torstai 6. huhtikuuta 2017

Jutila: "Katumajärven hoito- ja käyttösuunnitelma v. 2016 - 2020" (2016)


Katumajärven hoito- ja käyttösuunnitelma päivitettiin viime vuonna. Niin tätä suunnitelmaa kuin muitakin vastaavia suunnitelmia esim. Hämeenlinnan asukkaiden ja kuntalaisten on mahdollista tutkia, jos ei muuta niin siksi, että kohta ovat kunnallisvaalit. 

Tästä suunnitelmasta näkee mitä yhtä järveä on hoidettu ja miten sitä on tarkoitus hoitaa jatkossakin.

     *     *     *

Katumajärvi ei ole mikä tahansa järvi. Sen rantavesiin ovat mitä ilmeisimmin ensimmäiset kantasuomalaiset heittäneet verkkonsa. 8 500 vuotta sitten järvi oli Anculys -meren lahti eli Itämeri ulottui aina tänne sisämaahan asti. Muuten, noita Hämeen ensimmäisiä ihmisiä kutsutaan tänä päivänä saamelaisiksi. Sen jälkeen aina rautakaudelle / keskiajalle asti saamelaisia on asunut Hämeen metsissä ja järvien rannoilla, mutta tietysti aina vain vähemmän. Jossain vaiheessa valtaväestö piti heitä mm. orjinaan kun Ruotsin maalait oli otettu käyttöön. Saamelaisille kävi siten samalla tavalla kuin Pohjois-Amerikan intiaaneille. Heiltä huijattiin ja ryöstettiin heidän maansa kuten Katumajärven rannat.

Niin maanjäristykset kuin tulivuorenpurkaukset ovat jättäneet järven rantojen geologiaan jälkensä. Itse Katumajärven pohja-allas on peräti 1,8 miljardia vuotta vanha, joten järvi on ollut olemassa luultavasti jo kauan ennen viimeistä jääkautta, jolloin nykyihmistä edeltävät neandertalilaiset oli ajettu Euroopassa ahdinkoon ja he ehkä löysivät viimeiset turvalliset asuinpaikat juuri täältä pohjoisesta ja lopulta Jäämeren rannalta ja etelässä Välimeren rannalta!

    *     *     *

Vielä vuonna 2017 Katumajärven rannoilla kalastetaan ja erilaisia kalastajia on arvioitu olevan 100 - 150 henkeä vuosittain. Hehtaaria kohden kalasaalis on 12 - 15 kg, joten järvi on kohtalaisen hyvä kalajärvi, ja siksi Hämeenlinnan kaupunki on aina silloin tällöin viime vuosina harkinnut, että Katumanjärveä kehitetään kalastusmatkailun kohteena. Mitään konkreettista ei ole kuitenkin vielä tietääkseni tapahtunut, vaikka järven laskujoki Kutalanjokea on kalastusmatkailun nimissä tarkoitus kunnostaa. Tässä Heli Jutilan hoito- ja käyttösuunnitelmassa virkistyskalastushanke ei kuitenkaan vielä näy.

Kalalajeja Katumajärvessä on parisenkymmentä, joista monet ovat vain istutettu järveen kuten ankerias, (pendel)siika sekä kirjolohi. Muita mainittuja lajeja ovat särki, mitä  on arviolta puolet kaloista, ahven, hauki, muikku, kuha, made, kiiski, karppi, lahna, salakka, sorva, toutain, säynävä, ruutana, toutain ja pasuri.

Lajiston kohdalla epäsuorasti mainitaan, että järven pohjaa ruopsuttavia lajeja järveen ei haluta. Toisin sanoen vesiensuojelijat eivät ilmeisesti kannata ajatusta järven luontaiseen eliöstöön kuuluneen monnin palauttamista Katumajärveen. Tosin monnin pääravintona ovat särjet, mihin ongelmaan monni voisi tuoda pysyvän ratkaisun...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti