maanantai 23. huhtikuuta 2018

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 873. Kumpi on todempaa kansantarinat vai historian tulkinnat?


(Historian)tutkijat eivät ole vielä ymmärtäneet, että ei vain tosilla tarinoilla ole merkitystä. Esimerkiksi uskontojen tarinat vaikuttavat vääristävinä mielenteknologioina ihmisiin ja heidän käyttäytymiseensä. Historiaakin tulkitaan länsimaissa ja Venäjälläkin koko ajan (pakko)kristitystä näkökulmasta. Vaikkapa saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen folkloren - ja tosien tarinoiden - sisältä  käsin tarkasteltuna, historia ja sen tapahtumat näyttäisi hyvin toisenlaisilta.

Saamelaisten historiassa ei ole valtiota ja maanomistajia vaan paimentolaiskansoja, jotka elävät elämäänsä ennen kuin skandinaavit valloittajat tulivat ja veivät heidän maansa ja omivat ne itselleen. Voidaan tietysti ajatella että vääristävilläkin tarinoilla saattaa olla joissain tilanteissa myönteisiä vaikutuksia ihmisten käytökseen. Kristinuskon lähetyskäsky ja kehotus täyttää maa, voidaan ajatella positiivisesti, vaikka tämän päivän maailmassa - ja Suomessa - tehtävä tuntuu mm. porvarihallitusten politiikan takia hazardihommalta.

Linkki:

Historiasta tuli vallan väline. (Intia) By Tommi Hannula. Helsingin Sanomat / Ulkomaat 22.04.2018

Punaisten virhe loi myytin 9-vuotiaana kaatuneesta lapsisotilaasta. (Suomi) By Joonas Laitinen. Helsingin Sanomat / Sisällissota 21.04.2018

Lapsia ei haluta uppoavaan laivaan. ByAnn-Mari Huhtanen. Helsingin Sanomat / Analyysi 21.04.2018

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti