keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Tulio: "Sensuela" (1973)



Suuren poronomistajan ainoa tytär pelastaa maahan pudotetun saksalaisen hävittäjälentäjän, upseerin 2. maailmansodan aikana Lapin tuntureilla.  Nuoren naisen ja sotilaan välille kehkeytyy lämpimät suhteet tämän toipumisaikana, jolloin Lapin sota on juuri alkamassa... (IMDb)

     *     *     *

YLE TEEMA TIISTAI 30.05. KLO 22:00

    *    *    *

Ha-ha! Elokuvana täysi floppaus, mutta niin huono, että tässä on kulttielokuvan ainekset.

tiistai 30. toukokuuta 2017

Venville: "Henry's Crime" (2010)


Mies vapautuu vankilasta, jossa hän istui tuomiota rikoksesta, jota ei ollut koskaan tehnyt. Suunnitelma on yksinkertainen: ryöstää sama pankki uudelleen, jonka ryöstämisestä hänet aikoinaan tuomittiin. (IMDb)

     *    *     *

MAANANTAI 29.05. HERO KLO 21:00


    *     *    *

Kerrassaan valloittava elokuva, jossa Keanu Reeves on parhaimmillaan - ja yllättäen teatterin lavalla esittämässä Anton Tsehovin "Kirsikkapuistoa".

maanantai 29. toukokuuta 2017

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 818. Demo-kratia = sallittua kiusaamista / sortamista


TULEE TÄHÄN!

Koululaitos kuuluu tänä päivänä kaikkien valtioiden (totaalisten) instituutioiden joukkoon. Esim. Suomessa (perus)kouluja on muutama tuhat. Koulut jakaantuvat ala- ja yläkouluihin ja koulut puolestaan koostuvat luokista, jotka ovat tietyllä tavalla mielivaltaisesti määrättyjä.

Kun lapsi tulee 6/7 -vuoden ikään, alkaa ns. oppivelvollisuus, joka tosin ei merkitse koulupakkoa, mutta käytännöllisesti katsoen kaikki lapset tässä vaiheessa siirtyvät peruskoulun 1:lle luokalle - ja tätä loputonta koulussakäyntiä jatkuu aina 9:lle luokalle asti, mikä jatkuu tämän jälkeen vielä 3-vuotisena nuorisoasteena, jonka päässä on joko yo-tutkinto tai ammattitutkinto.

     *     *     *

1960 -luvulta lähtien monissa maissa on tehty koulukiusaamiseen liittyvää tutkimusta, mikä on paljastanut (länsimaisen) demokratian kääntöpuolen.

Koululuokissa tämä kääntöpuoli on sitä, että on enemmän kuin tavallista, että luokassa on suuri ryhmä lapsia / nuoria, jotka kiusaavat muita lapsia, jotka ovat luokalla erilaisina vähemmistöinä.

Tänä päivänä on tavallista, että luokan suosituin oppilas, joka on vielä hyvä koulussa, sanelee luokalle säännöt, joita muut kiltisti noudattavat. Kuka tai ketkä tahansa saattavat joutua tässä pelissä kiusaamisen kohteiksi esim. luokan paras oppilas - tai lahjakas esim. taiteissa, tieteissä tai urheilussa - sellainen, joka ei suostu alistumaan tähän kiusaamisen ja tasapäistämisen kulttuuriin.

Linkki:

King, Stephen. Carrie.

Guillou, Jan. Pahuus.

Marshall: "Georgia rule" (2007)


Ongelmateini lähetetään isoäitinsä luokse kesäksi mukanaan salaisuus siitä, miten hänen isäpuolensa on käyttänyt häntä vuosia seksuaalisesti hyväksi. (IMDb:tä mukaillen)

"Georgia Rule" (2007) on amerikkalainen draamaelokuva, jonka on ohjannut Garry Marshall. Pääosissa ovat Lindsay Lohan, Jane Fonda ja Felicity Huffman. Kriitikot eivät elokuvasta pitäneet. (Wikipedia)

     *     *     *

FRIILTÄ SU 28.05. KLO 21:00

     *     *     *

Oivaltava elokuva siitä, miksi nuori nainen käyttäytyy oudosti. Ongelma ei olekaan hänessä vaan kaikessa siinä, mitä hänen ympärillään tapahtuu. Seksiä kutkuttavalla tavalla tihkuva teos.

sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Corbijn: "A Most Wanted Man" (2014)


Hampuriin laittomasti muuttanut tsetseeni muslimi otetaan kiinni epäilytynä yhteyksistä ISIS:iin. (IMDb)

"A Most Wanted Man" (2014) on Anton Corbijnin ohjaama jännityselokuva. Se perustuu John le Carrén samannimiseen romaaniin vuodelta 2008. Elokuvan pääosissa ovat Philip Seymour Hoffman, Rachel McAdams, Willem Dafoe ja Robin Wright. (Wikipedia)

     *     *     *

"A Most Wanted Man" (2014) kuvaa symbolisesti sitä kaaosta, jossa Eurooppa on siksi, että USA on ajanut muun maailman omaan terrorisminvastaiseen sotaansa ja sen varjolla CIA huseeraa ympäri Eurooppaa ja vaikuttaa mm. Saksan sisäisiin asioihin.

lauantai 27. toukokuuta 2017

Moorhouse: "The Dressmaker" (2015)


Upea nainen palaa pieneen kotikaupunkiinsa Australiassa. Ompelukoneellaan ja haute couture -tyylillä hän muuttaa naisia ja saa samalla suloisen kostonsa väärintekijöilleen. (IMDb)

"The Dressmaker" (2015) on australialainen draamakomedia, jonka on kirjoittanut ja ohjannut Jocelyn Moorhouse ja se perustuu  Rosalie Hamin romaaniin. (Wikipedia)

     *    *     *

Riemastuttava ja samalla karmiva elokuva siitä, miten pikkukaupungin ihmiset voivat ajaa 10-vuotiaan tytön sellaiseen ahdinkoon, että hän joutuu lähtemään kotoaan - vain palatakseen kostamaan kiusaajilleen.


perjantai 26. toukokuuta 2017

Salmivalli: "Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä" (1998)



"Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä" (1998) kartoittaa kiusaamisen syitä ja muotoja. Millainen oppilas joutuu kiusatuksi, kuka häntä kiusaa ja mikä rooli muilla oppilailla on tässä tapahtumasarjassa? Miten oppilaiden ryhmät tuottavat kiusaamista, vaikka juuri kukaan oppilaista ei hyväksy sitä? Miksei lapsella juurikaan ole mahdollisuutta välttää kiusaajiaan? Miten kiusaaja voi saada tukea toiminnalleen luokan sisältä? (Takakansi)

     *     *     *

"Erilaisten roolinottoharjoitusten avulla voidaan pienryhmissä tai yhdessä koko luokan kanssa käsitellä koulukiusaamiseen liittyviä asioita ja niiden herättämiä tuntemuksia. Pienryhmien käyttö on suositeltavaa. Voidaan esim. lavastaa kiusaamistilanne ja jakaa oppilaille erilaisia rooleja. Joku on uhri, joku kiusaaja, joku on ulkopuolisen roolissa jne. Näistä rooleista käsin voidaan keskustella, miltä tuntui olla missäkin roolissa, esim. uhrina tai kiusaajana. Voidaan tarkastella mitä esim. ulkopuolisen roolissa oleva olisi voinut tehdä tilanteessa ja miksi se oli vaikeaa, mikä sitä olisi helpottanut, miltä muista tilanteessa olijoista tuntui kun joku asettui uhrin puolelle jne.

Roolileikkien kautta voidaan myös harjoitella uusia, erilaisia ja myönteisempiä rooleja. Harjoittelu on tärkeää, sillä vaikka oppilaat tietäisivät, miten heidän tulisi toimia kiusaamistilanteissa, ei tämän tiedon suora siirtäminen käytännön tilanteisiin ole välttämättä helppoa. Lavastetussa kiusaamistilanteessa oppilaat voivat kukin vuorollaan kokeilla erilaisia mahdollisia toimintatapoja. Samalla tarkastellaan, miltä mikin toimintatapa tuntuu, mikä siinä on erityisen vaikeaa jne. Toisaalta uhrin ja kiusaajan rooleissa olevat oppilaat voivat antaa ryhmälle tärkeää informaatiota esim. siitä, minkälaisen toiminnan uhri koki erityisen helpottavana tai mikä sai kiusaajan kokemaan, että häntä ei huvitakaan enää kiusata.

Rooliharjoitusten jälkeen on tärkeää purkaa roolit. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi siten, että harjoitusten jälkeen kukin mukana ollut oppilas sanoo ääneen oman nimensä ja jotakin itsestään tai jotakin siitä, miten hän eroaa siitä roolista, jossa hetki sitten oli. Esimerkiksi: minä olen Pekka eikä minulla ole tapana kiusata toisia". (s. 182)

     *     *     *

Näin on siis kirjoitettu liki 20 vuotta sitten ennen kuin esim. koulukiusaamisen vastainen Kiva Koulu -ohjelma oli alkanut. Kirjassa esitetty roolileikki on hämmentävä, sillä siinä ei oteta huomioon ollenkaan millaisen koululuokan ja ryhmien kanssa ollaan milloinkin tekemisissä.

Kiusaajat voivat esittää kiusaajia ja kiusatut kiusattuja ja päinvastoin, missä ei ole mitään järkeä. Todellisen ja fiktiivisen maailman välillä ei ole tehty eroa, eikä tapahtumia ole etäännytetty todellisen elämän tapahtumista.

Keskustelussa (reflektio) kiusaajan, kiusatun ym. edellytetään kertovan miltä heistä tuntui toimia [sympatia / empatia] leikin rooleissa. Tietysti on mahdollista, että kiusaamistilanteeseen liittyvät roolit voidaan tällä tavalla tehdä näkyviksi [tietoisuus], mutta se että esim. luokan suosituin tyttö / poika nimetään kiusaajaksi (tämän myös ollessa todellisuudessa kiusaaja) tuskin vaikuttaa ryhmän toimintaan millään tavalla. Ennemmin se antaa tilaisuuden pelleillä ja leikitellä muiden kustannuksella.

Pahimmillaan tällainen leikki pahentaa tilannetta paljon entisestään ja samalla se antaa luvan avoimeen kiusaamiseen draaman varjolla, mikä tekee vakavan leikillisyyden mahdottomaksi. Esim. Ruman ankanpoikasen tai Pekka Töpöhännän tai minkä tahansa fiktiivisen (maailman) tarinan kautta em. ongelma ehkä poistuu tai lievenee.

     *     *     *

Salmivalli ei erottele (poikien) reaktiivista ja (tyttöjen) passiivista aggressiivisuutta toisistaan. Tilanteet ovat hyvin erilaisia, mikä tulee ilmi kirjan empiirisessä osassa. Harjoituksia mietittäessä tuntuu mielessä olleen lähinnä reaktiivinen aggressiivisuus, mihin ratkaisua haetaan mm. palkkioin ja rangaistuksin, emotionaalisella kontrollilla sekä sosiaalisia taitoja kehittämällä.

Ne jotka ovat passiivisen aggressiivisia kuitenkin tietävät mitä tekevät ja osaavat em. taidot muita paremmin. "Kiltit tytöt" niin kuin "Kovispojat" sulkeutuvat omaan piiriinsä ja jättävät osan tytöistä (ja tietysti pojat) ulkopuolelle.

Siihen että tytöt kiusaavat toisiaan, löytyisi yksinkertainen ratkaisu eli ketään ei suljeta ulkopuolelle. Keskinäinen peli kuitenkin edellyttää, että kaikki eivät voi kuulua ryhmään. Yhden tai useamman kaltoinkohtelu tiivistää ryhmän jäsenten rivejä ja toimii pelotteena niin sisään- kuin ulospäin. Säännöt toiminnalle sanelee ryhmän kuningatar.

    *     *     *

Kiusaamisen kulttuuri ei ole vääjäämätön ja välttämätön koululuokissa, vaikka se hyvin tavallista onkin. Siksi ryhmät, jotka pitävät porttinsa avoinna ulkopuolisille, vaikkakin omin ehdoin, edistävät kiusaamisen vastaista kulttuuria.

Johtajuus on ryhmässä parhaimmillaan löyhää ja tilannekohtaista ja ryhmät itsekin muotoutuvat asioiden ja aiheiden ympärille. Jos kiusaamista halutaan välttämättä harjoitella - miltä se tuntuu (!?) - roolileikeissä, on se tehtävä yhtä ymmärrettäväksi kuin uhriutuminen.

Passiiviselle aggressiivisuudelle löytyy monissa tilanteissa perustelunsa, niin hyvässä kuin pahassa, eikä reaktiivinen aggressiivisuuskaan ole aina pelkästään pahasta, kun lapsi / nuori puolustaa itseään tai kaveriaan.

Olweus: "Kiusaaminen koulussa" (1992)


Kiusataanko lastasi koulussa tai kavereiden keskuudessa? Monien opettajien ja vanhempien mielestä kiusaaminen ei ole mitenkään vaarallista ja menee aikanaan ohi. Koulukiusaamiseen kannattaa kuitenkin puuttua mahdollisimman varhain, silloin mahdollisuudet kiusaamisen lopettamiseksi ovat suuremmat.

"Kiusaaminen koulussa" (1992) -kirjan kirjoittaja on ruotsalainen psykologian professori Dan Olweus. Hän tarkastelee kiusaajan ja uhrin ongelmaa sekä selvittää, miten näitä ongelmia voidaan ratkoa luokassa tai yksittäisten oppilaiden kesken ja miten kiusaamista voidaan vähentää yhteisin sopimuksin, parhaassa tapauksessa lopettaa kokonaan. (Takakansi)

     *     *     *

"Kiusaaminen koulussa" (1992) niin kuin Dan Olweuksen tutkimukset Norjassa ja Ruotsissa ovat kiusaamistutkimuksen ja kiusaamisen vastaisten toimintaohjelmien klassikkoja.

Monet seikat panevat kuitenkin miettimään, millä ymmärryksellä kirja oikein on kirjoitettu. Kirjassa mm. korostetaan luokkasääntöjen tekemistä ja yleensä lasten ja nuorten kontrollia eri tilanteissa. Opettaja, vanhemmat ym. ovat ne, jotka tekevät interventioita tilanteisiin ja puuttuvat havaitsemaansa kiusaamiseen. Sääntöjen rikkomisesta rangaistaan ja sillä uskotaan voitavan pitää kiusaaminen kurissa.

Moniin länsimaissa toteutettuihin kiusaamisen vastaisiin ohjelmiin jää kuitenkin ammottava aukko sellaisen toiminnan osalta, joka ei ole näkyvää ja jossa kiusaajien toiminta on pitkäaikaista, järjestelmällistä ja ns. passiivisen aggressiivista.

Olweuksella niin kuin myös suomalaisilla tutkijoilla vielä tänä päivänä on suhteellisen stereotyyppinen näkemys kiusaajasta ja kiusatusta. Tutkijat ja opettajat kysymyksillään ja toimillaan jahtaavat yksittäisiä kiusaajia ja kiusattuja, jotka ovat huomion kohteina. Vaikka ryhmien toiminnan dynamiikasta tai logiikasta puhutaan ja sen merkityksestä ollaan tietoisia, sitä harvoin pystytään jäljittämään saati sitten, että siihen voidaan vaikuttaa.

     *      *      *

Ongelman ydintä valaisen esimerkillä Olweuksen kirjasta, jossa kerrotaan miten luokkasääntöjä on mahdollista tehdä näkyväksi koululuokan sisällä.

Dan Olweus niin kuin myöhemmin Christina Salmivalli Kiva Koulu -ohjelmassa 2000 -luvulla esittää suoraa interventiota rooliharjoitusten kautta. Draamakasvattajana ajatus tietysti kuulostaa mitä parhaimmalta!

Harjoitukset on kuitenkin toteutettu kaikkien draamakasvatuksen periaatteiden vastaisesti, mikä pahimmillaan tekee luokan sisällä tapahtuvan kiusaamisen vain entistä sietämättömmäksi, hienovaraisemmaksi ja vaikeammaksi tavoittaa.

Olweus kirjoittaa:
"Yksinkertainen roolien esittäminen kiusaamistilanteessa voi (..) olla kehittävä ja tehokas tapa (..) tavoitteiden saavuttamiseksi. Lähtökohtana voidaan käyttää konkreettisia tilanteita luokasta tai yleisimmistä pulmatilanteista. Roolien avulla on myös mahdollista havainnollistaa, mitä neuraaleimmat oppilaat voivat tehdä vastustaakseen sosiaalisen eristämisen taipumusta ja lopetttaakseen jatkuvan kiusaamisen. Mitä realistisempaa oppilaiden näytteleminen on, sitä paremmin sitä voidaan siirtää todellisiin kiusaamistilanteisiin. Näyttelemisen jälkeen on käytävä luokkakeskustelu, jossa tuodaan esiin näytelmän ja todellisuuden suhde." (s. 76)

Kun kiusaamisaihetta käsitellään draaman keinoin, lähtökohtana on, että draamatarina on etäännytetty todellisesta tilanteesta. Sen sijaan että opettaja ja oppilaat syöksyisivät käsittelemään opettajan havaitsemaa (tai olettamaa) kiusaamistapausta heidän onkin käsiteltävä ilmiötä, jota kutsutaan kiusaamiseksi. Tarinalla toki voi olla yhtymäkohtia todelliseen tilanteeseen, mutta draamassa huomion kohteena ovat tapahtumat fiktiivisessä maailmassa.

    *     *     *

Olweuksen oletuksena selvästi on, että passiivinenkin aggressiivisuus on jollain tavalla näkyvää ja se tarkoittaa lähinnä sitä, että jotain oppilasta ei oteta ryhmään mukaan, hänet jätetään ulkopuolelle tai hän on arkuuttaan, ujouttaan tms. syystä yksin luokassa ja altis muiden kiusaamiselle.

Kudelma voi olla kuitenkin hyvin monisyinen, eikä sitä ole mahdollista saada esiin esitetyillä rooliharjoituksilla. Oppilailla tuskin on mitään syytä kertoa varsinkaan opettajalle, millä eri tavoin he mobbaavat toisiaan.

Opettajan kannalta kiusallista on, että kiusaaja tänä päivänä usein on  koulun mittapuilla arvioiden hyvä ja vielä suosittu oppilas, jota on vaikea edes uskoa muiden kiusaajaksi.

Kiusatulle ja hänen tukijoilleen Olweus ehdottaa kahta päätapaa ongelmaan puuttumiseen. Oppilaiden, jotka näkevät kiusaamista, on kerrottava siitä opettajalle tai vanhemmille. Lasten / nuorten näkökulmasta kyse on kantelemisesta ja vasikoimisesta tms, mikä ei ole omiaan parantamaan tällaisten lapsien asemaa ryhmässä.

Opettajaa hän puolestaan kehottaa suuntaamaan positiivisia toimia kiusattuja kohtaan ja omalla käytöksellään ylläpitämään myönteistä ilmapiiriä. Tällainen naiivi positiivisuus ei ole omiaan parantamaan kiusattujen asemaa luokassa, ennemmin päinvastoin.

Frank: "Tanssi haudoilla" (2014)


Huumekuningas palkkaa yksityisetsivä Matthew Scudderin etsimään vaimonsa kidnappaajan ja murhaajan. (IMDb)

"Tanssi haudoilla" (2014) on yhdysvaltalainen rikos- ja trillerielokuva. Elokuvan on ohjannut Scott Frank ja pääosassa on Liam Neeson.

Suomalaisnäyttelijä Laura Birn tekee elokuvassa pienen roolin murhan uhrina. (Wikipedia)

    *     *      *

Tällaisen elokuvan nähdessään jää miettimään, että Manchesterin itsemurhaiskujen tekijät on pikkutekijöitä länsimaisten elokuvien väkivaltarikollisten rinnalla.


torstai 25. toukokuuta 2017

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 817. Paranneltua sorrettujen teatteria?



Olen tänään lukenut pari kertaa läpi yhtä artikkelia, jonka tekijät Bruce Burton & John O'Toole väittävät parannelleensa Augusto Boalin sorrettujen teatteria. Teksti on yksinkertainen ja dokumentoi kirjoittajiensa liki 10 vuotista uraan draamakasvattajina ja tutkijoina Australiassa.

Miehet ovat kehittäneet liki 100 koulussa kiusaamisen vastaista toimintamallia, joka haastaa lukuisat maailmalla liikkuvat mallit kuten suomalaisen KiVa Koulun. Jotain tällaista olin jo jonkin aikaa etsinytkin.

     *     *     *

Kiusaamisen vastaisten ohjelmien ongelmana on, että ne lähinnä vain hetkellisesti vaikuttavat kiusaamiseen - ja mitä vanhempia nuoret ovat, sitä vähemmän ennaltaehkäisevillä toimilla on vaikutuksia.

"Parannellun forum-teatterin" hyvänä puolena on että toimintamalli on yksinkertainen ja helposti kloonattavissa halvalla suureen määrään kouluja - ja kaiken lisäksi kaikille luokka-asteille. Ideana on kouluttaa yläkoulun oppilaita toimintamallin käyttäjiksi, jotka siirtävät osaamisensa kahta (2) vuotta nuoremmille, jotka puolestaan siirtävät osaamisensa vielä heitä nuoremmille.

Koska toiminta on jatkuvaa, sillä on pysyvä vaikutus koulujen toimintakulttuuriin. Siinä missä esim. suomalainen Kiva Koulun painopiste on kiusaamiseen puuttumisessa, jälkikäteisessä interventiossa, tämä malli antaa oppilaille valmiudet koko ajan puuttua siihen, mitä he näkevät ympärillään.

     *     *     *

Burtonin & O'Toolen mallissakin ovat omat heikkoutensa. He ovat luopuneet ajatuksesta, että esim. Australiassa olisi sorrettuja (esim. monet aboriginaali-lapset) vaan he vain näkevät, että ihmisten välisissä suhteissa on ongelmia, jotka vaativat ratkaisua.

Oppilaat voivat halutessaan yhtä perustellusti samastua niin kiusaajaan kuin kiusattuun, minkä tuntuu yhtäkkiä aika kummalliselta ajatukselta. Lisäksi he haluavat välttää stigmaa, jonka kiusaaja saa toiminnastaan. He eivät haluta leimata ketään miksikään.

Ongelmana tietysti on, että yhteiskunnassa on yhä enemmän ihmisiä, lapsia ja nuoria, jotka ovat oikeasti muita huonommassa asemassa ja sorrettuja.

Linkki:

Burton, B. & O'Toole, J. 2005. Enhanced forum theatre: Where Boal's Theatre of the Oppressed meet process drama in the classroom. NJ. Drama Australia Journal 2, 49 - 57.

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Curtis: "Kultainen nainen" (2015)


USA:ssa asuva yli 80 -vuotias juutalainen pakolainen Maria Altmann ottaa yhteyttä Itävallan hallitukseen saadakseen takaisin Klimtin taideteoksen, jonka hän katsoo kuuluvan perheelleen. (IMDb)

"Kultainen nainen" (2015) on tositapahtumiin perustuva draamaelokuva, jonka on ohjannut Simon Curtis ja kirjoittanut Alexi Kaye Campbell ja se pertustuu Maria Altmannin elämäntarinaan. (Wikipedia)

     *     *      *

Miten lyhyt eurooppalaisen ihmisen muisti onkaan, mistä tämä elokuva on hyvä todistus.

tiistai 23. toukokuuta 2017

Mickle: "Cold in July" (2014)


Kun suojeleva isä kohtaa murhanhimioisen entisen rangaistusvangin, molempien täytyy muuttaa A-suunnitelmaansa vain joutuakseen valheiden ja väkivallan loputtomaan kierteeseen, joka on nitistää molemmat psyykkisesti. (IMDb)

"Cold in July" (2014) on amerikkalainen independent-rikoselokuva, jonka on ohjannut Jim Mickle ja kirjoittanut Nick Damici. Tapahtumapaikkana on 1980 -luvun Texas ja tarina perustuu samannimiseen Joe R. Landsladen kulttikirjaan. (Wikipedia)

     *     *     *

FRII 23.5. KLO 21:00

     *      *     *

Kun mikään ei ole sitä miltä näyttää, syntyy melkoinen kaaos, mitä tämä elokuva kuvaa taitavasti. Isä luulee poikansa kuolleen ja aikoo tappaa miehen, jonka luulee tappaneen poikansa. Lopulta kaikki on aivan toisin kuin isä on olettanut. Poika onkin se, joka on tappaja, jonka isä joutuu tappamaan... Uh.

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 480 - 1000 vuoden päästä...


Tuhannen vuoden kuluttua kaikki on toisin. Tai ainakin melkein. Itse toivon että itsekkäistä geeneistä (selfish genes) on päästy eroon ja ihminen on päässyt evoluutiossa vaiheeseen, jossa Adolf Hitler ja C.G.E. Mannerheim ja muut sotahullut on onnistuneesti sijoitettu samaan historian kaatoluokkaan. Ja ennen muuta heidän hulluuteensa aktiivisesti osallistuneet ja sen mahdollistaneet.

     *     *    *

Tuhannen vuoden päästä ihminen asuu Marsissa - tai jotkut ihmiset - mikä on vaikuttanut ihmiseen lajina monella tavalla, ennen muuta hänen fyysisiin ominaisuuksiinsa. Marsissa asuvat ovat luultavasti 2,5 metrin hujopeita, joilla on lautassilmät ja jotka ovat tottuneet liikkumaan tilassa, jonka painovoima on kolmasosa maan painovoimasta.

USA:a ei missään tapauksessa enää ole olemassa ja muutkin valtiot ovat hävinneet omaan mahdottomuutensaja niiden mukana ihmisiä kyykyttäneet koneistot (armeija, byrokratia) ja ideologiset apparaatit (kirkko, koulu).

Viimeistään USA:n ydinhyökkäys 2020 Pohjois-Koreaan ja siinä sivussa Kiinaan pakotti ihmisen tajuamaan, että kaikista - ihan kaikista - sotakoneistoista tulee luopua mahdollisimman pian, mutta kauanhan se kuitenkin kesti.

Linkki:

Tältä ihminen näyttää tuhannen vuoden päästä. By Nanna Vium. Tieteen kuvalehti 20.05.2017

What humans will look like in 1,000 years. YouTube

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 479 - Viimeinen kerta



Eilen oli viimeinen kerta Neuvolan perhevalmennusta, missä keskityttiin lapsen syntymän jälkeisiin kuukausiin.

16 ihmistä pakkautuneena pieneen tilaan, jokainen keskittyneenä omaan tilaansa ja tilanteeseen ja yksi suuri asia, joka yhdisti kaikkia. Miellyttävä kokemus.

Lopussa oli mielikuvaharjoitus, joka tosin ei sopinut tilaan - tilanteeseen kylläkin. Ei mitään valitettavaa senkään suhteen, mutta pöydän alla tiukasti puristuneeseen vatsaan tuskin kukaan pääsi edes hetkeksi käsiksi.

Täytyi vain kuvitella miten Papu siellä potki. Tai mikä tyttären nimi sitten tuleekaan olemaan Sara-Juulia tai joku muu.

Linkki:

Neuvola. Hämeenlinnan kaupunki

Emmerich: "2012" (2009)


Turhautunut kirjailija kamppalee pitääkseen perheensä leivän syrjässä kiinni, kun katastrofi uhkaa tuhota maapallon. (IMDb)

      *     *     *

MAANANTAI 22.05.2017 5:LTA KLO 21:00

    *     *     *

Kun katastrofielokuva vedetään niin yli kuin tässä, siitä tulee huippuhauskaa viihdettä.

maanantai 22. toukokuuta 2017

Weitz: "Being Flynn" (2012)


Nick Flynn työskentelee Bostonissa asunnottomien asuntolassa ja tapaa isänsä, jonka on nähnyt viimeksi poikasena. Isä pitää itseään kirjailijana mutta on lähinnä vankilassa istunut huijari ja sekalaisia mm. taksikuskin töitä tekevä mies. Nickillä on ongelmia omassa elämässäänkin, mutta hän yrittää päästä väleihin isänsä kanssa. (IMDb)

     *      *     *

Ajoittain kaoottinen mutta lopulta, loppua kohden koukuttava elokuva, jota voi varauksella suositella katsottavaksi. Panee miettimään, miksi joku haluaa tavata paskan isän.

perjantai 19. toukokuuta 2017

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 478 - Proxima - eksoplaneetta


Eksoplaneettojen etsintä kiihtyy ja ihminen etsii lisää elintilaa itselleen avaruudesta. Maa on alkanut käydä ahtaaksi.

Lyhyin väliajoin USA:n avaruushallintokeskus NASA on ilmoittanut kahdestakin läpimurrosta, mutta on vielä pitkä matka ennen kuin ihmiset pääsevät matkaan esimerkiksi kohti Proximaa kolmen valovuoden päähän.

Luultavasti 100 vuoden sisällä avaruusmatkailun ja -muuton tieteiskuvitelmista on tullut totta. Sitä ennen Kuu ja Mars ovat asuttu ja ihminen on löytänyt tiensä yhdelle sun toiselle oman aurinkokunnan planeetalle ja niiden kuille. Ja päässyt ehkä käymään myös muissa Linnunradan aurinkokunnissa.

Linkki:

Nasa kutsuu pikaiseen tiedotustilaisuuteen: uusia löytöjä. By Nanna Vium. Tieteen kuvalehti 22.02.2017.

NASA Telescope Reveals Largest Batch of Earth-Size, Habitable-Zone Planets Around Single Star.
By Felicia Chou & Sean Potter. Nasa 22.02.2017

Proxima Centauri b. Wikipedia

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 477 - Uusi tapa synnyttää?


Kun kristinuskon miehinen maailma levisi kaikkialle jopa synnytyssaleihin, unohdettiin mikä oli luonnollisin tapa synnyttää. Nyt kehä on tämän asian suhteen kiertynyt umpeen. Stomp -metodia kuitenkin mainostetaan uutena tapana synnyttää.

No, synnytysvalmennuksessa naisten onneksi suusanallisesti korostetaan, että naiset itse etsisivät heille sopivimman tavan synnyttää. Tämä tuntuu sikäli hassulta, että huonotkin tavat on jätetty valikoimajoukkoon. Kun itse valitsee tapansa synnyttää, ei voi valittaa jos esimerkiksi väliliha repeää.

     *     *     *

Oli niin tai näin. Vaikkapa Pohjois-Amerikan sadat intiaaniheimot tiesivät, miten kannattaa synnyttää. Länsimaiset valloittajat kuitenkin kavahtivat kaikkea vuosituhantista viisautta, pakanallista tietämystä. Olihan brutaalia synnyttää lapsi - tuosta vain maahan - suoraan seisaaltaan niin kuin joku Saatanan eläin.

Linkki:

Tutkimus: Uusi tapa synnyttää vähentää selvästi repeämiä – tekniikka olisi myös vauvan kannalta parempi ja parantaisi seksielämää synnytyksen jälkeen, sanoo asiantuntija. By Pinja Päivänen. Helsingin Sanomat 16.05.2017

torstai 18. toukokuuta 2017

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 816. Voiko kiusaamista ymmärtää?



(Koulu)kiusaamisesta on viime vuosikymmeninä puhuttu paljon - ja paljon on tehty tämän ilmiön kitkemiseksi. Tulokset ovat kuitenkin jääneet laihoiksi ja vaikutukset lyhytaikaisiksi ja vaatimattomiksi ja ns. interventiot kouluissa ovat saattaneet jopa pahentaa tilannetta luokissa.

Periaatteessa kenen tahansa on helppo ymmärtää, mistä ilmiössä on kysymys, mutta pääsemättä koulun ja luokan sisään on mahdoton nähdä, mitä lasten / nuorten, opettajien ja vanhempien välisissä suhteissa oikein tapahtuu.

Päivi Hamarus & Pentti Kaikkonen (2007) ovat rakentaneet eräänlaisen mallin yläkoulun tukioppilaiden haastattelujen ja kirjoitusten pohjalta, mikä antaa varsin tarkan mutta ylimalkaisen kuvan ilmiöstä.

Oppilaat joiden omissa ryhmissä kiusaamista tapahtuu tietävät tietysti parhaiten, mitä juuri heidän luokassaan tapahtuu, mutta hekään eivät näe tai kuule kaikkea oman näkökulmansa takia.

    *     *     *

Yksinkertaisin ja tavallinen tilanne on kun uusi oppilas tulee luokalle. Uusi oppilas ei mahdollisesti eroa muista kuin siinä, ettei hän ole ollut aiemmin tässä oppilasryhmässä. Mitään muuta ei kuitenkaan tarvita, jotta prosessi voi alkaa.

Luokassa on oltava oppilas tai ryhmä oppilaita, joka käynnistää prosessin. Joku määrittelee tulokkaan erilaiseksi ja sellaiseksi, joka ei kuulu joukkoon. Hän edustaa toiseutta, jotain toisarvoista suhteessa siihen, jota ryhmässä jo on.

Mahdollista on sekin, että uusi oppilas otetaan ryhmään, jos hän läpäisee ryhmän testin, jolloin hän testin jälkeen kuuluu joukkoon, eikä ole enää erilainen, eikä edustaa toiseutta vaan meitä.

Tilanteen voi ajatella mutkikkaamminkin. Uusi oppilas ei ehkä halua kuulua esim. luokan suositun oppilaan johtamaan ryhmään, joka selvästi kohtelee muita huonosti. Hän voi jättäytyä suosiolla ryhmän ulkopuolelle. Tällöin kuvaan voi tulla mukaan esim. vihamielisyys ja kateus, jos uudella oppilaalla on - sinänsä arvostettavia ominaisuuksia - mutta hän ei kuulu meihin.

     *     *      *

Edellisestä ehkä seuraa se, että luokkaan muodostuu uuden oppilaan ympärille toinen ryhmä, joka on vastavoima, sille joka on pitänyt yllä kauhun tasapainoa. Useaa ihmistä on vaikeampi kiusata kuin yhtä. Tulokkaan kannalta on varmasti ongelmallisinta, että hän joutuu kokonaan erityksiin. Tällöin hän on altis monenlaiselle kiusaamiselle.

Jotta uutta oppilasta olisi mahdollista kiusata, on hänen iholleen päästävä. Hänestä on löydyttävä heikkoja kohtia, sellaisia jotka erottavat hänet selkeästi muista - tai mikä vielä parempi - tekevät hänestä toisenlaisen, jolloin häneen voidaan lyödä stigmoja.

Tulokkaan kannalta kiinnostavin kysymys on, miten hän 1) pääsee ulos kiusatun roolistaan (ilman että tarvitsee liittyä ryhmään) ja 2) millaista strategiaa (ohjeita) hänen kannaltaan on edullista tilanteessaan noudattaa.

     *     *     *

Jos uusi oppilas on taitava, hän onnistuu luovimaan tilanteessa siten, että esim. suositun oppilaan ympärille muodostunut ryhmittymä ei kiinnitä häneen enää mitään huomiota.

Vallan ylläpitämiseen - ja kiusaamiseen luokassa - kuuluvat Hamaruksen & Kaikkosen mukaan vaihtelevat rituaalit, mihin kuuluu mm. fyysinen pahoinpitely. Mikäli kiusattu on älykäs ja fyysisesti kiusaajiensa veroinen, ei hänellä kuitenkaan oli suurta vaaraa joutua toistuvan pahoinpitelyn kohteeksi. Väkivallan uhka voi silti koko ajan leijua yllä.

Jos oppilas on verbaalisesti kyvykäs, hän pystyy itse puuttumaan esim. nimittelyyn ja yrityksiin maineensa mustaamiseksi - ja antaa aggressiivisessa väittelyssä samalla mitalla takaisin. Tällaisissa tilanteissa ei saa pelätä seurauksia. Tilanteessa itseään puolustaessaan voi sattua hetkellisesti jotain ikävää, mutta se on siinä sitten.


Jos uusi oppilas on sanoisinko ideaalinen vastustaja, hän saattaa olla avain koko kiusaamisen loppumiseen omalla luokallaan. Kiusaaminen ei ole mikään luonnonlaki tai välttämättömyys vaan esimerkiksi vanhemmilta opittu taito ja asenne.

    *     *     *

Päivi Hamaruksen & Pauli Kaikkosen mallin virhe on, että he olettavat kiusatun aina olevan jollain tavalla heikko vallankäytön kohde. Hänessä on puutteita, joihin voidaan tarttua. Yhtä hyvin hänellä voi siis olla ominaisuuksia, joita kadehditaan ja häntä yritetään nuijia samanlaiseksi kuin muut ovat.

Linkki:

Hamarus, P. & Kaikkonen, P. 2007. Miten koulukiusaaminen syntyy ja kehittyy? Yläkoulun oppilaiden kokemuksia kiusaamisesta. Kasvatus 3, 228-239.

RUNO ON VAPAA. Osa 965 - It longs to kill you




"hei, minä voitin!"
ja sinä tapat minut
"kuolen muutenkin..."





Chris Cornell (R.I.P.) - You know my nameYouTube  (Casino Royale)


keskiviikko 17. toukokuuta 2017

RUNO ON VAPAA. Osa 964 - vaaleanpunainen pioni




mmm! kevät. pioni.
oi, ihana pioni!
yksi pioni.





John Denver - Molly. Spotify

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 815. Prosessidraama kiusaamisesta räppäämällä...



Olen pyöritellyt pari viikkoa tätä idea, enkä vain pyöritellyt. Nyt se on alkanut hahmottua - ja valmistua.

Niin kuin aina käyttämissäni konsepteissa ohjaaja on roolissa ja tällä kertaa hän on räppääjä. Ohjaaja on kuitenkin aiempaa löyhemmin roolissaan ja vain näyttää tältä fiktiiviseltä hahmolta ja esim. räppää muiden mukana.

Draaman alkuun ja loppuun liittyy räppäämistä. Lämmittely alkaa Kerjäysräpillä karaokemaiseen tyyliin ja lopussa tehdään lyhyt oma matalankynnyksen räppi, joka voi olla millaista tahansa "riimien rytmillistä artikulointia". Tärkeintä on sisältö ja sen esitys.

Koska lastenkirja "Risto Räppääjä ja pullistelija" (2016) ei ole kaikille tuttu, niin kuin ei ehkä Risto Räppääjä ja Nelli Perhonenkaan, ensin palautetaan mieliin, millaisista hahmoista on kysymys, minkä jälkeen siirrytään päähenkilöiden perheisiin. Tässä kirjassa uusina hahmoina ovat 'pullistelijat ' Bill ja Sylvester, jotka esitellään myöhemmin.

     *      *     *

1. TARINA

Draama alkaa tiivistetyllä taustatarinalla, jossa kerrotaan alkutilanne, kun Bill ja Sylvester muuttavat Räppääjien ja Perhosten taloon. Samalla kerrotaan Vuoden vahvin isä ja poika -kilpailusta, jonka Bill ja Sylvester voittavat, mitä seuraa tarinan käänne eli Nellin ja Rauha-tädin järjestämät voittojuhlat, jotka hämmentävät niin Ristoa kuin Lennartia.

D-harjoitus on Kuvateatteria eli tehdään patsaita pullistelevista miehistä, joita naiset ihailevat. Yleisö saa olla Risto ja Lennartin roolissa ja sivusta seurata tapahtumaa ja tutkia syntyneitä patsaita.

2. TARINA

Sitten luetaan sitaatti kirjasta, jossa Riston ja Nellin välit särkyvät ennen kuin sitten taas kirjan lopulla sopu taas löytyy. Risto mobbaa Nelliä, mihin tämä ei kuitenkaan alistu.

Kohtaus improtaan ja sille keksitään vaihtoehtoisia loppuja niin kuin pika Forum-teatterissa. Ongelma millä tavoin protagonistin eli kiusatun tulee toimia tällaisissa tilanteissa? Ryhmät kertovat myös suullisesti, miten he jatkoivat tarinaa. Lopuksi luetaan kirjan esittämä vaihtoehto.

3. TARINA

Risto ja Lennart alkavat kilpailla Billin ja Sylvesterin kanssa, mikä tarkoittaa ankaraa kulissien takaista treenaamista Kädenvääntökilpailuja varten. Rauha ja Nelli ovat arvostelleet heitä velttoilusta ja nynnyilystä, minkä Risto ja Lennart ovat ottaneet itseensä.

D-harjoitus on taas Kuvateatteria jossa tehdään tällä kertaa alastatuksen pullistelukuvia, jota yleisö katsoo ehkä hieman säälien mutta myötätuntoisesti tms. Risto ja Lennart ovat yhä tietoisempia siitä, etteivät he voi pärjätä...

4. TARINA

Sitten luetaan toinen sitaatti kirjasta, jossa Risto kohtaa rannalta palaamassa olevan Nellin ja Sylvesterin ja alkaa haastaa riitaa Sylvesterin kanssa, mutta Sylvester ei provosoidu.

Kohtaus improtaan ja tilanteeseen keksitään Forum-tyyliin erilaisia loppuja. Ongelmana jälleen on, miten kiusaamiseen kohteeksi joutunut voi toimia omalta kannaltaan parhaalla mahdollisella tavalla. Ryhmät kertovat myös suullisesti, miten he jatkoivat tarinaa. Lopuksi luetaan kirjan esittämä vaihtoehto.

5. TARINA

Tämä viides tarina ei ole välttämätön vaan eräänlainen optio, jota voi käyttää. Lopuksi Risto ja Lennart Kädenvääntökilpailuissa yrittävät huijaamalla voittaa Billin ja Sylvesterin - ja onnistuvatkin siinä ja saavat palkinnon voitostaan.

Kirjassa palkintoa EI palauteta takaisin oikeille voittajilleen, joten tehtävänä tässä tapauksessa onkin miettiä, millä tavoin Risto ja Lennart palauttavat palkinnon / pyytävät käytöstään anteeksi tms. Kirjassa em. seikat jätetään hämmentävällä tavalla avoimiksi.

Vaihtoehtoinen tai lisätehtävä on jälleen esittää Billiä / Sylvesteriä ja Ristoa / Lennartia kilpailemassa keskenään. Eli miten on mahdollista huijaamalla voittaa kädenvääntökilpailussa! Kirjan ratkaisu on aika naurettava deus ex machina -tyylinen ratkaisu, joka ei ole juonellisesti tai muutenkaan perusteltu.

6. TARINA

Loppu hyvin kaikki hyvin vai onko sittenkään. Eli pohditaan räppäämällä jostain näkökulmasta (Risto, Nelli, Sylvester), mihin kerrotussa tapahtumaketjussa oikein päädyttiin. Mitä tapahtui Ristolle? Entä Nellille? Olivatko he vielä kavereita? Antoiko Nelli Ristolle anteeksi sen, mitä tämä oli tehnyt. Haukkunut häntä ja hänen tekemisiään tyhmäksi sekä mobannut Nellin nähden Sylvesteriäkin.

Linkki:

Risto Räppääjä. Wikipedia

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 476 - Apua! Imetykseen!


Jokainen meistä on tullut kutakuinkin samalla tavalla maailmaan oman äitimme kohdusta. Tyylit vaihtelevat, mutta jokainen on lähes heti syntymänsä jälkeen nälkäinen - ja enää ei ole napanuoraa, jonka kautta ruoka tulee automaattisesti.

Syntyneen lapsen ensimmäinen ongelma onkin, mistä löytää ruokaa? No, jokainenhan sen tietää, että äidin nisän on silloin löydyttävä. Mikään ei kuitenkaan takaa, että lapsi osaisi edes tätä ensimmäistä taitoaan ilman oppimista niin hullulta kuin se saattaa kuulostaakin.

Niin, siitä oli kysymys Neuvolan imetysvalmennuksessa viime maanantaina. Ja tulevat isät oli kutsuttu mukaan. Kaikessa on kysymys loppujen lopuksi perin yksinkertaisesta asiasta, jonka kanssa kaikilla ei ole ongelmia, mutta suurimmalla osalla on kuitenkin pieniä hankaluuksia.

     *     *     *

Videolla isää kehotetaan juomaan vettä - tai maitoa - lasista. Isä juo ja kallistaa samalla päätään hieman taaksepäin. Terveydenhoitaja toteaa, "huomasitko samalla kallistavasi päätä?" "Yritä nyt juoda niin että et kallista päätäsi. Paina pää rintaa vasten ja juo sitten!" Niin, eihän siitä mitään tullut.

Samasta asiasta on kysymys imetyksessä. Vauvankin pään tulee olla hieman takakenossa niin maito valuu lipityksen jälkeen norona nieluun.

Ihka ensimmäisessä imetyksessä maitoa ei heru kuin ehkä muutama tippa, mutta se riittää parin ensimmäisen päivän ajan, sillä vauvan vatsa ei ole juuri marmorikuulaa suurempi.

Linkki:

Neuvola. Hämeenlinnan kaupunki

tiistai 16. toukokuuta 2017

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 475 - synnytysvalmennusta vai kalvosulkeisia?


90-luvulla puhuttiin kalvosulkeisista, kun (ammatti)opettaja opetti käytännöllisiä asioita vilauttelemalla suuren määrän kalvoja ja oppilaat ehtivät tuskin lukea, mitä kaikkea kalvoille oli kirjoitettu.

Hieman samanlainen vaikutelma syntyi viime lauantaina Hämeenlinnan synnytyssairaalassa, jossa joukko tulevia vanhempia sai valmennusta lapsensa synnyttämiseen ja sen tukemiseen.

No, ehkä olin ylikriittinen, sillä luultavasti kätilö oli miettinyt kaiken tarkkaan ja jokaiselle esitetylle asialle löytyi perustelunsa. Kenties ihan kaikkea ei edes haluttu kertoa. Onhan tilanne varsin uniikki aina ja kaikille.

Silti olisin odottanut, että synnyttävän äidin tukihenkilöt olisivat voineet yhdessä äidin kanssa kokeilla esim. erilaisia tapoja lievittää synnyttämiseen liittyviä kipuja ja jännityksiä.

Jotkut halusivat vesisynnytyksen. Mietin miksi he eivät olisi voineet kavuta altaaseen ja kokeilla miltä allas tuntuu? Yhdellä kalvolla neljä hymyilevää kätilöä oli kavunnut altaaseen ja kuikuili reunan yli kameraa.

     *     *     *

Positiivista sen sijaan oli että, toisin kuin Perheneuvottelukeskuksen luennolla, tällä kertaa ilma ei loppunut puhisevilta äideiltä ja juotavaakin oli tarjolla. Tosin mukit loppuivat kesken ja yksi joutui juomaan suoraan kannusta, mikä ei tietysti menoa haitannut...

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

RUNO ON VAPAA. Osa 963 - hakkaan, hakkaat, hakkaa




kuuntele miten
se hakkaa meidän kahden
edestä. sydän





Salvador Sobral - Amar Pelos Dois (Portugal) Eurovision 2017 - Official Music Video


perjantai 12. toukokuuta 2017

RUNO ON VAPAA. Osa 962 - hymyile, olet piilokamerassa




katson kuvaasi
et hymyile, koska et
näe kameraa




Lou Reed - Satellite of Love. YouTube
Comedic Satellite Photos. TrendHunter



Mottola: "Adventureland" (2009)


Kesällä 1987 tuore ylioppilas ottaa työpaikan paikallisesta huvipuistosta vain saadakseen suunnan elämäänsä. (IMDb)

"Adventureland" (2009) on komedia- ja draamaelokuva, jonka on käsikirjoittanut ja ohjannut Greg Mottola. Elokuvan pääosia näyttelevät Jesse Eisenberg, Kristen Stewart, Margarita Levieva, Ryan Reynolds, Martin Starr, Bill Hader ja Kristen Wiig. (Wikipedia)

       *     *     *

TV2 KLO 19:00

     *     *     *

Raotus 1980 -luvun nuorten elämään, jossa amerikkalaisen unelman toteutuminen on enemmän kuin epätodennäköistä.

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 474 - Tavallinen torstai-ilta


Eilen oli tavallinen kevään 2017 torstai-ilta. Olin klo 19:ään asti töissä, viimeiset kaksi tuntia keskustelin Verkkostartti -kurssilla pienen asiakasjoukon kanssa yksityisten ja julkisten verkkopalveluiden käytöstä.

Heti seitsemältä sammutin työhuoneesta valot, leimasin itseni ulos - ja hyppäsin Vanajaveden rannalta pyörän selkään - ja ajoin Hätilän K-supermarketin kautta kotiin. Ostin illaksi lasagnea ja äitienpäiväkakun, vaikkei kukaan ollut vielä äitikään.

Söimme lasagnea ja lähdimme melkein heti sen jälkeen ulos. Viileässä, aurinkoisessa kevätsäässä kiersimme Katumajärvenpuiston mustarastaan luritellessa mielikuvituksellisia sointukuvioitaan, mikä välillä nauratti.

Kun tulimme sisään, panin teeveden kiehumaan, avasimme television ja aloimme katsoa illan elokuvaa Yle Teemalta. Oikeastaan enemmän keskustelimme ja teimme kaikkea muuta, mutta kyllä me sitä Joseph L. Mankiewiczin hauskaa kauhuklassikkoakin "Kummitus ja rouva Muir" (1947) katselimme. Niin, ja tietysti joimme teetä ja söimme sitä kakkua.

Sitten alkoi väsyttää - ja se oli menoa sitten se...

torstai 11. toukokuuta 2017

Nopola & Nopola: "Risto Räppääjä ja Hilpuri Tilli" (2004)


Kun Rauha Räppääjä käväisee Riston koulussa, hänet tempaistaan yllättäen sijaiseksi. Rauha ihmettelee hiukan, miksi häntä sanotaan neiti Tilliksi, mutta ryhtyy innokkaasti opettamaan. Rauha ei tiedä, että oikea sijainen, Hilpuri Tilli, on eksynyt matkalla.

Muut paitsi Risto ja Nelli-Nuudelipää innostuvat uudesta sijaisesta, Rauha Räppääjästä, jonka tunnit muuttuvat päivä päivältä yhä omalaatuisemmiksi. Kun Rauha haluaa pukea Riston eläväksi havaintomateriaaliksi - ampiaiseksi - Risto ja Nelli ryhtyvät kiireesti etsimään oikeaa sijaista. Kuka on alkuperäinen Hilpuri Tilli ja missä hän piileksii? (Takakansi)

     *     *     *

'Risto Räppääjä' -kirjojen määrä lähenee 20:ta, mutta vain yksi niistä eli tämä "Risto Räppääjä ja Hilpuri Tilli" (2004) sijoittuu koulumaailmaan.

Näissä kirjoissa ja niiden asetelmissa on monia häiritseviä, mutta tälle ajalle kovin tyypillisiä piirteitä kuten se, että lapsista on tehty äärimmäisen individualistisia ja he elävät ennemmin aikuisten kuin lasten maailmassa.

Mimica-Gezzan: "Medicit, Firenzen valtiaat " (2016)



Uusi komea aikalaisdraamasarja kuvaa renessanssiajan mahtavinta pankkiirisukua, joka vaikutti syvästi yhteiskuntaan ja politiikkaan Firenzessä, Roomassa ja laajemminkin Toscanan maakunnassa.

8-osainen draamasarja perustuu todellisuuteen mutta ottaa juonellisia vapauksia, joiden avulla luodaan kiintoisa taustatarina Medicien vastoinkäymisille ja menestykselle.

1400-luvulla Eurooppa koostui hajanaisista ruhtinaskunnista, eikä nykyinen Italia ollut poikkeus. Nyt aateliston ehdoton valta-asema alkoi hitaasti murtua, ja uusi keskiluokka nosti hiljalleen päätään. Muutos teki kipeää tuon ajan yhteiskunnassa, ja rahvaan nouseminen omille jaloilleen oli kova paikka aatelisille. (Yle Areena)

     *     *     *

YLE TEEMA 10.05.2017 KLO 20:00 / YLE AREENA

    *     *     *

Paljon kohistu eurooppalainen suursarja alkoi Yle Teemalta kuin varkain. Onneksi koko sarja löytyy Areenasta, josta katsoin eilen 1. osan. Samaan aikaan televisiossa pyöri jo sarjan 5. osa.

Medicit-suku tulivat tunnetuksi mm. siitä, miten se sai valittua - siis rahalla ostettua - itselleen mieleisensä paavin, ja kirkon rahavirtojen ohjailijana suvusta tuli Euroopan mahtavin.

keskiviikko 10. toukokuuta 2017

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 814. Tappaja-baltit



Suomessa ihannoidaan mm. virolaisia ja yksi tämän ihannoinnin huipentumia on Sofi Oksasen "Puhdistus" (2008). Tosiasiassa Oksasen kirjan metsäsissit olivat kylmäverisiä tappajia, antikommunisteja ja osa myös antisemiittejä, jotka ottivat natsi-Saksan miehityksen iloiten vastaan.

Kylmäverisin juutalaisten joukkomurha tehtiin Ukrainassa vuonna 1941, kun Babi Yarissa parissa päivässä lahdattiin 33 000 ihmistä, miehiä, naisia ja lapsia.

Esimerkiksi Latvian Liepājan joukkomurhat eivät jää laajuudessaan tästä jälkeen vaan juutalaisten hävitys oli totaalista.

Linkki:

Historia: Euroopan juutalaisten tarina. Yle Teema 09.05. klo 21:00. Osa 3/8. Natsien sotakone. Vuonna 1941 Hitlerin hyökkäyskohteena oli Neuvostoliitto. Babi Yarissa 33 000 juutalaista joukkomurhattiin julmasti.

tiistai 9. toukokuuta 2017

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 813. Lunta sataa toukokuussa - mutta ilmasto lämpenee vauhdilla


Eilen iltapäivällä alkoi sataa lunta - ihan todella! Hetkessä maisema oli vitivalkoinen. Toista oli viime vuonna tai sitä edellisenä vuonna tai kolme vuotta sitten.

Tämä kaikki on kuitenkin harhaa, sillä todellisuudessa ilmasto napa-alueilla lämpenee vauhdikkaammin kuin koskaan sinä aikana, kun ihminen on tehnyt mittauksia!

Uutiset kertovat, miten Etelämantereesta lohkeilee belgian-kokoisia jäävuoria mm. valtamerilaivojen riesaksi ja merkkinä siitä, että jotain kummallista tapahtuu. Pohjoisilla napa-alueilla ei kenties tulevaisuudessa ole muuta kuin merta.

     *     *     *

Eikä vain ilmasto lämpene vaan myös mm. merenpinta nousee, mikä muovaa esimerkiksi Euroopan rajoja ja ääriviivoja enemmän kuin mitkään sodat tai pakoisvirrat.

Ja seuraava sukupolvi saattaa olla viimeinen, joka näkee jääkarhujen liikkuvan luonnollisessa ympäristössään jäätiköillä.

Linkki:

Arktis kiehuu: Uusi raportti paljastaa pohjoisen ilmaston painajaisen. By Stine Delfs. Tieteen kuvalehti 05.05.2017

maanantai 8. toukokuuta 2017

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 812. Kepulia uuskieltä - kaupunginosista tehdään pitäjiä!


On häiritsevää, miten yksinkertaisilla nimityksillä kikkaillaan.

Vuonna 2009 Hämeenlinnan kaupunkiin liitettiin ympäröiviä kuntia, joista aletaan vuonna 2017 puhua 1930 -luvun (kansallissosialistisen) maalaisyhteiskunnan tyyliin pitäjinä.

Mitään järkeähän tässä ei ole.

    *     *     *

Tällä logiikalla en asukaan Katuman kaupunginosassa vaan Vanajan pitäjän Mäskälän kylässä. No, käyhän sekin. Vanhassa vara parempi.

Linkki:

Kuntaliitokset 2013 ‒ kunnannimestä pitäjännimeksi? By Ulla Koistinen. Kielikello 1/2013

Uusi valtuusto päätti puhua pitäjistä. Hämeen Sanomat 05.05.2017

Whittington: "Cilla Blackin tarina" (2016)

TULEE TÄHÄN!

3-osainen minisarja "Cilla Blackin tarina" (2016) kertoo liverpoolilaisen konekirjoittajan Priscilla Whiten elämästä. Kuinka nuori nainen kohosi tuntemattomuudesta brittikansan rakastetuksi laulajaksi? Pääroolissa nähdään "Bernidorm"- ja "Seinää vasten" -sarjoista tuttu Sheridan Smith.

1960-luvulle sijoittuvassa tosipohjaisessa sarjassa Priscilla naputtaa päivät pitkät kirjoituskonetta toimistossa. Hän haaveilee yli kaiken laulajan urasta ja juoksee illasta toiseen paikalliselle klubille kuuntelemaan uusia bändejä.

Beatlesienkin kanssa laulava Cilla toivoo, että jonain päivänä hänet huomataan omana itsenään. (Yle Areena)

Rantasila: "Risto Räppääjä ja polkupyörävaras" (2010)


"Risto Räppääjä ja polkupyörävaras" (2010) on Risto Räppääjästä kertova suomalainen musikaalielokuva, joka on jatkoa elokuvalle "Risto Räppääjä".

Elokuvan on ohjannut Mari Rantasila. Käsikirjoituksen ovat tehneet Sinikka ja Tiina Nopola, mutta teksti ei perustu mihinkään heidän aiemmin ilmestyneistä Risto Räppääjä -kirjoistaan.  (Wikipedia)

     *     *      *

Tyhjänpäiväisiähän nämä elokuvat ovat, mutta Suomen katsotuimpia niin kuin yleensäkin turhapurot.

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 473 - Vasemmiston ja rauhanpolitiikan rappion ikoni Erkki Tuomioja rämpii surkeudessaan


Kun politiikan tutkija tekee analyysiä esim. presidentin Sauli Niinistö (kok) ja ulkoministerin Erkki Tuomioja (sd) toiminnan motiiveista, voivat paljastuneet motiivit olla muita kuin mitä kyseiset henkilöt itse haluavat motiiveikseen ilmaista.

Näin kävi kun Iltalehden toimittaja Olli Ainola teki analyysiä kyseisten poliitikkojen toiminnasta ja niiden taustalla olevista motiiveista.

Niin Tuomioja kuin hänen entinen heilansa Tarja Halonen ovat pettäneet vuosien varrella omat taustaryhmänsä moneen kertaan, mennen tullen ja mm. näyttäneet vihreää valoa asekaupoille niin Suomesta maailmalle kuin toisinkin päin. Eikä vaikeaa ole päätellä, että vallanhimo ja henkilökohtainen hyöty ovat olleet merkittäviä motiiveja.

Linkki:

Niinistö ja Tuomioja Iltalehden sotilasapujutusta: Käsittämätöntä
Tasavallan presidentti luonnehtii, että hänen päähänsä tungetaan motiiveja, joita siellä ei ole. Yle / Uutiset 06.05.2016

lauantai 6. toukokuuta 2017

Coen: "Inside Llewyn Davis" (2013)


Yksi viikko nuoren folk-laulajan elämää Greenwich Villagessa vuonna 1961. (IMDb)

"Inside Llewyn Davis" (2013) on Joel ja Ethan Coenin ohjaama, käsikirjoittama ja leikkaama draamakomedia. Elokuvassa seurataan folklaulaja-lauluntekijää New Yorkissa vuonna 1961. Päähahmo Llewyn Davis on kuvitteellinen, mutta se on luotu osittain Dave Van Ronkin omaelämäkerran inspiroimana. Elokuvan pääosissa ovat Oscar Isaac, Carey Mulligan ja John Goodman.

Vuonna 2016 "Inside Llewyn Davi"s äänestettiin BBC:n kyselyssä tämän vuosisadan 11. parhaaksi elokuvaksi. (Wikipedia)

     *     *     *

Kerrassaan mainio yhden-viikon-elokuva. Kaikkea sattuu ja tapahtuu niin kuin Jacques Tatin "Riemulomassa Rivieralle" (1953).

Sarkastinen kuvaus siitä, mitä muusikon työ ja sen merkitys oikeasti on. Tuo mieleen myös Bob Dylanin kaikessa länsimaisessa tyhjänpäiväisyydessään mm. sanoitusten suhteen.

perjantai 5. toukokuuta 2017

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 472 - "Henkilöstön yhteisöllisen työhyvinvoinnin kehittäminen"



Elämäni aikana olen törmännyt jos jonkinlaisiin kiertoilmaisuihin ja tapoihin kertoa kauniisti vähemmän kauniista - ja rumasti kauniista - asioista.

Tämän päivän juttu oli "Henkilöstön yhteisöllisen työhyvinvoinnin kehittäminen". Kuulin siitä tahtomattani useita kommentteja eri ihmisiltä päivän aikana, enkä puutu tässä siihen sen enempää.

Kehotan vain lukijoita miettimään ja panemaan mielikuvituksensa liikkeelle, mitä ihmettä tällainen oikein voi tarkoittaa.

Käytännössä se tarkoitti mm. sitä, että kirjasto suljettiin 2 tuntia tavanomaista aiemmin ja asiasta ilmoitettiin asiakkaille.

Sen verran kuitenkin totean, että en itse ole aiemmin ymmärtänyt yhdistää alkoholin käyttöä työhyvinvointiin. Ainakaan positiivisessa mielessä, mutta ehkä olen vain perin rajoittunut ihminen.

Rantasila: "Risto Räppääjä" (2008)


Risto asuu tätinsä Rauhan luona ja rakastaa rummuilla soittamista. Kun Rauha murtaa jalkansa, hänen serkkunsa Elvi tulee hoitamaan häntä ja Ristoa. (IMDb)

"Risto Räppääjä" (2008)  on suomalainen musikaalielokuva, jonka Sinikka ja Tiina Nopolan käsikirjoitus on uusi tarina, mutta siinä on aineksia myös vuosina 2000 ja 2001 julkaistuista kirjoista Risto Räppääjä ja pakastaja-Elvi sekä Risto Räppääjä ja Nuudelipää. Risto Räppääjä on ensimmäinen Mari Rantasilan ohjaama pitkä elokuva. Elokuva palkittiin parhaasta musiikista Jussi-palkinnolla vuonna 2009. (Wikipedia)

     *     *      *

Oivallinen esikoisohjaustyö Mari Rantasilalta. Ensimmäinen 'Risto Räppääjä' -elokuva, mikä on ollut mallina kaikille muille sarjan elokuville.

keskiviikko 3. toukokuuta 2017

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 811. Risto Räppääjä - kiusaaja


En voi sanoa hirveästi pitäväni Sinikka ja Tiina Nopolan 'Risto Räppääjä' -lastenkirjoista, mutta on niillä tietysti oma kiinnostavuutensa ajankuvana.

Risto on joka suhteessa hyvin keskinkertainen, ei mikään älyn jättiläinen ja sellainen jota nyky-Suomessa ihannoidaan. Sellainen jota voi pitää hyvänä tyyppinä. Joka toheltaa kaikenlaista, on aktiivinen, mutta myös suorastaan tyhmä. Melkein perussuomalainen.

"Risto Räppääjä ja pullistelija" (2016) -kirjassa Risto on ironisesti itse pullistelija, josta tulee suoranainen kiusaaja, joka kiusaa niin Nelliä kuin varsinkin uutta naapurinpoikaa Sylvesteriä.

     *     *     *

Nopoloiden kirja on siinä mielessä kiinnostava, että sitä voi lukea ja tulkita monella tavalla, mutta Risto Räppääjän käytös täyttää selkeästi kiusaamisen tunnusmerkit, vaikka niin tässä tapauksessa kuin yleensäkin, kiusaajaa aina myös puolustetaan ja hänen toimintaansa puolustellaan ja ymmärretään.

Kiusaaja on usein suosittu oppilas, josta niin oppilaat kuin opettajat pitävät. Silti hän saattaa pitää yllä valtarakennetta, jossa osa lapsista on kiusaamisen kohteena.

     *    *    *

Ristosta tulee kiusaaja, kun uusi naapurinpoika Sylvester tulee hänen reviirilleen. Pahinta on että Nelli pitää pojasta ja ehkä jopa enemmän kuin Ristosta. Sylvesterillä on myös jotain sellaista mitä Ristolla ei ole, eikä sitä ole helppo nopeasti - hyvästä yrityksestä huolimatta - saavuttaa. Eli fyysistä voimaa ja lihaksia, joilla voi pullistella.

Linkki:

Nopola, S. & Nopola. 2016. Risto Räppääjä ja pullistelija.

Nopola, S., Nopola, T. & Koivusalo, T. 2016. Risto Räppääjä ja Liukas Lennart. Elokuvakäsikirjoitus

Rantasila: "Risto Räppääjä ja viileä Venla" (2012)


"Risto Räppääjä ja viileä Venla" (2012)  suomalainen elokuva, jonka ohjasi Mari Rantasila. Risto Räppääjää esittää Lauri Karo ja Nelli Nuudelipäätä Venni Uotila. Kolmannessa lapsiroolissa, viileän Venlan roolissa, nähdään Olivia Ainali. Risto Räppääjä ja viileä Venla oli tuotantoyhtiö Kinotarin kolmas ja viimeinen Risto Räppääjä -sarjan elokuva. (Wikipedia)

      *     *     *

Kepeää kesäkatseltavaa keskiluokkaisille lapsille Suomessa.

tiistai 2. toukokuuta 2017

Koivusalo: "Risto Räppääjä ja Liukas Lennart" (2014)


Elvi- ja Rauha-tädit yrittävät löytää sopivan isähahmon Ristolle. (IMDb)

"Risto Räppääjä ja liukas Lennart" (2014) on Risto Räppääjästä kertova suomalainen musikaalielokuva, jonka on ohjannut Timo Koivusalo

Elokuva palkittiin lokakuussa 2014 Saksassa Schlingelin kansainvälisillä lasten- ja nuortenelokuvien festivaalilla  parhaan eurooppalaisen lastenelokuvan palkinnolla. (Wikipedia)

   *     *     *

Hauska komedia, joka toimii Vesa Vierikon toiminnallisen taituruuden ja Timo Koivusalon ohjaustyön ansiosta.

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 471 - Tornista torniin



Vappuun mahtui mm. kaksi käyntiä paikallisissa torneissa, kummatkin nykyisen Hämeenlinnan alueella. Toinen tosin oli entisen Vanajan ja toinen Hauhon kunnan alueella.

Oikeastaan missään torneissa ei ollut tarkoitus käydä, mutta ne ikään kuin .. jättiläisinä vain tömähtivät eteen.

Linkit:

Honkalanrannan lintutorni. Google Maps

Hauhon kirkonkylä (Vuorenharju). Google Maps

maanantai 1. toukokuuta 2017

Zemeckis: "Salaisuus pinnan alla" (2000)


Yliopistoprofessorin vaimo uskoo, että hänen järven rannalla sijaitsevassa kodissaan Vermontissa kummittelee  tai sitten hän on menettämässä järkensä. (IMDb)

"Salaisuus pinnan alla" (2000) on elokuva, jonka ohjasi Robert Zemeckis ja sen pääosissa näyttelevät Harrison Ford ja Michelle. Elokuva kertoo Claire nimisestä naisesta, joka alkaa nähdä naisen haamun kotonaan. Hän luulee tulevansa hulluksi, kunnes saa tietää että haamu kuuluu kadonneelle naiselle. Mitä haamu haluaa ja miksi hän kummittelee juuri Clairen luona onkin sitten jo ihan eri asia. (Wikipedia)

      *     *     *

SUB KLO 21:00

     *     *      *

Kauhuelokuvien parhaimmistoa 2000 -luvulla.