‘are,' the Beadle hissed.". Twitter 27.04.2017

Koivusalo: "Kalteva torni" (2006)


Ehkä hieman yksinkertainen mielenterveyspotilas, joka kärsii persoonallisuuden jakaantumisesta ja skitsofreniasta matkustaa omin nokkinensa Italiaan - ja jättää lääkkeet kotiin. Italiassa hänen persoonallisuutensa alkaa jakaantua, mistä aiheutuu monenlaisia ongelmia. (IMDb)

"Kalteva torni" (2006) on suomalainen elokuva, jonka on ohjannut ja käsikirjoittanut Timo Koivusalo. Elokuva kertoo Martti Suosalon esittämän mieleltään järkkyneen, skitsofreniaa sairastavan miehen matkasta Suomesta Italiaan.

Seela Sella palkittiin roolistaan parhaan naissivuosan Jussilla vuonna 2007. Lisäksi elokuva oli ehdolla kahdessa muussa kategoriassa: paras miespääosa (Suosalo) ja paras naispääosa (Liisa Kuoppamäki). Elokuva on myös edustanut Suomea saksalaisilla ja venäläisillä elokuvafestivaaleilla. (Wikipedia)

     *     *     *

Martti Suosalo osoittaa olevansa maailmanluokan näyttelijä. Hän on sisäistänyt vakavasti psyykkisesti vammautuneen henkilöhahmonsa tavalla, jota tuskin on ennen elokuvissa nähty - ja Timo Koivusalon henkilöohjauksella on onnistumisessa oma tärkeä osuutensa.

perjantai 28. huhtikuuta 2017

Nopola & Nopola: "Hetki lyö, Risto Räppääjä" (1997)

TULEE TÄHÄN!

Riston lempipuuhaa on rumpujen päristely. Joku talon asukkaista ei kuitenkaan pidä Riston rummutuksesta vaan alkaa pudotella uhkauskirjeitä postiluukusta. Ja mitä siitä seuraakaan... (Takakannesta)

Risto Räppääjä on Sinikka ja Tiina Nopolan suomalaisen lastenkirjasarjan päähenkilö. Risto Räppääjä on rummuttava ja räppäävä poika, joka asuu Rauha-tätinsä kanssa. Risto ja Rauha päätyvät mitä kummallisimpiin seikkailuihin, vaikka yrittävät elää ihan tavallista, rauhallista elämää. (Wikipedia)


Parvela: "Maukka ja Väykkä" (2007)


Maukka on kissa ja Väykkä on koira. Ne elelevät kahdestaan taivaansinisessä talossa mäen päällä. Mäen juurella on lampi ja sen vieressä kylä, jossa asuvat Kana von Got, Lehmä Muukkonen, humma Ihalainen ja muut ystävät.

- Olenko minä sinun mielestäsi täydellinen? Maukka kysyi Väykältä eräänä päivänä kesken nurmikon leikkuun. Väykkä vilkaisi syrjäsilmin ystäväänsä, joka häntä jännityksestä väristen odotti vastausta.
- Ei kai kukaan ole aivan täydellinen, Väykkä kierteli.

- Mutta olenko minä? tivasi Maukka.

"Maukka ja Väykkä" -sarjan ensimmäinen osa sisältää 20 hauskaa ja vakavaa kertomusta. Sarja soveltuu ääneen luettavaksi kaikenikäisille ja luettavaksi kaikille lukutaitoisille. (Tammen sivusto)

     *     *     *

- Polkupyörällä kuuhun - Hyvä häviäjä - Kamala ilma - Kalassa - Mukava päivä - Suuri tomaattisota - Suuri tanttijahti - Vapaapäivä - Syysmuutto - Lainaa vain - Superkissa - Joulu - Talviurheilua - Laulukilpailut - Täydellinen - Aarre - Hauskanpitoa - Kuin kissa ja koira - Uskoako vai ei ? - Loppu ja alku - 

     *     *     *

Maukka ja Väykkä ovat hieman labiileja hahmoja, yhtä epämääräistä kuin 1930 - 2020 -lukujen eurooppalainen alempi keskiluokka, työväestö ja ns. pikkuporvaristo eli eurooppalaisten enemmistö. Valmiita lähtemään tuuliviireinä mihin suuntaan tahansa, kun kristillisdemokraatit (CDU-CSU) ja sosiaalidemokraatit (SPD) eivät enää hetkellisesti miellytä.

Ensimmäinen kertomus 'Polkupyörällä kuuhun' kertoo paljon siitä, millaisia otuksia Maukka ja Väykkä oikein ovat. Väykkä kynsii koko ajan kasvimaata ja Maukka kirjaimellisesti tässä tarinassa tavoittelee kuuta taivaalta.

Väykkä ostaa vihanneksista ja juureksista saamillaan ansioilla Maukalle polkupyörän, jolla tämä uskoo pääsevänsä kuunsiltaa pitkin kuuhun. Väykkä ei usko koko huu-haahan, mutta lupaa olla hankkeessa mukana.

Eräänä kuutamoyönä Maukka ottaa mäenpäältä vauhtia ja antaa mennä - ja huonostihan siinä on käydä, eikä kuuhun päästä vaan Maukka on hukkua mäen alla olevaan lampeen.

'Kalassa' -kertomuksen tapahtumapaikkana on myös em. lampi, jota Maukka karttelee, mutta Väykkä käy usein ongella tai laskemassa verkkonsa lampeen ja saa sieltä kalan silloin toisen tällöin.

Maukka ei ole vakuuttunut Väykän kalastajantaidoista, sillä hän on lukenut paljon aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja mielestään tietää, mitä on oikea kalastaminen. Maukan opeilla kissa ja koira saavatkin valtavan Pietarin kalansaaliin, mutta ongelmaksi muodostuu, mitä kaikilla kaloilla oikein tehdään...

RUNO ON VAPAA. Osa 961 - ei senttiäkään enää




ei senttiäkään
mulla taskussa. jee. ja
kuula kallossa


Lauri Törhönen
"Raja 1918" (2007)


Mariah Carey - Make It Happen. YouTube




torstai 27. huhtikuuta 2017

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 470 - Lahtarien juhlavuoden kruunaa Orpon juhlaraha



Ei ole sattumaa, että muun muassa tällainen juhlaraha-kohu on syntynyt. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) on taiten ja tarkoituksella antanut rahan päästä rahapajalle ja julkisuuteen - ja asian voi nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa tulkita monella tavalla. Asiaa ei muuta miksikään se, että hän pitää rahaa päätöksensä jälkeen muka mauttomana.

Kieroa peliä symboliikalla, mikä saattaa vielä kostautua ylimieliselle porvarihallitukselle. Kenties tällaisten hallitusten aika on tulevaisuudessa ohi, sillä Eurooppa ei kestä äärimmilleen vietyä oikeistopopulismia enää 2020 -luvulla. Orpojen aika on ohi. Lapsista on oikeasti pidettävä huolta, eikä jätettävä savuava ase kädessä kadulle.

Lahtaamista muuten tapahtuu vielä vuoden 2017 Suomessa. Nyt se on vain sivistyneempää ja hienovaraisempaa, vähemmän barbaarista. Köyhät ajetaan kirkon leipäjonoihin, näännytetään nälkään ja pitkäaikaistyöttömyyteen. Se on tämän vuosituhannen taktiikka. Kaiken perussuomalaisen kyttäämisen lisäksi.



Linkki:

Some-kohun aiheuttanut teloitusjuhlaraha on ministeri Orpon hyväksymä. By Sammeli Heikkinen. Vihreä Lanka 25.4.2017


keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 809. Saisinko pissata hattuusi, herra Konsta Aapeli?


"Tänä vuonna Notting Hillin karnevaaleilla poliisit kieltäytyivät kunniasta, eivät tarjonneet kypäräänsä tyttöystävälleni, joka halusi pissata siihen". (P. Saville, London 2011)

Englannissa oli pitkään laillista, että raskaana olevat naiset saivat poikkeuksellisesti virtsata julkisilla paikoilla. Sitten tapa muuttui, mikä synnytti monenlaisten tarinoiden kirjon.

Yhden urbaanilegendan mukaan raskaanaoleva nainen saattoi kysyä poliisilta:
- Anteeksi, saanko pissata hattuunne.

Tämän sanotaan yleisesti olleen silkkaa legendaa, mikä ei tietysti tarkoita, etteikö jotku olisi joskus niin tehnytkin. Esimerkiksi joku joka on uskonut, että legenda on totta!

Linkki:

Whores of Yore‏ (@WhoresofYore). It was once legal for pregnant women to pee anywhere they liked in Britain - but, most local laws have now overruled this. Twitter 25.04.2017

Mistress Julia‏ (@JammyBitch_). Vastauksena käyttäjälle @WhoresofYoreI liked the one about A pregnant woman being allowed to request a Policeman's helmet for her conveience but assume that is an urban legend. Twitter 25.04.2017

Talk:Custodian helmet. Wikipedia

Illegal mince pies and other UK legal legends. By Sean Clare. BBC News. 06.04.2012

P Saville, London. [2011]. I read recently that a pregnant woman has the legal right to urinate in a policeman's helmet. However, at this year's Notting Hill carnival all officers refused my girlfriend this honour. On what grounds can they refuse such a request? The Guardian

Pregnancy. Snopes.com

Crazy Urban Legends About Pregnancy and Pregnant Women. By Juliet Bennett Rylah. The Ranker

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 469 - Miksi hallitus Suomessa saa valehdella? (Ja media tyytyy siihen)


Miten joku voi väittää, että KELA:n yleistä asumistukea leikkaamalla luodaan työpaikkoja? Köyhimmiltä ihmisiltä otetaan, eikä anneta mitään tilalle!

Juuri näin maan hallitus eilen väitti. Leikkaamalla 13 miljoonaa euroa saadaan väitteen mukaan 500 - 800 työpaikkaa, mikä on jos mikä silkkaa valhetta, jos hallitus ei tarkkaan dokumentoi, millä tavoin nuo työpaikat syntyvät. Muussa tapauksessa sen on vedettävä sanansa takaisin tai vedettävä itsensä Valtakunnanoikeuteen.

Samaan aikaan samainen hallitus ilmoitti antavansa Armeijalle ja Poliisille 100 miljoonaa euroa. Millähän tavoin tämä poistaa kannustinloukkuja tai ehkäisee niiden syntymistä? Millaista hyvää sotakoneistot tuottavat ja ovat Euroopassa tuottaneet vaikkapa viimeisen 100 vuoden aikana?

    *    *    *

Esimerkiksi Helsingin Sanomat ei 26.4. vaivautunut edes kommentoimaan hallituksen väitettä työllisyyden lisääntymisestä esitetyllä keinolla.

Hallitus voisi lisätä uskottavuuttaan esimerkiksi hankkimalla Nordstromin uuden farkut, joista heti näkee, että töitä hallituskin on tehnyt. Ryöminyt mudassa kuin 1. maailmansodan juoksuhaudassa.










Linkki:

Hallituksen päätös kannustinloukkujen purkamisesta. Valtioneuvosto 25.4.2017

ABC News. TV host Mike Rowe takes issue with $425 'muddy' jeans. "Further proof our country’s war on work continues to rage" http://abcn.ws/2qcKvpO‏. Twitter 26.04.2017

tiistai 25. huhtikuuta 2017

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 808. Miten Maa on muuttunut vuosina 1984 - 2016?



Vuodessa eikä kahdessakaan tapahdu mitään suuria havaittavia muutoksia Maapallolla, mutta entä jos viimeisen 30 vuoden aikaiset muutokset olisi mahdollista nähdä pikakelauksena.

Nyt se on Googlen ansiosta mahdollista. Google on tallentanut miljoonia satelliittukuvia, joiden perusteella, mitä tahansa aluetta ja siinä tapahtuneita muutoksia on mahdollista tarkastella lintuperspektiivistä.

Hätkähdyttävää on tarkatella mm. Antarktiksen aluetta ja pohjoisia napa-alueita. Jäätiköt ovat todella vauhdikkaasti sulamassa, mikä on täysin kiistatonta.

     *     *      *










Kuvista voi bongata, vaikka Grönlannin, Islannin ja Norjan ikijäät. Pohjoismaatkaan eivät ole jääneet tästä ympäristön muutoksesta paitsi.

Luoteisväylästä on tänä aikana tullut merikelpoinen, mitä voi tietysti pitää myönteisenä muutoksena, mutta samaan aikaan se on tehnyt monin paikoin jääkarhujen ja inuiittien elämän yhä tukalammaksi ja mahdottomammaksi.

Linkki:

Luoteisväylä. Wikipedia

Google Timelapse näyttää Maan kehityksen 32 vuoden ajalta.  Google on koonnut 5 miljoonan satelliittikuvan aineistosta jättisuuren tilkkutäkin, josta voit nähdä, miten oma elinalueesi on muuttunut viimeksi kuluneiden kolmen vuosikymmenen aikana. By  Karine Kirkebæk. Tieteen kuvalehti 22.04.2017

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 468 - Jos Le Pen ei voita nyt, niin seuraavalla kerralla voittaa


Länsimaiset demokratiat ovat aina syntymästään lähtien eli 1800 -luvun lopulta, jolloin massapuolueita alettiin perustaa, olleet varsin epävakaita. Tästä on parhaana osoituksena 1930 -luvun Italia, Saksa, Espanja jne.

Nykymuotoinen puoluekeskeinen poliittinen järjestelmä ei takaa, etteivätkö oikeisto- tai mikseivät myös vasemmistopopulistit tai kristilliset fundamentalistit tms. voisi päästä valtaan. Ja enemmistödemokratia, jota esimerkiksi Suomessa on viimeiset vuosikymmenet vahvistettu mm. Valtiosääntöuudistuksilla, lisäävät järjestelmän epävakautta.

2. maailmansodan jälkeisissä kansandemokratioissa oli rakennettu sellainen demokraattinen mekanismi, joka esti esim. porvarillisia puolueita kasvamasta liian suuriksi. Tällainen puolue sai vain sen mandaatin kansanedustuslaitokseen kuin maassa oli pieni- ja keskisuuria yrityksiä, käsityöläisiä ym. itsenäisten ammattien harjoittajia.

Suomessa vaikkapa Keskustan olemassaololle ei ole mitään mielekästä perustetta. Se on jäänne 1900 -luvun alun maatalousyhteiskunnasta. Ja puolueen olemassaolo on esimerkki Suomen poliittisesta takapajuisuudesta verrattuna muuhun Eurooppaan.

    *     *     *












Ranskassa perinteiset puolueet olivat meneillään olevien presidentinvaalien häviäjiä, mikä on aika oireellista sen suhteen, missä tilassa Euroopan poliittiset puolueet ovat. Nykymuoinen puoluekeskeinen poliittinen järjestelmä mahdollistaa millaisten puolueiden tahansa nousevan valtaan.

Euroopan järjestelmän kehittymisen ja muutoksen nopeuttamisen kannalta Marine Le Penin mahdollinen voitto Ranskan presidentinvaaleissa voisikin olla parasta, mitä vuosikymmeniin on tapahtunut. EU-maiden olisi pakkoa miettiä kaikki kokonaan uudelleen, ja pyrittävä rakentamaan mekanismeja, joilla estetään ääriliikkeiden avoin poliittinen toiminta. Ja samalla puoluejärjestelmästä voisi pudottaa sellaiset puolueet pois, jotka eivät selkeästi edusta jotain väestöryhmää vaan loisivat muiden kustannuksella.

Linkki:

Video: Le Pen varoittaa ranskalaisia ylimielisestä eliitistä. Ranskan presidentinvaalien toiselle kierrokselle menossa oleva äärioikeiston Marine Le Pen sanoo olevansa "kansan ehdokas". By Pauli Lahti. Yle Uutiset 23.4.2017 klo 23:25

Ranskan vaaleissa toiselle kierrokselle menevät EU-myönteinen Macron ja oikeistopopulisti Le Pen – perinteisille puolueille rökäletappio
Presidentinvaalien tulos on maanjäristys Ranskan poliittiselle järjestelmälle. Kahden perinteisen suurpuolueen ehdokkaat saivat yhteensä vain noin neljänneksen äänistä. By Petja Pelli & Heikki Aittokoski. Helsingin Sanomat / Ulkomaat 23.04.2017

maanantai 24. huhtikuuta 2017

Sinkkonen: "Isäksi ensi kertaa" (2016)


Mihin isää tarvitaan? Isäksi tuleminen ei ole mikään itsestäänselvä suoritus, vaikka siihen olisi oikein asennoitunut. Lapsen myötä moni asia muuttuu niin miehen arvomaailmassa, ekonomiassa, parisuhteen työnjaossa kuin itsekeskeisyyteen oppineessa omakuvassakin. Isyys muuttaa miestä, mutta rohkeasti isyyden virtaan heittäytyvä huomaa saavansa valtavasti sisältöä, värejä ja vivahteita elämäänsä. Turvallinen, hassutteleva ja viitseliäs isä on lapselleen paitsi opastaja, valmentaja ja idoli, sellaisenaan myös kyllin hyvä oman elämänsä guru.

Isäksi ensi kertaa sisältää 26–45-vuotiaiden miesten haastatteluja ennen ja jälkeen isäksi tulon. Esimerkkihenkilöiden avointen kertomusten kautta valotetaan mm. ”synnyttävän” miehen moninaisia rooleja, uuteen elämänvaiheeseen liittyviä huolia, suhdetta omiin vanhempiin ja tulevan lapsen sukupuoleen asetettuja mielikuvia. Tutkimusraportteja peilaava teos sisältää lisäksi tieteellistä näyttöä miehen aivokemian hormonaalisista muutoksista. (Takakansi)

    *    *    *

Isä, äiti ja lapsi. Ajatus ydinperheestä. Kuinka pieneksi ydinperheen oikein voi kutistaa. Jari Sinkkonen käyttää kirjassa "Isäksi ensi kertaa" (2016) sanaa dyadi puhuessaan äidin ja lapsen ja miksei myös isän ja lapsen muodostasta parista. Pienemmäksi ei ydinperhe voi mennä, sillä lapsi ei tietysti tule toimeen yksin vaan tarvitsee jonkun aikuisen huolenpitoa ja tukea. No, tietysti voidaan ajatella esim. lastenkoti, johon pienen pieni lapsi on joutunut heti synnyttyään. Tällöin hänellä ei ole sen kummemmin isää kuin äitiäkään, vain hoitaja joka huolehtii hänestä.

Mutta entäpä se isä? Jari Sinkkonen on haastatellut joukko 1. kertaa isäksi tulleita ja samalla koonnut aiheeseen liittyvää tutkimustitoa ja koostanut tästä keitoksesta kirjan "Isäksi ensi kertaa". Lisäksi hän on joukkoon ujuttanut omakohtaisia kokemuksiaan isyydestä.

Sinkkonen käsittelee aihettaan kiinnostavasti, eikä näe kirjallaan ja esimerkiksi yksinhuoltajaäidin tilanteella, jossa ei fyysistä miestä ole dyadissa mukana, mitään ristiriitaa. Jollain tavalla se yksinäinen äitikin joutuu ottamaan huomioon ne tehtävät, jotka ydinperheessä - tai perheessä ylipäätään - yhdistetään isään ja tähän rooliin.

    *     *    *

Mies ja nainen, isä ja äiti, voivat järjestellä yhdessä ja erossa suhteitaan, ja ennen muuta tässä tapauksessa suhdetta lapseen, monin eri tavoin. Ensimmäistä kertaa isiksi tulevien lapsuudesta on usein puuttunut isän läsnäolo, mitä he eivät halua useinkaan oman lapsensa kontolle.

Yksinhuoltajaäidilläkin saattaa olla toimiva suhde lapsen isään, ehkä jopa yhteishuoltajuus, jolloin itse asiassa kummatkin vanhemmat samaan aikaan hoitelevat sekä isän että äidin rooleja ollessaan suhteessa omaan lapseensa.

Eivätkä äidin ja isän roolit loppujen lopuksi ole niin kaukana toisistaan kuin luulisi, ja kulttuuri vaikuttaa siihen, miten isä kokee tilanteensa. Isä ei ehkä synnytä, mutta muut muutokset niin mielessä kuin kehossa saattavat muutoin olla hyvin samanlaisia kuin äideillä.

sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 467 - uusi elämä lapselle - NewLife


Vakuutusyhtiöt tarjoavat Terveys- ja Henkivakuutuksia syntymättömälle lapselle ja hänen vanhemmilleen. Vakuutus on tietysti tarpeen ottaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Rakenneultrista ja sydänäänten kuunteluista huolimatta lapsella voi olla melkein mitä tahansa sairauksia tai vammoja, ja raskauden aikana voi tapahtua kaikenlaista - niin kuin tietysti sen jälkeenkin.

No, minulla ovat omassa vakuutusyhtiössäni Kotivakuutus, Auto- ja Liikennevakuutus, joten on luonteva liittää jonon jatkoksi niin lapsen Terveysvakuutus kuin vanhempien Henkivakuutuksetkin.

     *     *     *

Asioiminen tällaisissa asioissa on mennyt mielenkiintoiseksi. Enää ei varata vakuutusyhtiöstä aikaa virkailijalle ja käydä silmätysten läpi vakuutustarjotusta. Pyyntö tarjouksesta lähtee yhtiön verkkosivulta ja samaa reittiä tulee itse tarjous sähköpostiin - ja vakuutus otetaan täyttämällä verkkolomake, mikä sisältää niin lapsen kuin äidin terveystiedot.

Parasta tässä vakuutuksessa - tai vakuutuksissa - on että ne ovat ensimmäisen vuoden ajan maksuttomia. Laskennallinen rahallinen hyöty on liki 400 euroa.

      *     *     *

Tietysti on aina  mahdollista ajatella niinkin, että kaikki tällaiset vakuutukset ovat turhia, sillä kaikkea voi sattua jos on sattuakseen, eikä sille voi sitten mitään.

Mitä pienituloisempi perhe on ja mitä epävakaampi heidän elämäntilanteensa on, sitä enemmän - hieman ristiriitaiseltahan tämä kuulostaa - hyötyä tällaisista vakuutuksista heille on. Varakkaaat keskiluokkaiset ja yläluokkaan kuuluvat voivat maksaa kaiken suurista tuloistaan. Köyhällä ei ole varaa kuin vakuutuksiin, jotka nekin syövät muutenkin vähäisiä käyttövaroja.

Linkki:

NewLife. Op-Pohjola

lauantai 22. huhtikuuta 2017

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 466 - messu lapsille


En ole käynyt Messukeskuksessa aiemmin kuin pari kertaa Kirjamessuilla. Kuluneen viikonvaihteen Lapsimessut ovat ilmeeltään aikalailla erilaiset. Suuri osa messuvieraista, kun saapuu keskukseen vaunuilla tai rattailla.

Sen verran olen aiemmilta käynneiltä oppinut, että tällaiseen massatapahtumaan täytyy jollain tavoin valmistautua. Muuten niistä ei saa oikein mitään irti.

Jokin yksinkertainen ja konkreettinen tavoite ei muuta, ja kaikki sujuu kuin leikkien. Eikä sillä ole väliä, saavuttaako tavoitteen juuri sillä kertaa vai ei.

Me asetimme tavoitteeksi sen, että selvitämme, millaisia vaunuja ja rattaita on tarjolla. Toki tiesimme sen muutenkin etukäteen, mutta nyt oli tarkoitus ostaa sellaiset. Messuilta niitä arvetenkin sai messuhintaan.

      *      *       *

Lisäkriteerinä tälle kulkuvälineelle oli, että sitä täytyi voida käyttää juostessa, mikä tietysti rajasi aikalailla vaihtoehtoja. No, sopivia tarjokkaita löytyi muutamia, ja aikamme pyöriskeltyämme löysimme lopulta sen mitä etsimme.

Mitään uutta ja yllättävää tässä vaihtoehdossa ei sinänsä ollut. Vaunut / rattaat ominaisuuksineen olivat tiedossa, ja kaikki lisävarusteet otettiin mukaan. Hinta oli juuri kohdallaan, toisin kuin samat vaunut toisella messuosastolla, josta ne myös bongasimme.

      *     *     *

Päivä oli muutenkin mukava. Söimme ja joimme hyvin, mutta emme tietysti alkoholia ja raskasta liharuokaa. Aamulla tullessamme kävimme  Helsinki Caféssa ja tavoitteeseen päästyämme koukkasimme aasialaiseen Wok’n’Curry ravintolaan.

Ja kirjaostoksia emme näilläkään messuilla voineet välttää ja tässäkin rajasimme kiinnostuksen kohteen Tove Janssonin muumeihin.

Nobelin arvoinen uuden uutukainen Muumi -kangaskirja oli ehdoton juttu, eikä Hannele Huovin & Soili Perkiön Muumiperheen lauluretki CD-levyineen ollut sekään huono löytö.

      *      *       *

Päivän hellyyttävin teko oli - ja en ehkä kerro sitä tässä kuitenkaan tarkkaan - se, kun hän piirsi ympyränmuotoiselle paperille puuväreillä pinssiin Papun kuvan. Saatuaan sen valmiiksi hän kiinnitti sen reppuunsa. Liikuttavaa ja koskettavaa...

Linkki:

Lapsimessut. Messukeskus 21.-23.04.2017

perjantai 21. huhtikuuta 2017

Lindholm: "Vauvakirja" (2017)


Kun vauva syntyy, kaikki muuttuu. Ami Lindholm kuvaa vastasyntyneiden vanhempien elämää riemastuttavan tarkasti ja rehellisesti. Esiin tulevat vauvavuoden ilot ja surut ensimmäisistä maidontuoksuisista hetkistä ensimmäiseen syntymäpäivään saakka. "Vauvakirja" (2017 on hauska, viisas ja lohdullinen, täydellinen kirja tuoreille vanhemmille.

Ami Lindholm on animaatio-ohjaaja, jonka vauvasarjakuvat ovat riemastuttaneet mm. Kaksplus-lehdessä. (Takakansi)

     *     *     *

Suomalainen "Baby Blues" -sarjakuva yksien vanhempien kokemuksista ensimmäisestä ja vähän muistakin lapsista.

Kun koettelemukset ovat kovia, ei tilanteessa auta kuin huumori, mitä tässä kirjassa piisaa.

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 807. Kelpaisiko sinulle Samsung Galaxy S8 - 1 €?



Jokainen vähänkin valistunut älypuhelimen käyttäjä tietää, että Samsung Galaxyt eivät ole ihan halpoja. Viikon päästä kauppoihin tuleva Samsungin uusin malli Galaxy S8 / S8+ ei tee tässä suhteessa poikkeusta, sillä sen hinta on yli 800 euroa ja vähittäismaksulla vielä enemmän.

Silti jollain on otsaa uskotella ihmisille, että sellaisen voisi saada vaivaisella 1 eurolla. Uskokaa tai älkää!

Toisaalta. Mitä itse tekisitte? Tarttuisitteko täkyyn ja kokeilisitte, josko tällainen huipputarjous todella voisi pitää paikkaansa. Olisihan se mukava yllätys. Ja joku voittaa aina lotossakin ja mitä kaikkia rahapelejä niitä onkaan olemassa.

Ei tarvitse muuta kuin kertoa mitä mieltä on 1 eurolla saamastaan kännykästä - ja se on siinä. Helppoa ja vaivatonta ja laite saapuu ilman toimituskuluja postiluukusta sisään. Pitäisihän minun kuitenkin jossain vaiheessa ostaa tuo uusi Samsung Galaxy, joten miksi en voisi vain ottaa sitä, mikä on minulle muutenkin tyrkyllä. Eihän tässä voi menettää mitään! Vai voiko sittenkin...

    *     *     *

Kylmä totuus vain on se, että mitään tällaista - tässä maailmassa - ei saa 1 eurolla. Turha luulo. On turha kokeilla onneaan, kun ei ole olemassa mitään mahdollisuutta saada laitetta ilmaiseksi.

Niin, miksiköhän laitetta ei vain anneta täysin ilmaiseksi? Onko sinulle tullut se mieleen, mistä voisi olla kysymys? Voisikohan olla kysymys siitä, että maksaessasi 1 euron verkkopankin kautta samalla huomaamattasi luovutat pankkikortin numeron jollekin epäluotettavalle taholle, joka vaivihkaa tyhjentää koko tilisi?

800 euron kännykän todellinen hinta voikin olla 1 000 euroa tai vielä enemmän. Missä on turvallisuuspalvelu, joka suojelee kansalaisia tällaiselta rikollisuudelta? Siitä ei ole hallitus, supo saati sitten armeija kiinnostunut. Se kun ei uhkaa kansallista turvallisuutta.


Linkki:

Unbox your phone. Galaxy S8 / S8+. Samsung

Samsung Galaxy S8. Elisa

Samsung Galaxy S8 ja S8+ tulee kauppoihin 28. huhtikuuta 2017. Gigantti

Upouusi Samsung Galaxy S8. Shaverback

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 465 - pahimmat visiot orwellilaisesta yhteiskunnasta toteutumassa


 Tiedustelun keinot laajenevat - miten käy perusoikeuksien? Studiossa mm. Supon päällikkö Antti Pelttari ja vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi. (Yle Areena)

     *     *    *

Pahimmat visiot totaalisesta kontrolliyhteiskunnasta ovat toteutumassa tai ainakin menossa suuren h-a-r-p-p-a-u-k-s-e-n eteenpäin, jos ja kun hallitus runnoo tiedustelulakinsa läpi - ja muuttaa siinä sivussa demokraattisen valtion valtionsääntöä mm. vihreiden ja sosialidemokraattien tuella.

Mikään ei ole enää pyhää. Jos ja kun olet tietämättäsi ollut jonkin ulkomaisen tiedustelupalvelun kohteena esim. siksi, että joku terroristiksi leimattu tai luokiteltu on lukenut blogiasi tai käynyt kanssasi keskustelua, Ohrana Suomessa voi ilman mitään asiallista syytä iskeä sinuun kiinni kuin sika limppuun niin kuin tapahtui viime vuosisadan vaihteessa, kun kansalaisia epäiltiin milloin mistäkin kevein perustein, heitettiin tyrmään ja pahimmassa tapauksessa tapettiin.

Armeija hoitaa suojelupoliisille tiedustelun - ja se voi olla sitten menoa. Oman maan kansalaiset ovat hyökkäystoiminnan kohteena. Uskomatonta muuta totta. Valtion koneistot ovat kääntyneet yhteiskuntaa, sen rakenteita ja ihmisiä vastaan.

    *     *     *

Kansalaisia vastaan, mars!
Mistään pienestä tai kustannuksiltaan vähäisestä asiasta ei ole kysymys, mitä ministeri Paula Risikko ei eilen televisiossa kieltänytkään. Tällaiseen muka turvallisuutta ja turvallisuudentunnetta lisäävään toimintaa kun löytyvät aina rahat!

Supon Seppo Pelttari puolestaan kertoi, että se tulee palkkaamaan 100 uutta tutkijaa tai tiedustelijaa tai miksi heitä sitten kutsutaankin. Ja sanomattakin on selvää - vaikka Suomen armeijan edustajaa ei ollut paikalla -, että armeija tulee palkkaamaan tällaiseen siviilitiedustelua tukevaan toimintaan koko joukon uutta väkeä ja kääntää tykkinsä siviileihin päin.

Tästä ei voi seurata mitään hyvää kenenkään turvallisuudella, mutta valtion rahaa siirretään taskusta toiseen. Köyhien ja huono-osaisten auttamisesta heidän kyykyttämiseensä, mihin Risikko suoraan viittasi. 20 % suomalaisista, kun ei koe tällaista sairasta toimintaa omakseen ja ovat sen takia uhka enemmistölle.

    *     *     *

Alhaisinta viime päivien keskustelussa on ollut se, että tuoretta Tukholman terrori-iskua - tai mistä siinä sitten oli kysymyskään - on käytetty häikäilemättömästi keinona markkinoida hallituksen hanketta eteenpäin, mikä jo sinänsä osoittaa, että ministerien pussissa eivät ole puhtaat jauhot. Tuollaisia tekoja kun ei voi estää millään keinolla, mutta niiden todennäköisyyttä voidaan l-i-s-ä-t-ä ajamalle ihmisiä yhä enemmän ahdinkoon ja kohtelemalla heitä epäoikeudenmukaisesti.

Linkki:

A-studio: Talk. Yle TV1 Eilen 20.04. klo 21:05

torstai 20. huhtikuuta 2017

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 464 - Niinistö, Trump - Le Pen


Kyselyjen mukaan Marine Le Penin äärioikeistolainen Kansallinen rintama tulee menestymään Ranskan presidentinvaaleissa. Onnistuuko puolueen imagon kohotus isänsä varjosta nopeasti johtoon nousseelta tyttäreltä? ( Yle Areena)

     *     *     *

Suomi on presidenttikeskeinen parlamentaarinen demokratia, samoin Ranska ja USA. Jokaisessa maassa jyrää oikeisto ja kyseenalaiset populistipuolueet.

Sunnuntaina Ranskassa leivotaan presidentiksi (ääri)oikeiston Marine Le Pen, sama nainen joka erotti isänsä puolueesta, mutta piti ideologian entisellään.

1970 -luvulta alkaneelle oikeistolaistumiselle ei ilmeisesti ole olemassa mitään rajaa, ja tien päässä on ideologia ja toiminta, joka muistuttaa fasismia, kansallissosialismia - tai miksi sitä sitten kutsutaankaan. Ja tässä prosessissa Suomi lienee tienraivaaja. Valitettavasti.

Umpikujaa seuraa romahdus, ja sitä seuraava uusi maailma on jotain täysin ennalta-arvaamatonta. Länsimainen barbaria ja sivistys ovat saman asian kääntöpuolia, mitä se sitten tarkoittaakaan.

Linkki:

Ulkolinja: Marine Le Pen, matka valtaan. Yle TV1  20.04. klo 22:00

PAPUA & KAHVIA. Tyttö & monni. Katumajärven puiston lumpeet



Tyttö ja monni - Katumajärven puiston lumpeet
Tällä uudella blogin palstalla seikkailee mm. pikkutyttö Papu sekä hänen vanhempansa eli isä ja äiti, valashainkokoinen Monni sekä Katumajärven vedenneito Vellamo.

Papun isä on kertonut, että Katumajärven ja sen rantojen kasveja on kartoitettu 1960 -luvulta lähtien eli siitä lähtien, kun isä oli pikkupoika, mutta viimeiseen 10 vuoteen eivät ympäristötoimen tutkijat tai muut sen sellaiset ole käyneet katsomassa, onko mikään muuttunut.  Kartoittaminen on sitä, että tutkijat kävelevät tai soutavat rantoja pitkin ja katsovat mitä kasveja silloin löytyy.

Kartoitettaessa kysytään: onko järveen kenties tullut uusia lajeja kuten isosorsimo, joka on tullut Vanajaveden vesistöön Amerikasta ihmisten mukana tai onko vanhoja lajeja hävinnyt tai vähentynyt sellaisia kuin isolumme.  Varsinkin järveä rehevöittävien lajien tuleminen on huolestuttavaa, sillä ne vievät tilaa vanhoilta lajeilta. Isosorsimo on juuri sellainen haitallinen laji, mitä on tullut koko ajan paljon lisää ja kotimaiset lumpeet ovat vähitellen hävinneet.

- Eivätkä tutkijat, niin isä sanoo, olleet ottaneet huomioon, että esimerkiksi kauniita valkoisia pohjanlumpeita oli kokonainen lahti pullollaan aivan uimarannan vieressä asukkaiden mm. isän ja äidin ilona.

- Ja sitten eräänä kesänä muutama vuosi kartoituksen jälkeen näiden tutkijoiden oma niittokone vain tuli yhtenä kesäpäivänä ja niitti pois kaikki hienot lumpeet! Isä oli juuri tuolloin uimassa järvessä. Sama toistui monena kesänä. Nyt lumpeita on vain muutamia siellä täällä.

Vitojen, ulpukoiden, järvikortteiden ja -ruokojen - ja lumpeiden - niitosta huolimatta järvi on vähitellen rehevöitynyt  ja nuhraantunut, mikä tarkoittaa sitä, että järvessä on paljon sellaista rihmalevää ynnä muuta, joka ei sinne kuulu. Verkot kesällä usein limottuvat ja kalat kärsivät varsinkin talvella hapen puutteesta. Joskus järvestä on löytynyt loppukesällä sellaista sinilevääkin, joka on vaarallista pikkulapsille ja eläimille, jos ne sattuvat silloin juomaan vettä. Mutta sinileviä ei ole ollut moneen vuoteen.

Papulle tutuin paikka missä hän näkee kasveja ja eläimiä on Katumajärven puiston uimaranta, jossa hänen perheensä kesäviikonloppuisin ja -iltaisin viettää paljon aikaansa.

Tyttö niin kuin isänsä aina odottaa, miten heinäkuun alussa lumpeet vihdoin puhkeavat kukkaan. Vaikka nuppuja ei ole vielä montaa, on kiva katsella miten ne päivä päivältä kehittyvät. Veneellä pääsee aivan lähelle kasveja jolloin näkee, miten pitkällä kukkien kehittyminen jo on. Yksi kukista on nyt vähän avautunut ja suojalehtien alta pilkottaa hieman valkoista.

- Kohta se puhkeaa täyteen kukkaan, Papu riemuitsee.

Ja samaan aikaan kun lumpeet ovat heinähelteellä täydessä kukassa, rannalle saapuvat äänettömät taiturilentäjät, upeasti kimaltelevat sudenkorennot.

- Miten suuri isoukonkorento onkaan! tyttö ihmettelee. Kuin lintu, kolibri joka lentää paikallaan.

Ensin hän näkee yhden korennon sitten toisen ja lopulta niitä on varmasti kymmenkunta, jotka päivän aikana pyörivät uimarannan ja kerrostalon pihan välisellä alueella, jota aurinko paahtaa. Sitten ne mystisesti katoavat yhtä nopeasti kuin olivat tulleetkin ja sen jälkeen niitä näkyy enää satunnaisesti, vain vilaukselta.

Vuonna 1989 - eli Papun kannalta pieni ikuisuus sitten - melkein vastarannalle rakennettiin valtava golfkenttä, mikä huolestutti - ja huolestuttaa vieläkin - järvenrannan asukkaita ja mökkiläisiä. Kenttää rakennettaessa niin kasveja, eläimistöä kuin kivikautisia muinaismuistomerkkejä tuhottiin perusteellisemmin kuin sodassa ja kentän kuollutta nurmea alettiin kastella ja lannoittaa, ja lannoitteet ja myrkyt valuivat maanpintaa pitkin Katumajärveen ja rehevöittivät sitä.

Järven tila huononi golfkentän takia entisestään, vaikka se oli ollut huonossa hapessa vähän muutenkin, ja silloin aloitettiin järven niittäminen ja pientä kalaa lähinnä särkiä ja ahvenia pyydettiin kesäisin nuotalla suuret määrät rannoille. Ja ihmiset hakivat kaloja rannoilta ja kantoivat niitä ämpäreillä kotiinsa, jos sattuivat olemaan paikalla kun niitä pyydettiin, ja söivät niitä. Lasketusaltaitakin rakennettiin kentän ja järven väliin, joihin jäi osa golfkentältä valuvista ravinteista, eivätkä ne päässeet Katumajärveen asti. Enää ei järven tila huonone yhtä paljon tai ainakin siltä näyttää.

- Niin, ja ne linnut, Papu muistaa. Oi, rannalla - ihan laiturin lähellä - pesii joka vuosi joko härkälintu, jolla on hirveä ääni tai hienostunut silkkiuikku, joka sukeltaa tosi pitkälle. Joskus rantaa pitkin vaeltaa vikkelästi uiva nokikana tai kaksikin kanaa, mitä on kiva katsella.

- Kaikkein kivoin lintu on kuitenkin kuikka, joka on aina vain rohkeampi ja saattaa uida kesäaamuna ihan laiturille asti, kun näkee että minä olen tulossa sinne, sanoo Papu innoissaan. Ihan kuin se haluaisi leikkiä tai uida kilpaa, vaikka onhan se paljon parempi uimari.

- Västäräkki ja tiirakin ovat minun kavereitani, tyttö kertoo. Västäräkillä on pesä laiturin alla, ja yritän olla häiritsemättä, kun sillä on pieniä poikasia. Pesä näkyy laiturin rakosesta mutta poikaset eivät ole kovin söpöjä - ainakaan aluksi vaan vaaleanpunaisia, karvattomia ja ne huutavat koko ajan. Niin kuin vauvatkin.

- Tiiroja näkee yleensä iltaisin, kun on hiljaista. Silloin ne tulevat laiturin päähän, kun näkevät minun tulevan rantaan. Lepäilevät siinä laiturilla ja käyvät välillä pyydystämässä järven pinnasta pienen salakan tai särjen, eivätkä ne välitä ollenkaan siitä, että porskutan rannassa ihan niiden vieressä.

 - Niin ja tietysti, sitten ovat vielä lokit ja sorsat, joita on paljon. Joskus harmaalokki on tehnyt pesän aivan uimarannan viereen, jolloin rantaan on vähän pelottava tulla. Se kun saattaa syöksyä kohti ja viime tingassa kaartaa ohi ja pitää samalla hirvittävää ääntä, mutta ei se kuitenkaan mitään tee. Yhtä pikkupoikaa lokki kerran nokkaisi päähän ja sitä vähän sattui. Vertakin tuli päästä.

Lintujen lisäksi rannalla liikkuu iltahämärissä ja joskus päivälläkin jäniksiä, rusakoita ja kettuja jopa kärppiä, joilla on musta hännänpää ja jotka ovat kesällä ruskeita ja talvella valkoisia niin kuin jäniksetkin. Ja läheisessä metsässä, joka ulottuu aina Mantereenlinnavuoreen asti, on nähty valkohäntäpeuroja.

- Muutaman kerran kesäiltana on järven pintaa viistänyt vesisiippa, Papu sanoo. Tiedätkös mikä se on? Se on lepakko!

- Laiturilla on ihana vain istuskella, ja jos tuntuu siltä, voi lähteä veneellä soutelemaan. Ja silloin melkein aina tulee joku vastaan, vaikka olisi ihan pimeätäkin.

- Jos ongella on saanut ahvenen, sen voi paistaa nuotiossa, jos nuotiossa sattuu olemaan tuli. Ja nuotion voi aina sytyttää, jos sattuu olemaan puita joko mukana tai rannassa.

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 463 - Isot pojat leikkii kalliisti (ilman draamantajua)



Irvokasta. Samaan aikaan kun Lintutieteellinen yhdistys Hämeenlinnassa viettää #lintupäivää, armeijan helikopterit lentävät Katumajärven Honkalanrannan lintutornin ohi häiriten kevään muuttolintuja ja 80 panssarivaunua vyöryy järven pohjoispuolelta valtatie 10 pitkin Hangasmäen risteyksestä aina Hätilään asti.

Eikö sana kuulu? Häh! Panssarit romuttamoon. Kiitos. Ja rauha ihmisille ja linnuille. Tätähän mm. kaikki uskonnot opettavat... Paitsi juutalaisuus, kristinusko ja islam. Ja tietysti nationalismi, liberalismi ja konservativismi ideologioista.

Yle Radio Suomi / Hämeenlinna
Linkki:

Hämeenlinnan aamu. Yle Radio Suomi 20.04.2017 klo 08:30

Panssariprikaatin harjoitus näkyy liikenteessä. Hämeen Sanomat 19.04.2017

Honkalanranta. Honkalanrannan luonnonsuojelualue -blogi


keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

RUNO ON VAPAA. Osa 960 - pakolainen omassa maassaan




Ilmatar itki
tonneittain kyyneleitä
mielen pakolainen

syntyi kuuluisa
lätäkkö kyyneleistä
Katumajärvi


Frances - Under Your Feet. Spotify

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 462 - Kun kahdesta tulee kolme...



Tänään töiden jälkeen lähdin vielä Hämeenlinnan pääterveysasemalle, jossa Perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Timo Korpinen luennoi "Kun kahdesta tulee kolme", minkä hän oli selvästi tehnyt vuosia toistuvasti leipääntymättä.

Paikalla oli kymmentäkunta paria miehiä ja naisia, vain yksi nainen oli yksin. Luentosali oli pieni, matala ja vähäinen ilmatila riitti juuri ja juuri tunniksi.

Mitään tarjoilua, edes vettä ei ollut saatavilla, vaikka paikalla oli naisia, joiden kaikkien raskaus oli jo melko pitkällä. Itsekin oli hyvin janoinen, mikä hieman häiritsi tilanteessa. Ajattelin etten ole ainoa, niin kuin en ollutkaan.

Korpinen luennoi, luennoi ja luennoi. Hyvin ja asiantuntevasti ja ehdottomasti täyttä asiaa, ei siinä mitään. Hän myös kertoi omista - tosin yli 30 vuoden takaisista - kokemuksistaankin.

    *    *     *

Luennoitsija oli myös humoristinen, hänen suurelle yli 50 tuuman televisiolle heijastamansa kuvat olivat samalla hauskoja ja vakavia mm. Baby Blues -sarjakuvista.

Huvittavaa myös oli että valtava screeni oli niin alhaalla, että sen koosta ei ollut suurimmalle osalle luentosalissa olijoita paljonkaan iloa, sillä puolet dataprojektorilla heijastetuista slideista jäi osittain näkemättä.

     *     *      *

Perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Timo Korpinen puhui - tosin hyvin mutta - usein yleistäen, millaista tietysti aina on kyselytutkimuksiin ja tilastoihin perustuvien tietojen esittäminen. Katselimme aina välillä toisiamme - ei, ei napannut taaskaan. Muutamat asiat puolestaan osuivat oikeaan niin kuin lotossa.

RUNO ON VAPAA. Osa 959 - rakkauden meri




tule, rakkaani
tule kanssani, tule
rakkauden mereen




Phil Phillips - Sea Of Love. YouTube


tiistai 18. huhtikuuta 2017

Becker: "Rakkauden meri" (1989)


Rikosetsivä tutkii sarjamurhaa ja joutuu itse mukaan tapahtumiin. Nainen saattaa olla miesten murhaaja. (IMDb)

"Rakkauden meri" (1989) on jännityselokuva, jonka ohjasi Harold Becker ja pääosissa ovat Al Pacino ja Ellen Barkin. (Wikipedia)

     *     *     *

FRII KLO 21:00

     *     *      *

Tyyylikäs Al Pacino -elokuva 1980 -luvun lopulta. Rakenteeltaan tyypillinen Hollywoodin rosvo-ja-poliisi -leikki, jossa päähenkilöille käy hyvin ja paha saa palkkansa.

RUNO ON VAPAA. Osa 958 - ensin sanot kyllä, sitten ei




ei ole totta
mikään mitä sanot ja
teet, valehtelet



Robbie Williams - Mixed Signals. Radio Nostalgia 18.04.2017 klo 19:25


PAPUA & KAHVIA. Tyttö & monni. Ahti ja Vellamo



Tyttö ja monni - Ahti ja Vellamo
Tällä uudella blogin palstalla seikkailee mm. pikkutyttö Papu sekä hänen vanhempansa eli isä ja äiti, valashainkokoinen Monni sekä Katumajärven vedenneito Vellamo.

Vedenneito on uinut Lammassaaren rantasaunan vieressä olevaan pienen pieneen poukamaan, mihin myös Papu on tullut ja istuu saunan lipan alla leveällä puupenkillä, mistä käsin saattaa jutella silmäkkäin Vellamon kanssa.

- Vellamo, tunnetko sinä ketään Ahtia? Aikuiset puhuvat usein siitä, miten Ahti olisi ollut joku vedenjumala tai -haltija tai sen semmoinen, tyttö aloittaa keskustelun. Onko sellaista ollut edes olemassa?

- Mitenkähän sen sanoisin, Vellamo aloittaa. Minusta veden emäntänä ja Ahtista isäntänä on paljon tarinoita liikkeellä, mutta tällaiset tarinat ovat yhtä lailla keksittyjä tai perustuvat väärinkäsityksiin tai ovat jopa tahallisia väärennöksiä niin kuin se Theodolinda Hahnssonin Pitkäniemen synty -tarina.

- Väärinkäsityksiä?  tyttö ihmettelee. Ja miksi sellaista keksittäisiin ja mitä on ymmärretty väärin?

- Koko ajatus Ahtista taitaa perustua joko tahalliseen tai tahattomaan väärinkäsitykseen, Vellamo yrittää selittää. Ja olet oikeassa kun epäilit, ettei mitään sellaista vedenjumalaa tai -haltijaa kuin Ahti  ole koskaan ollut olemassakaan paitsi ihmisten mielikuvituksessa.

- Sitä en tiedä, tiesikö esimerkiksi Theodolinda Hansson, ettei Ahtia ole ollutkaan, mutta hänen tarinassaan Ahti joka tapauksessa on mukana. Ja hieman outoa on että hän on pannut tarinassaan vedenhaltija Ahtin liittoon pahan Mantereenvuoren Kammon kanssa, vedenneito ihmettelee.

Yhtä hyvin vaikkapa Kappolanvuoren Kaapo itse voi olla Ahti, sillä sana viittaa vain mahtavaan mieheen tai naiseen … tai vaikkapa haltijaan niin kuin Vellamoon. Vedenhaltijana tai -jumalana Ahti itse on uskonpuhdistajien kuten Mikael Agricolan mielikuvituksen tuotetta, mistä ajatus levisi yleiseen käyttöön. Joka puolella alettiin nähdä mies- ja naispuolisia jumaluuksia rinta rinnan niin kuin antiikin Kreikan Olympos -vuorella. Näitä keksittyjä jumalapareja kuten isäntä Ahtia ja emäntä Vellamoa vastaan asetettiin oman uuden uskonnon mahtimies Jeesus, hänen synnyttäjänsä Neitsyt Maria sekä pyhimykset kuten Pyhä Pietari.

- Tämä kaikki on hirveän kiinnostavaa, tyttö sanoo, mutta turhan mutkikasta.Miksi ei vain tyydytä siihen, mikä oikeasti on olemassa? Vellamo on olemassa, mutta ei Ahtia…

- Hyvä kysymys, Vellamo vastaa. Ehkä jotkut ihmiset hyötyvät siitä, että asiat vellovat. Olisi liian helppoa tyytyä siihen, että kaikkialla on vain ihmisiä, haltijoita ja henkiä, eläviä ja kuolleita, eikä mitään muuta.

- Niin kuin sinä Katumajärvellä sen haltija ja minä pikkutyttönä sen rannan asukas, tyttö jatkaa.

- Jotain sinnepäin, Vellamo nyökäyttää päätään ja katsoo Katumajärven taakse laskevan auringon vihoviimeisiin vihreälle vivahtaviin säteisiin.

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 461 - Alienien metsästys päättyy syyskuussa...



NASA:n kuuluisan Cassini-Huygens -luotaimen työ lähestyy loppuaan ja se palaa poroksi Saturnuksen ilmakehässä syyskuun 15. päivänä vuonna 2017.

Cassini löysi mm. Saturnuksen kuusta Titanista vettä.












Tieteiselokuvista tutut spekulaatiot siitä, mitä Titanin kilometrien paksuisten jääkerrosten alta saattaa löytyä ovat juuri tämän luotaimen lähettämien tietojen ansiota.

Maan Kuuta hieman suuremman Titanin kuun valtameristä yleisesti uskotaan löytyvän jonkinlaista elämää. Kuvitelmissa ovat esiin nousseet mm. älykkäät jättitursaat.

     *     *      *

Eilisessä 5 -kanavan "Oblivion" (2013) -tieteiselokuvassa ihmiskunnan rippeiden oletettiin muuttaneen juuri tähän Saturnuksen kuuhun.

Linkit:

NASA at Saturn: Cassini's Grand Finale. YouTube

Nasa antaa Cassinille näyttävän lähdön. Tieteen kuvalehti 11.04.2017

maanantai 17. huhtikuuta 2017

Kosinski: "Oblivion" (2013)

TULEE TÄHÄN!

Mies, joka on saanut tehtäväkseen Maan viimeisten resurssien hyödyntämisen, kyseenalaistaa sen mitä hän tietää tehtävästään - ja itsestään. (IMDb)

"Oblivion" (2013) on Joseph Kosinskin ohjaama tieteistoimintaelokuva, jonka pääosissa ovat Tom Cruise, Olga Kurylenko, Andrea Riseborough, Morgan Freeman, Melissa Leo, Zoë Bell ja Nikolaj Coster-Waldau.

Elokuva perustuu Kosinskin vuonna 2005 kehittämään alkuperäisideaan, josta hän on tehnyt Arvid Nelsonin kanssa myös toistaiseksi julkaisemattoman sarjakuvaromaanin. (Wikipedia)

     *     *     *

5:LTA KLO 21:00

PAPUA & KAHVIA. Tyttö & monni. Tyttö istuu yksin rannalla 2



Tyttö ja monni - Tyttö istuu yksin rannalla 2

Tällä uudella blogin palstalla seikkailee mm. pikkutyttö Papu sekä hänen vanhempansa eli isä ja äiti, valashainkokoinen Monni sekä Katumajärven vedenneito Vellamo.

Yhtenä iltana isä sanoi, että hän oli löytänyt Pitkäniemen synnystä myös toisen tarinan, joka on aikalailla erilainen kuin se, minkä Papu jo tunsi ja josta Papu piti, olihan siinä Vellamo mukana.

- Haluatko kuulla sen, isä kysyi vaikka tiesi vastauksen jo etukäteen. - Joo, huudahti Papu. Joo, joo. Kerro heti.

- Me voimme oikeastaan kuunnella sen, sillä se löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston nettisivuilta sellaisesta Lydia-palvelusta, isä sanoo, menee tietokoneelle ja kliksauttaa palvelun sivuston auki. Kotikuusen kuiskehia -kirjassa  ensimmäinen suomen kielellä kirjoittanut naiskirjailija Theodolinda Hahnsson kertoi tarinan aika kauan aikaa sitten vuonna 1884. No, niin tässä se nyt sitten tulee.

Ja niin isä ja Papu kuuntelevat tarinan äänitiedostona - ja vielä toisenkin kerran, sillä Papu halusi kuulla, mitä tarinassa sanotaan Vellamosta ja hänen pettymyksekseen ei mitään. Ja toden totta: tarina oli hyvin erilainen kuin se toinen tarina Pitkäniemen synnystä. Kappolan vuoren ritari Aimo alkaa tässä tarinassa rakentaa siltaa kohti Mantereen linnaa päästäkseen Lempi-neidon luokse. Sitten tulee tenkkapoo, kun järvi alkaa nopeasti syvetä ja sillan rakentaminen joudutaan keskeyttämään.

Aimo olisi tässä tarinassa voinut hakea Lempin veneellä ilman siltaakin, mutta - tarina väittää - että vedenhaltija tai jumala Ahti, ei olisi päästänyt Aimoa järven toiselle puolen. Siksi aletaan rakentaa siltaa, mutta vedenhaltija estää sillan rakentamisen loppuun, sillä Ahti on tehnyt järven keskeltä pohjattomaksi ja sillan rakentaminen joudutaan keskeyttämään. Ja vielä kolmannen kerran Ahti puuttuu asioihin, kun se Kammon käskystä hukuttaa vedessä räpiköivät Aimon ja Lempin keskelle järveä. Tästä ei Papu tykkää ollenkaan.

- Hei, tässähän on kaksi tarinaa selvästi yhdistetty, Papu huomaa senkin. Hahnssonin tarina, etenee loppuun samalla tavalla kuin tarina Pukettisaaren synnystä, minkä loppu ei ollut onnellinen, kun Aimo ja Ilmatar hukkuvat.

- Alkuperäinen tarina, jossa on onnellinen loppu ja jossa Vellamo on Aimon ja Ilmattaren puolella on parempi… Ja jossa Pitkäniemi syntyy, kun Aimo lapioi maata Kammon väen päälle, on tytön varma näkemys.

Papu miettii tarinaa vielä istuessaan illalla Lammassaaren kalliolla yksinään. Tuona iltana ei sen kummemmin Monnia kuin Vellamoakaan  näy missään, ja tyttö haluaakin istua vaihteeksi siinä ihan itsekseen, katsella Katumajärveä rauhassa yksikseen ja miettiä tietämiään tarinoita järvestä js sen synnystä.

- Tyhmä kirjailija se Theodolinda, tyttö sanoo puoliääneen. Miksi hän oli unohtanut Vellamon ja tehnyt vedenhaltijoista Kappolan vuoren väen vihollisia? Ihan kun hän ei olisi pitänyt Vellamosta ja vedenneidoista. Ja miksi hän on keksinyt tarinaan jonkin ihmeen Ahdin, joka ei sovi tarinaan ollenkaan. Ei Katumajärvessä mitään Ahtia ole koskaan ollutkaan! Vai miten näiden haltijoiden kanssa oikein on… hmm, tyttö oli hämmentynyt, miksi kirjailija Hahnsson oli Ahdin keksinyt ja ujuttanut sen tarinaan Pitkäniemen synnystä.

- Kaapon tyttären Ilmattaren kyynelistähän Katumajärvi on syntynyt. Siitä miten Ilmatar katui sitä, ettei ollut ottanut puolisokseen ketään viidestä prinssistä, jotka häntä kosivat. Ja siitä että hän katui tekoaan, kun näki siskonsa ja komean ritarin Kappolan vuoren linnassa onnellisina. Ilmatar ei alun pitäen ollut Ilmatar vaan hänen isänsä oli muuttanut hänet sellaiseksi, ja siksi hän sai istua Mantereen linnan kallioilla ikuisesti yksikseen.

- Vellamo ei ole voinut olla Katumajärvessä ennen kuin järvi oli syntynyt, mutta heti sen syntymisen jälkeen se tietysti oli jo siellä, Papu päättelee. Niin kuin Monnikin, jolta Vellamo sai pyrstönsä. Ja naisen muotonsa Vellamon on saanut jotenkin Ilmattaren kautta.

Tyttö ei enää keksi muuta kuin että Ahti liittyy jotenkin siihen toiseen tunnetumpaan tarinaan Katumajärven - tai sen nimen - synnystä, mitä hän ei ole oikeastaan aiemmin sen kummemmin ajatellut, mutta se on tarinoista jostain syystä tunnetuin ja jota aikuiset aina mielellään kertovat.

- Niin, hämäläiset talonpojat tulivat järven rantaan sen jälkeen, kun ristiritarit ja papit olivat heidät väkisin kastaneet ja pesivät päänsä pois kasteesta, niin Papu oli kuullut.  Ilmeisesti Kaapo ei kuitenkaan ollut tätä kastamista vastaan, hänhän ei ollut edes talonpoika vaan jonkinlainen heimopäällikkö.

- Ja ehkä ne jotka keksivät tarinan Katumajärven nimestä, keksivät myös sen, että osa talonpojista oli niitä, jotka olivat liitossa Ahdin kanssa ja samaan aikaan Vellamo vain hävisi jonnekin. Sitä ei ajateltu enää olevan. Niin, ja nämä talonpojat olivat selvästi sitä Kammon väkeä tai ainakin samalla puolen heidän kanssaan!

Vähitellen tytölle paljastuu mielessään, miksi Theodolinda Hahnsson ei ollut ottanut Vellamoa omaan tarinaansa, vaikka hän ei sitä aivan ymmärtänytkään. Aivan samalla tavalla kuin loitsuissa tai rukouksissa, tarinoissakaan ei enää saanut mainita Vellamon nimeä tai edes veden emosta tai emäntää. Vellamo korvattiin Ahdilla, eikä sitäkään oikeastaan olisi saanut käyttää vaan Ahtikin olisi pitänyt korvata - tai Ahdin sijaan olisi pitänyt puhua - esimerkiksi Neitsyt Maria emosesta tai jopa Jeesuksesta. Silti saatettiin loitsia näinkin:

Jeesus ja Veden emonen
lähetä kalainen parvi
apajille aiotuille,
muinaisille kalavesille!

- Kappolan vuoren Kaapo on ilmeisesti niitä miehiä, jotka Theodolinda Hahnssonin Pitkäniemi -tarinassa ovat niiden tänne Hämeeseen tulleiden valloittajien, niiden ruotsalaisten puolella, jotka julistavat kaikkea Neitsyt Marian ja Jeesuksen nimeen.

- Kauhea Kammo, kaikesta huolimatta, oli enemmän vedenhaltijoiden myös Vellamon puolella, vaikka olikin korvannut Vellamon Ahdilla, tyttö huomaa joutuneensa omituiseen umpikujaan. Hmm… niin ainakin tässä Hahnssonin tarinassa.

sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 460 - Jeesus jää tässä skabassa kirkkaasti toiseksi...



Filippiiniläinen Ruben Enaje on tähän pääsiäiseen mennessä naulauttanut itsensä 31 kertaa, Jeesus teki tempun vain kertaalleen.

Ristiinnaulitseminen oli Rooman valtakunnan aikana arkinen ja tavallinen tapa rangaista poliittisia rikollisia ja terroristeja, kapinallisia ja karanneita orjia.

Kenties on vain ajan kysymys, milloin myös Euroopassa nähdään todellinen keskiaikainen "Via Crucis - Kärsimystie" -näytelmä, eikä vain halpoja kärsimysnäytelmän jäljitelmiä esim. Helsingin Senaatintorilla.

Tosin tällöinkin on mahdollista, että käy niin kuin vanhassa koululaisvitsissä, jossa roomalaissotilas iski keihään Jeesuksen kylkeen ja hämmästyksekseen totesi: "Se on täytetty!"

Jo antiikin kreikkalaiset ihmettelivät juutalaisten lahkoa, joka kutsui itseään kristityiksi. Miten oli mahdollista, että jumala oli a) ihminen ja b) miten tämä jumala luineen ja nahkoineen saattoi nousta taivaisiin. Siinä oli jotain perustavanlaatuisesti pakanallista, niin kuin tämän jumalan veren juomisessa ja ruumiin syömisessäkin.

Linkit:

Crucifixion of Jesus Christ re-enacted in Philippines.  By  Charlotte Krol. The Telegraph / News 14.04.2017

Ruben Enaje. Wikipedia

Crucifixion in the Philippines. Wikipedia

In pictures: Philippines crucifixions. BBC News 29.03.2002

RUNO ON VAPAA. Osa 957 - 15 tulppaania




kasvoi kerran
viisitoista kukkaa
Pukettisaarella

mutta ei kasva
enää. sen pituinen se.
ja se siitä sitten.

Ilmatar itkee
rannalla neitsyyttään.
ja hei, kuolee pois





lauantai 15. huhtikuuta 2017

Miyazaki: "Tuuli nousee" (2013)

TULEE TÄHÄN!

Kurkistus japanilaisen lentokonesuunnittelijan Jiro Horikoshin elämään, joka suunnitteli mm. kuuluisan zero-hävittäjän 2. maailmansodan aikana. (IMDb)

"Tuuli nousee" (2013) on japanilainen animaatioelokuva, jonka on käsikirjoittanut ja ohjannut Hayao Miyazaki ja tuottanut Studio Ghibli. Elokuva perustuu samannimiseen mangaan, joka puolestaan ​​perustuu Tatsuo Horin kirjoittamaan pienoisromaaniin. "Tuuli nousee" on Mitsubishi A6M Reisen -hävittäjän suunnittelijan Jirō Horikoshin fiktiivinen elämäkerta.

Elokuva oli ehdokkaana parhaan animaatioelokuvan Oscar-palkinnon saajaksi vuonna 2014, mutta palkinto myönnettiin elokuvalle "Frozen – huurteinen seikkailu". (Wikipedia)

Coixet: "Kauneuden valta" (2008)


Kulttuurikriitikko ja yliopistonopettaja David Kepesh, joka pitää itseään seksuaalisesti emansipoituneena ja vapaamielisenä miehenä, löytää äkkiä itsensä traagisen kaaoksen tilassa, kun hän kohtaa kauniin ja hyväkäytöksisen kuubalaisen Consuela Castillon, joka herättää hänessä halun saada nainen itselleen. (IMDb)

      *     *     *

David Kepesh (Ben Kingsley) ja Consuela Castillo (Penélope Cruz) ovat epätodennäköinen pari, sillä he ovat kuin Sauli Niinistö ja Jenni Haukio, aivan eri maasta. Ja erohan siitä lopulta seuraa, kun ei olla avioliitossa eikä avioehtoa ole tehty niin kuin Niinistöt tekivät.