perjantai 2. helmikuuta 2018

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 532 - Draamaa Potterista koululaisille


Eilen oli draamaohjaaja- / ilmaisutaidonopettaja urani - jos sellaisesta voi puhua - uusi päänavaus. Olin käsikirjoittanut draamaa J.K. Rowlingin "Harry Potter ja viisasten kivi" (1997) -kirjan pohjalta. Kirja on yksi kaikkien aikojen suosituimmista ja ennen muuta myydyimmistä lastenkirjoista, mikä teki tehtävästä jollain tavalla erityisen haastavan. Tehtävää tietyllä tavalla helpotti toisaalta se, että ryhmän oli pieni (12 henkilöä) ja että etukäteistiedon mukaan he eivät olleet perehtyneet ainakaan kovin hyvin Potter-kirjoihin. Todellisuudessa joukossa oli kolme (3) Potter-fania, mikä oli positiivinen yllätys!

     *     *      *

Aluksi mietin, tiivistänkö koko saagan vai keskitynkö vain ensimmäiseen kirjaan? Jälkikäteen ajatellen valinta ei ollut huono, vaikka toisinkin olisi tietysti voinut toimia.

Rakenne oli yksinkertainen ja se noudatti kronologisesti kirjan, sanoisinko, seikkailullista rakennetta. Tietyt harvemmin esiinnostetut, mutta keskeiset teemat, olin nostanut esiin.

1) jokaisella on mahdollisesti (yliluonnollisia) kykyjä, joita ei ole edes huomannut itsellään olevan tai ei ole päässyt kokeilemaan, olisiko hänestä siihen, mihin uskoo pystyvänsä.

Kirjassa tätä teemaa ilmensi parhaiten tilanne, jossa Harry kohtaa brasilialaisen boa ja puhuu tietämättään käärmeiden kieltä, mikä on samalla viittaus kauas eteenpäin kolmanteen kirjaan ja vielä siitäkin eteenpäin.

2) Rowling yksitoikkoisesti vyöryttää tapahtumia yhdestä ja samasta rohkelikko-näkökulmasta kirjailijana, kaikkitietävänä kertojana, vapaalla epäsuoralla kerronnalla ym. Joten yksi tilanne, joka ei Rohkelikkojen kannalta ollut erityisen mairitteleva otettiin uudestaan kolmesta muusta näkökulmasta.

Ja katso! Parempiakin ratkaisuja löytyi, kun sankaruuden etsinnän sijaan käytti esim. aivojaan tai keskustelutaitojaan.

Ennen kuin oli päästy toiseen teemaan, lajitteluhattu sijoitti jokaisen varhaisnuoren yhteen neljästä tuvasta. Valinnan jälkeen saattoi tupaa vaihtaa jonkin toisen kanssa, jos tupa tuntui jostain syystä väärältä tms. Lajitteluhatun laulusta ja miten se luonnehti eri tupi käytiin lyhyt keskustelu, ennen muuta siltä kannalta, miten oma tupa poikkesi muista. Ja koska oltiin roolissa ei tarvinnut samastua esim. rohkelikkoihin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti