lauantai 30. kesäkuuta 2018

RUNO ON VAPAA. Osa 1265 - syy





[voi, voi! kävelit auton alle tms. ja siihen on syynsä.]

täydellinen en
ole. monta asiaa
olisin voinut
jättää tekemättä

[jäät makaamaan asfalttiin. tarkoitus ei ollut niin paha kuin teko, mutta kukaan ei enää tämän jälkeen uskoo sinua. silmät eivät valehtele. ja tehtyä ei saa tekemättömäksi.]





Link:

hoobastank - the reason.youtube

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 588 - Tuulista Katumajärvellä


- Tuulista, ei ole uutinen. Viime päivät on tuullut ja jopa satanut. Mutta kun tuuli kääntyy pohjoiseen ja puhaltaa navakasti pienenkin järven aallot nousevat suhteellisen korkeiksi ja syntyy jopa maininkeja.

Eilen oli sellainen päivä. Noin joka kymmenes aalto oli niin korkea että heitti vedet korkealle laiturille, jolla seisoin. Ja vilpoista oli uimahousut jalassa tyhjällä rannalla.

Laituri myös keinui niin, että oli keskityttävä siihen, mitä oli tekemässä eli seisomiseen ja värjöttelyyn.

- Hei, mitä minä teen täällä? Olenko oikeasti menossa tänäänkin uimaan? No, takaisinkaan en voinut lähteä - uimatta. Olinhan vaivautunut rantaan.

Laskeuduin portaita pitkin alas veteen ja viimeisellä  portaalla kastuin, kun taas yksi maininki löi laituriin. Sitten vain heittäydyin veteen. Ja vedessä oli yllätyksekseni tosi lämmintä.  Ulkoilman viileys sai veden tuntumaan lämpöiseltä.

Porskutin pitkään aallokossa ja oli hauskaa kuin vuoristoradassa.

perjantai 29. kesäkuuta 2018

RUNO ON VAPAA. Osa 1264 - olet minun sieluni





[kuvitellaan, kuvitellaan vaikka että sielu on ... pallo? ja pallon sisällä on toinen pallo. tällä logiikalla sinä - tai joku muu - voisi olla sieluni sisällä... tai toisinpäin.]

loistat sisällä-
ni, koska olet siellä,
niin, jos et lähde 
pois, olet aina (sisälläni)

[ontuvan erikssonin logiikkaa, mutta mitä muuta tällaiselta ... tekstiltä? voi odottaa...]



Link:

modern talking - you're my heart, you're my soul. youtube

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 587 - Sataa, sataa ropisee..


Koskaan sinä aikana, kun olen asunut nykyisessä paikassa, ja siitä on kauan kun muutin, ei ole käynyt niin kuin tänä aamuna. Jouduin parin sadan metrin jälkeen kääntämään pyörän ohjaustangon paluusuuntaan. Vettä tuli valtavasti, eikä lähellä ollut suojaa, enkä olisi ehtinyt tehdä mitään vaikka olisi ollutkin. Taivas kaatui niskaan muutamassa sekunnissa ja olin polvesta alaspäin aivan märkä. Edes sadeviitta, joka minulla oli päälläni ei suojannut yhtään.

Hätä ei ollut tietysti tämännäköinen ja suunnitelma B on aina käytössä ja sitten suunnitelma C, jos B ei toimi jne. No, kova kuuro tietysti loppui aikanaan - ja sade ulkona on nyt sellaista, että siellä voisi hyvin ajaa pyörällä kastumatta koko matkan. Yleensä tarkkailen ympärilleni ja huomaan tällaiset tilanteet. Tavallisena aamuna katson ainakin Forecan tai Ilmatieteenlaitoksen sääennusteet. Tänä aamuna en sitäkään tehnyt. Lähdin soitellen sotaan.

      *     *     *

Kenties (mittaus)historian pitkin kuiva kausi saikin loppua. Eilen kerrottiin radiossa, että puolet viljasadosta on mennyt Etelä-Suomessa ja viidennes pohjoisemmassa. Kohtuullinen sade kuulemma pelastaa paljon, mutta tuskin viljat lakoonnuttava rankkasade.

Ja metsän pienet ja vähän isommatkin eläimet saavat taas riittävästi juodakseen. Ja sade merkitsee myös sitä, että lätäköissä sikiää massiivinen hyttyssukupolvi, joka iskee parin viikon sisällä kimppuun samalla voimalla kuin tämänaamuinen sade.

torstai 28. kesäkuuta 2018

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 897. Minkä ihmeen Tuulen luola?


Ilmeisesti universumin laidalla kaukana lännessä Kalliovuorilla (Rocky Mountains) on tällä hetkellä Tuulen (Tate) koti. Aikojen alussa Tatella oli maja myös universiumin keskellä Mustilla vuorilla (Black Hills).

Entä kuka tai mikä oli ja on Tate? Hän on yksi neljästä lakotojen suuresta hengestä. Erikoiseksi Taten tekee se, että hän halusi ystävystyä ihmisten kanssa, ja tuli ihmisenä (Kola) maailmaan. Tällöin ihmiset asuivat vielä maan alla ja osa heistä oli biisonikansaa.

Vanhin ja viisain ihminen oli Wazi ja hänen puolisonsa oli Wakanka ja heillä oli tytär Ite. Tytär oli kaunis, yhtä kaunis kuin Kuu, minkä takia hänen vanhempansa halusivat naittaa hänet suurelle hengelle. Ja Tate saapui kuin tilauksesta ihmisenä heidän luokseen, ja rakastui Iteen.

Henkien oli kuitenkin kielletty naimasta ihmisiä ja päinvastoin, mutta Tate halusi niin paljon Itea, että luopui erityisasemastaan. Pariskunta sai neljä lasta, jotka ovat samat kuin neljä tuulta, neljä ilmansuuntaa.

Rituaaleissaan ihmiset muistavat vielä tänä päivänä sitä, että he ovat sukua suurille hengille tuulten kautta. Sen lisäksi ihmiset kutsuvat mm. piippuseremoniassa Isoisää (Wakan Tanka) ja Äiti maata (Unci Maka).

      *      *       *

Tuulen luola herättää kysymyksen siitä, miksi Tate - tai ainakin hänen puolisonsa Ite - halusi ihmisten tulevan maanpinnalle. Maan alla Makan huomassa ihmisillä oli kaikkea niin kuin paratiisissa, eikä mistään ollut pulaa.

Maan pinnalla ihmiset olivat lähempänä taivasta Skanskaa tai niin kuin sittemmin häntä on kutsuttu Wakan Tankaa. Ja maanpinnalla liikkuivat myös Taten ja Iten lapset, jotka olivat sukua ihmisille. Niin, ehkä maanpinnalle tuleminen herätti biisonikansan tietoisuuden henkisyydestään. Ihminen ei ollut pelkkää lihaa ja verta.

Lakotat tajusivat että heidän oli metsästettävä biisoneita selviytyäkseen maanpinnan toisenlaisissa oloissa, tehtävä itse tulella ruokansa, puettava vaatteet päälle ym.

Ja Tuulen luola oli väylä, jonka kautta he pääsivät ylös maan alta. Maanpinnalla oleminen on ikään kuin välitilassa olemista. Ihmiset ovat toisaalta taivaankannen alla ja siis maanpinnalla. Kiivetessään korkealle vuorelle esim. Black Hillsien Harney's Peak -vuorella, he olivat lähempänä Wakan Tankaa kuin tasangoilla. Siksi vuoret olivat pyhiä.

Linkki:

...

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 586 - Legenda tuulen kodista


Oikeastaan tällaista legendaa tuulen kodista ei ole olemassa vaan on yksinkertaisesti tarinoita, jotka liittyvät luolaan Mustilla vuorilla (Black Hills) -vuorilla Etelä-Dakotassa, jota Pohjois-Amerikan alkuperäisasukkaat ovat kutsuneet Tuulen luolaksi (Wind Cave). Valkoiset antoivat luolalle nimen Ludlowin luola, mikä liittyy surullisen kuuluisan kenraali Custerin insinööriin Ludlowiin. Custerhan koki USA:n historian murskaavimman tappion Little Big Hornissa yrittäessään viedä väkisin intiaanien maat, vaikka muutamaa vuotta aiemmin USA:n liittovaltio oli taannut, ettei alueeseen enää kosketa.

Tuulen luola löydettiin (niin kuin Pohjois-Amerikka mantereena löydettiin) vähän ennen kuin valkoiset eurooppalaiset emigrantit lyötiin Cheyenne -joen rannalla. Ironista on että luolan löytämisessä Custerin retkikuntaa / sotilaita auttoi Hanhi (Goose) -niminen lakota-opas, joka ei ilmeisesti ymmärtänyt, etteivät eurooppalaiset kristityt kunnioittaneet alkuperäiskansojen pyhiä paikkoja, eivätkä pitäneet kiinni sopimuksistaan.

Luola ja vuosisatojen aikana monien intiaaniheimojen sinne tuomat esineet ym. häpäistiin. Sotilaat virtsasivat ja sotkivat paikat, tuhosivat kalliomaalauksia ym. Tieto Tuulen luolan tuhoamisesta saavutti varmasti nopeasti lakota-intiaanit, joiden kimppuun Custer hyökkäsi.

     *     *     *

Samaan aikaan kuin yhden juutalaisen lahkon profeetta Jeesus vaelsi pitkin Palestiinaa, intiaaniheimot saapuivat tasangoille ja sioux-intiaanien (lakotat, dakotat, nakotat) keskuudessa syntyi legenda valkoisesta biisoninaisesta. Tätä oli kuitenkin edeltänyt vaihe, joka oli synnyttänyt vanhemman tarinaperinteen, mihin tarinat Tuulen luolasta liittyvät.

Kun intiaanit vaelsivat idästä länteen, hieman niin kuin valkoiset 2000 vuotta myöhemmin 1850-luvun puolivälissä, syntyi ensin mm. tarina biisonikansasta, joka asui ensin maan alla (Tuulen luolassa), mutta nousi sitten biisonien mukana maan päälle luolan kautta.

Kaiken kukkuraksi ajateltiin, että koko Black Hillsin alue, jolla luola - luolia tosin oli muitakin, kokonainen luolasto - sijaitsi oli tunnetun maailman, koko universumin keskus, jonka ympärillä mm. sioux -heimot levittäytyivät asumaan, eri ilmansuuntiin.

Tarinan mukaan Tuulen (Tate) puoliso (Ite) houkutteli ihmiset maan pinnalle. Heille luvattiin yltäkylläistä elämää, paljon riistaa ym. ruokaa, mihin he uskoivat. Ja lopulta seitsemän perhettä, joka on siouxien heimojen lukumäärä, suostui tulemaan luolan kautta niin kuin biisonitkin ylös luolasta.

Pian ihmiset huomasivat, ettei elämä ollut niin helppoa kuin heille oli luvattu, mutta he eivät enää voineet palata takaisin. Ihmiset kulkivat ympäri tasankoja ensin idästä länteen, sitten pohjoiseen ja lopulta etelästä he löysivät biisonit, juuri läheltä Tuuleen luolaa ja Black Hillsin alueelta.


Linkki:

Sundstrom, Linea. Storied Stones. Indian Rock Art of the Black Hills Country. 2004. Google Books

keskiviikko 27. kesäkuuta 2018

RUNO ON VAPAA. Osa 1263 - kutsun sinua





[viivi astuu hikoilumajaan, jonka sisäänkäynti on idässä ja hän menee istumaan majan vastakkaiseen nurkkaan. ja  kun saunassa ollaan vaatteita ei ole tietysti päällä.]

iso[isä OR äiti] katso minua
minua tavallista [naista OR miestä]ja
    minun (rauhan)piippuani

toivon että saan elää täyttä elämää
    kanssa perheeni, sukuni, kansani

siksi kutsun sinua

[armas heittää majaan tuotujen kuumien kivien päälle vettä niin että ne kihahtavat ja ilmaan nousee höyryä.]



Link:

Lakota Lodge Songs - Spirit Calling Song (Tunkasila Wanmayung Un Ye). YouTube

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 585 - Legenda valkoisesta biisoninaisesta


Lakotojen tärkein tarina, niin kuin on kai moneen kertaa jo sanottukin, on legenda valkoisesta biisoninaisesta, joka on elävää kansanperinnettä. Siksi se kerrotaan joka kerta hieman eri sanoin ja eri tavalla.

Kertomus antaa selityksen mm. sille, miksi Cheyenne Riverin intiaanireservaatissa vielä vuonna 2018 säilytetään salailessa paikassa pitkää (rauhan)piippua.

     *     *     *

Legenda alkoi näin:

Kauan aikaa sitten kaksi nuorta miestä oli metsästämässä (toisissa tarinoissa he etsivät biisonilaumoja ennen metsästystä), kun jostain ilmestyi heidän eteensä kaunis valkoiseen puhvelinnahkaan pukeutunut nainen.

Toinen metsästäjistä katsoi naiseen ja tunnisti hänet hengeksi tai pyhäksi olennoksi ja laski katseensa. Toinen miehistä sen sijaan loi naiseen himokkaan katseen ja halusi naisen itselleen (vaimoksi).

Nainen viittoili innokkaan soturin luokseen, ja kun tämä oli saavuttanut naisen, mies peittyi pölypilveen ja katosi näkyvistä. Kun pöly laskeutui, jäljellä ei ollut kuin kasa miehen luita naisen vieressä.

Käveltyään toisen miehen luokse hän selitti, että mies sai vain mitä oli tilannutkin, sallien tämän olla ja elää elämänsä, lyhyen aikaa, niin kuin halusi ja sitten hän sai kuolla ja mädäntyä. (Kaikki tapahtui muutamassa sekunnissa!)

Sitten Valkoinen puhvelinainen kehotti toista metsästäjää menemään kansansa luokse ja kertomaan kansalle, että he valmistautuisivat hänen saapumiseensa ja siihen, että hän opettaa heidät rukoilemaan (palvelemaan henkiä).  Nuori metsästäjä noudatti naisen kehotusta.

Kun valkoinen puhvelinainen saapui pyhine nyytteineen, joka sisälsi rukouspiipun (ja siinä poltettavia yrttejä), hän opetti kansalle seitsemän pyhää tapaa rukoilla (olla yhteydessä henkiin).

Nämä "rukoukset" ovat seremonioita, joihin kuuluu 1) hikoilumaja-seremonia puhdistautumista varten, 2) nimenanto-seremonia lapsen nimenantoa varten, 3) parantamisseremonia ruumiin ja hengen tervehdyttämiseksi, 4) seremonia jossa tullaan sukulaisiksi, 5) miesten ja naisten  avioliittoseremonia, 6) seremonia jossa etsitään näkyjä ja ollaan yhteydessä Wakan Tankaan, Suureen henkeen, omaan elämään liittyvissä kysymyksissä sekä 7) aurinkotanssi-seremonia, jossa rukoillaan hyvinvointia kansalle.

Kun Valkoinen puhvelinainen oli opettanut seremoniat lakotoille täydellisesti, hän kertoi, että hän palaisi takaisin pyhän nyytin  ansiosta, jotka hän jätti heille. Ennen lähtemistään hän kertoi myös, että hänessä olivat kaikki elämän- ja vuodenajat (four ages) ja hän tulisi takaisin kansan luokse jokaisena aikana. Ja (vuoden lopulla pimeimpään aikaan) hän tulisi ja palauttaisi harmonian ja henkisyyden (kurjuuden ja) ongelmien keskellä (jos sellaisia olisi).

Sitten hän käveli vähän matkaa leiristä poispäin, katsoi vielä taakseen ihmisiä ja istuutui maahan. Kun hän taas nousi ihmiset hämmästyivät, kun näkivät hänen muuttuneen MUSTAKSI biisoniksi. Kun hän taas käveli vähän matkaa, biisoni laskeutui alas, ja tällä kertaa hän muuttui KELTAISEKSI biisoniksi. Kolmannella kerralla kun biisoni käveli taas vähän eteenpäin ja asettui maahan makaamaan ja aikaa kului, hän muuttui PUNAISEKSI biisoniksi. Käveltyään viimeisen kerran ja laskeuduttuaan maahan ja noustuaan taas ylös, hän muuttui VALKOISEKSI biisonivasikaksi, joka oli merkki profetian toteutumisesta. (Hän palaisi takaisin aina myös, kun valkoinen biisonivasikka syntyi!)

     *     *     *

Pyhän nyytin hän jätti lakota-kansalle ja se on siis yhä lakotojen luona pyhässä paikassa Cheyenne Riverin intiaanireservaatissa Etelä-Dakotassa. Sen suojelija on Arvol Looking Horse -niminen mies, joka käyttää sitä kansan seremonioissa.

Alla olevassa blogissa legendan todetaan vielä vuonna 2018 olevan "toiveita herättävä henkisen valaistumisen ja tietoisuuden herättämiseksi". Maailmassa kun on edelleen paljon hämmennystä ja sotia ym, ja monet ihmiset (muutkin kuin siouxit) etsivät merkkejä rauhasta (ja paremmasta maailmasta).

Linkki:

White Buffalo Calf Woman’s story serves as a blueprint. The Lakota’s sacred story provides a source for spirituality and guidelines for living life. Native Daughters -blogi

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 585 - Sara ja pandat


Eilen oli Saran suuri päivä, vaikka hän ei sitä itse tiennytkään, sillä hän pääsi Ähtärin eläinpuistoon katsomaan pandoja. Tietysti Saralle oli kerrottu ja näytetty minne ollaan menossa, mutta tuskinpa hän sitä ihan ymmärsi. Matka oli hänen pienen elämänsä ensimmäinen vähän pidempi (auto)matka.

Tunnelmaa viritti pysähtyminen välimatkan krouvissa Orituvalla, jossa oli myynnissä - yllätys, yllätys - pehmopandoja, jollainen tietysti tarttui mukaan. Takapenkillä matka sujui iloisesti uuden ystävän kanssa. Toki Saralla oli ollut jo ennen tätä 2-3 muuta pandaa!

Ensimmäinen panda oli Riihimäen CM-tavaratalosta löytynyt käsinukke. Valitettavasti toista samanlaista käsinukkea ei löytynyt mistään, joten avoimeksi jäi, onko panda Lumi vai Pyry. Kun käsinukke löytyi, Sara ei ollut vielä tässä maailmassa vaan vasta kohdun lämmössä.

Toinen pehmopandoista löytyi kuukausi sitten konkurssiin menneestä Hämeenlinnan Lelushopista, jossa oli niinikään yksi panda. Tämän jälkeen pandoja oli tarvittavat kaksi, mutta toinen oli käsinukke ja toinen tavallinen pehmolelu.

Kolmas pehmolelu löytyi Hämeenlinnan Prisman parkkipaikalta, jonne oli majoittunut Tivoli Seiterä. Aivan auton vieressä - Prismaan mennessä - oli koju, josta saattoi naruista vedellä kymmeniä erilaisia pehmoleluja - ja kuinka ollakaan arpa osui pandaan! Eikä mihinkä tahansa pandaan vaan Kung-fu Pandaan, mistä tuli siihen asti suurin pandahittituote pienen Saran elämässä.

     *     *     *

Eilen eläintarhassa Sara näki rattaista käsin sekä Lumin että Pyryn livenä, sekä sisällä että ulkona. Syömässä bambua ja kiipeilemässä puissa ym. Ja päivästä tuli varmasti ikimuistoinen, vaikka alle 1-vuotias lapsi tuskin muistaa päivästä kovin paljon, mutta valokuvia ja videoita katsellaan ahkerasti vielä pitkään.

RUNO ON VAPAA. Osa 1262 - silm[ä OR i]tön vivi





[ei katsele ympärilleen, ei arvioi tilanteita, ei huomaa muutoksia tyylissään: puheissaan, kävelyssään, pukeutumisessaan ym.]

- sun on parempi
katsoo miten kävelet
tai susta tulee
kalkkilaivan kapteeni

[gangsta katsoo viviä suoraan silmiin, mutta tämä ei näe eikä kuule mitään. katselee merelle, kaukana siintävää sinistä saarta.]






Link:

coolio - gangsta's paradise (feat. L.V.). youtube



- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 584 - Helsingin henki vm 2018


Aamun radiosta jäi kaikumaan korvissa uutinen Trumpin ja Putinin tapaamisesta Helsingissä. Suomalaiset virkamiehet eivät tienneet eilen vielä mitään koko asiasta.

Ehkä tilanne kertoo tästä ajasta jotain olennaista. Enää ei järjestetä vakavasti otettavia "Euroopan turvallisuus ja yhteistyö" -kokouksia tms. Suuret johtajat kohtaavat satunnaisesti jossain missä tahansa ja se on sitten siinä. Muut kuulevat kokousten tuloksista tai niiden puutteesta, jos kuulevat meedioiden välityksellä. Verkkoihin ei luoteta ja kaikilla seinilläkin ovat silmät, ennen kuin ne on revitty pois.

Suuret kansainväliset organisaatiot ovat mentaalisella tasolla kriisiytyneet ja tarkoitan nyt YK:ta ja Natoa. Niiden arvovalta on liikaa USA:n oikkujen varassa. Kun Varsovan liitto 1990 -luvun alussa lakkautettiin, olisi Nato tullut samalla kuopata. Nyt USA-vetoisen Naton olemassaolo ruokkii mm. ääriliikkeitä ympäri maailmaa. YK:n rahoitus puolestaan on USA:n varassa, jolloin kaikki parisen sataa muuta maata joutuvat pokkuroimaan Pohjois-Amerikassa asuvia eurooppalaisia emigrantteja, uudisasukkaita ja siirtolaisia.

     *     *     *

En pitäisi Helsinkiä enää turvallisena paikkana Donald Trumpin ja Vladimir Putinin kaltaisille henkilöille, sillä täällä jos missä voi sattua kaikenlaista ikävää. Lennäkit lentävät vaivatta mereltä Kalastajatorpalle tms. Tosin Putin saa varmasti kulkea kaikessa rauhassa pitkin Helsingin katuja.

On vaikea kuvitella asioita, joista USA:n ja Venäjän presidentit voisivat keskustella. Mieleen tosin tulee, onko maailmassa tapahtumassa uudenlaista sotilaallista ryhmittäytymistä. Ehkä USA ja Venäjä löytävät toisensa ja jättävät EU:n oman onnensa nojaan, sillä kumpikinhan tulee toimeen ilman EU:ta erinomaisen hyvin. Toinen tosin vetää EU:ta puoleensa ja toinen työntää sitä vastakkaiseen suuntaan.

Kenties Trump on kiinnostunut Venäjän läheisistä Kiina-suhteista. USA, Venäjä ja Kiina ovat varmaan amerikkalaisen miljardöörin silmin maailman napoja lähitulevaisuudessa. Britit imperiumeineen ovat tälle kolmikolle varmasti sopiva eurooppalainen liittolainen. Eurooppa taas on taloudellisesti taantuvaa, "rauhaa rakentavaa" mennyttä maailmaa.

Linkki:

Marta Allevato (@MartaAllevato). White House eyes Helsinki for #Trump - #Putin sitdown https://politi.co/2K7kEhw  via @politico. Twitter 27.06.2018

White House eyes Helsinki for Trump-Putin sitdown. The Finnish capital would give Trump and Putin a backdrop loaded with historical significance for U.S.-Russia relations.
By ANNIE KARNI and ANDREW RESTUCCIA. By Poitico 26.06.2018

tiistai 26. kesäkuuta 2018

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 583 - Legenda Kiljukotkasta ja Mustavariksesta


Monta sukupolvea sitten kaksi nuorta miestä, joiden nimet olivat Kiljukotka (Spotted Eagle) ja Mustavaris (Black Crow), rakastuivat samaan intiaanityttöön nimeltä Punainen lintu (Red Bird), joka oli kaunis ja taitava käsistään. Hän osasi käsitellä niin nahkaa kuin sulkiakin ja hän piti enemmän Kiljukotkasta, mikä teki Mustavariksen onnettomaksi ja mustasukkaiseksi.

Erään kerran Mustavaris meni ystävänsä luokse ja sanoi: - Hankitaan muutama hieno hevonen - ja samalla kotkansulka päähineeseen - ja käydään ottelemassa Pahania vastaan.

- Hyvä ajatus, Kiljukotka sanoi ja nuoret soturit menivät majaan hikoilemaan puhdistaakseen itsensä kamppailua varten. Saunan jälkeen he ottivat esiin lääkeyrttinsä, kilpensä ja maalasivat kasvonsa punaisiksi - ja tekivät kaiken, mitä soturin tulee tehdä ennen yhteenottoa. Sitten he ratsastivat Pahania vastaan.

Yhteenotto ei mennyt hyvin. Pahani ei ollut yllätettävissä ja nuoret soturit eivät päässet lähelle hevoslaumaa. He eivät vain epäonnistuneet ponien sieppaamisessa vaan he menettivät myös omansa yrittäessään hiipiä vihollisen hevosten luokse. Kiljukotka ja Mustavaris onnistuivat tuskin paeta jalan, koska Pahani etsi heitä kaikkialta. Kerran he joutuivat piiloutumaan veden alle järveen ja hengittämään sieltä ruo’on kautta. Sen verran taitavia nuoret miehet olivat, että Pahani lopulta luopui heidän takaa-ajostaan.

     *     *     *

Kävellen matka kotiin oli pitkä. Mokkasiinit kuluivat rikki ja jalat vuosivat verta. Lopulta he tulivat korkean kallion juurelle. - Mennään tuonne ylös, sanoi Mustavaris, ja otetaan selvää, seuraako vihollinen meitä vielä! Kiivettyään ylös ja katseltuaan joka suuntaan he näkivät, ettei kukaan ollut heidän jäljillään. Kallionkielekkeellä paljon heidän alapuolellaan he huomasivat kotkanpesän, jossa oli kaksi poikasta. - Otetaan nyt nuo kotkat ainakin mukaan, Mustavaris sanoi. Pesään ei päässyt kiipeämällä kaarevaa kiviseinää pitkin, mutta Mustavaris otti lassonsa, teki siihen silmukan ja pani köyden Kiljukotkan rinnan ympärille ja laski hänet alas.

Kun ystävä oli pesän reunalla, Mustavaris sanoi itsekseen: - Voin jättää hänet kuolemaan. Kun saavun kotiin, Punainen lintu nai minut. Ja hän heitti köydän pään alas ja lähti pois katsomatta taakseen tai kuuntelematta Kiljukotkan huutoja.

Lopulta Kiljukotkalle valkeni, että hänen ystävänsä oli pettänyt hänet, että hänet oli jätetty kuolemaan. Köysi oli liian lyhyt, jotta hän olisi kyennyt laskeutumaan sen varassa maahan. Alas oli 300 jalkaa pudotusta. Hän oli yksin kahden kotkanpojan kanssa, jotka kirkuivat vihaisesti oudolle kaksijalkaiselle olennolle, joka oli tullut heidän kotiinsa.

     *     *    *

Mustavaris palasi kyläänsä. - Kiljukotka on kuollut soturin kuoleman, hän kertoi ihmisille. Pahani tappoi hänet. Koko kylä suri kovasti Kiljukotkaa, sillä kaikki olivat pitäneet hänestä. Punainen lintu viilsi terävällä veitsellä käsivarsiinsa ja leikkasi hiuksensa osoittaakseen kaikille suruaan. Lopulta hänestä kuitenkin tuli Mustavariksen puoliso, sillä elämän oli jatkuttava.

Kiljukotka ei ollut kuitenkaan kuollut vaan oli yksin kallionkielekkeellä. Kotkat tottuivat vähitellen häneen ja kotkavanhemmat toivat hänelle paljon ruokaa - kaneja, preeriakoiria ja villikanoja - jotka hän jakoi kahden poikasen kanssa. Ehkä Kiljukotkan kaulallaan kantama lääkenyytti sai kotkat hyväksymään hänet, sillä siinä oli ainetta niidenkin parantamiseksi. Silti elämä kalliolla ei ollut helppoa. Kieleke oli niin kapea, että hän joutui sitomaan itsensä yöksi kiinni, ettei olisi pudonnut alas. Tällä tavoin hän vietti muutamia epämiellyttäviä viikkoja. Loppujen lopuksi hän oli kuitenkin ihminen, eikä lintu, jolla halkeama kalliossa voi olla koti.

Viimein nuoret kotkat olivat riittävän isoja alkaakseen harjoitella lentämistä. - Miten minulle nyt käy, ajatteli nuorimies. Kun linnut ovat lentäneet pesästä, lintuvanhemmat eivät tuo enää ruokaa. Sitten hän sai ajatuksen ja sanoi itsekseen: - Ehkä kuolen. Hyvin todennäköisesti, mutta en vain istu tässä ja luovuta.

Kiljukotka otti lääkenyytistä esiin pienen piippunsa, nosti sen taivasta kohti ja rukoili: - Wakan Tanka, Suuri henki, sääli minua. Sinä olet luonut miehen ja hänen veljensä, kotkan. Olet antanut hänelle kotkan nimen. Nyt yritän saada kotkat kantamaan minut maahan asti. Anna kotkien auttaa minua. Anna tämän onnistua!

Hän poltti piippua ja tunsi tulvahtavan itsevarmuuden puuskan. Sitten hän tarttui kahden nuoren kotkan jalkoihin. - Veljet, hän kertoi heille, olette hyväksyneet minut yhdeksi teistä. Nyt elämme tai kuolemme yhdessä. Hän hyppäsi alas kielekkeeltä ja huusi: -  Hoka-hei!

Hän odotti murskautuvansa maahan, mutta mahtavilla siipien iskuilla kaksi nuorta kotkaa kevensi hänen pudotustaan ja kaikki kolme laskeutuivat turvallisesti maahan. Kiljukotka kiitti Wakan Tankaa onnistumisesta. Sitten hän kiitti kotkia ja kertoi niille, että eräänä päivä hän tulisi heidän kunniakseen takaisin lahjojen kanssa.

     *     *    *

Kiljukotka palasi kyläänsä. Tilanne oli jännittävä. Hän oli ollut kuollut ja palasi takaisin elämään. Kaikki kyselivät häneltä, mitä oli oikein tapahtunut, kun hän ei ollutkaan kuollut.

Mutta hän ei kertonut heille. - Pelastuin, hän sanoi. Siinä kaikki. Ja näki rakkaansa menneen naimisiin petollisen ystävänsä kanssa mutta vaikeni asiasta. Hän ei halunnut riitaa ja vihamielisyyttä ja asettaa sukuja toisiaan vastaan. Sitä mikä oli tapahtunut, ei voinut muuttaa, joten hän hyväksyi kohtalonsa.

     *     *     *

Ehkä vuotta myöhemmin Pahani hyökkäsi joukkoineen kylään. Vihollisia oli kymmenen kertaa enemmän kuin sioux-intiaaneja ja Kiljukotkan kylällä ei ollut mitään mahdollisuuksia. Kaikki mitä soturit saattoivat tehdä, oli viivyttää Pahanin etenemistä, jotta vanhukset, naiset ja lapset ehtivät joen toiselle puolen.

Kun ihmiset oli saatu ohjattua joen yli, kourallinen sioux-sotureita taisteli urheasti työntäen vihollisen yhä uudestaan takaisin ja pakottaen Pahanin pysähtämyään ja ryhmittelemään joukkonsa uudelleen. Joka kerta siouxit kuitenkin joutuivat hieman perääntymään ja samalla he ottivat uuden aseman kukkulalla tai rotkon reunalla, jotta pystyivät suojelemaan perheitään.

     *     *     *

Kiljukotka ja Mustavaris osoittivat mitä suurinta rohkeutta altistamalla itsensä vapaaehtoisesti vaaraan. Lopuksi he kohtasivat kahdestaan vihollisen. Sitten äkkiä Mustavariksen hevoseen osui useita nuolia ja hän luhistui maahan. - Veli, anna anteeksi, mitä olen sinulle tehnyt, hän huusi Kiljukotkalle. Anna minun hypätä hevosesi taakse.

Kiljukotka vastasi: - Kuulut Kissakettuihin (Kit Fox), joiden olkanauhaa kannat. Kiinnitä merkki ja taistele loppuun asti. Sitten, jos jäät eloon, annan sinulle anteeksi tai jos kuolet, annan myös silloin anteeksi.

Mustavaris vastasi: - Kuulun Kissakettu-sotureihin ja kiinnitän olkanauhan. Joko voitan tai häviän. Ja hän lauloi kuolonlaulunsa, minkä jälkeen taisteli päättäväisesti. Ei ollut ketään, joka olisi tullut hetkeksi hänen tilalleen tai ottanut häntä hevosensa taakse. Häneen osui niin keihäitä kuin nuolia ja hän kuoli soturin kuoleman. Samalla kuolivat monet Pahanin sotilaat.

Kiljukotka oli ollut viimeinen joka näki Mustavariksen viimeisen taistelun. Lopulta hän liittyi muihin joen toisella puolella, minne Pahani ei heitä enää seurannut. - Miehesi kuoli hyvän kuoleman, Kiljukotka kertoi Punaiselle linnulle.

     *     *     *

Jonkin ajan kuluttua Kiljukotka nai Punaisen linnun. Ja paljon, paljon myöhemmin hän kertoi vanhemmilleen eikä kenellekään muulle, miten Mustavaris oli pettänyt häntä. - Annan hänelle nyt anteeksi , hän sanoi, koska kerran, kauan aikaa sitten, hän oli ystäväni ja koska hän kuoli soturin kuoleman, taistellen kansansa puolesta ja myös koska Punainen lintu ja minä olemme nyt onnellisia.

Pitkän talven jälkeen Kiljukotka kertoi vaimolleen, kun kevät oli jo tulossa: - Minun täytyy lähteä muutamaksi päiväksi pois täyttääkseni erään lupaukseni. Ja minun täytyy mennä yksin. Hän ratsasti yksin jyrkänteelle, jolta oli pelastunut ja seisoi taas kukkulan juurella, ja oli sen kalliokielekkeen alla, jossa kotkanpesä oli ollut. Kiljukotka otti piippunsa ja osoitti sillä kaikkiin ilmansuuntiin, sitten Äiti Maalle ja ylös Isoisälle, ja antoi savun nousta taivaalle. Samalla hän kutsui: - Kotkaveljet, kuulkaa minua.

Korkealta pilvistä ilmestyi kaksi mustaa pistettä kaarrellen. Nämä olivat ne kaksi kotkaa, jotka olivat pelastaneet hänet. Ja ne tulivat Kiljukotkan kutsusta, valtavat siivet kuninkaallisesti levällään. Ne syöksyivät alas ja päästivät ilkeän ilonhuudon  tunnistaessaan miehen ja laskeutuivat hänen jalkoihinsa. Kiljukotka siveli heitä sulallaan, kiitti monta kertaa ja antoi heille biisonin lihaa. Sitten hän kiinnitti pienet lääkeniput heidän jalkojensa ympärille ystävyyden merkiksi ja levitti pyhää tupakkaa alas kalliolta. Tällä tavoin hän teki sopimuksen ystävyydestä ja veljeydestä kotkakansan ja oman kansansa välille. Jälkeenpäin suuret linnun nousivat uudelleen taivaalle, kiertelivät paikallaan ja antoivat tuulen kuljettaa itseään. Lopulta ne katosivat pilviin. Kiljukotka käänsi hevosensa kotiinpäin ja palasi takaisin Punaisen linnun luokse syvästi tyytyväisenä itseensä.

Linkki:

Spotted Eagle and Black Crow. A White River Sioux Legend. Native American Legends.

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 582 - Sara ja neidonkorento


Juhannuspäivänä, oman kotitalon edessä, Saran otsalle laskeutui kaunis neidonkorento. Tapojensa mukaisesti se istahti pitäen hetken aikaa siipiä levällään ja sitten se nopeasti sulki ne. Se ei pysynyt paikallaan kuin kymmenisen sekuntia ja sitten lähes huomamattomasti lensi pois.

Heinähelteillä pihassa - ja pihan ja rannan välisellä alueella - näkyy toisinaan suuria sudenkorentoja, ukkokorentoja, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun näin neidonkorennon.

Oli hämmentävää, miten neidonkorento laskeutui keskellä pienen lapsen otsaa. Olivatko kenties samanväriset rattaat houkutelleet sen paikalle? Saran rattaat ovat täsmälleen saman siniset kuin oli korentokin.

Mietin mitä symbolisia merkityksiä on korennolla ja sillä, että se laskeutuu lapsen päälle. Ainakin sen sanotaan tuottavan onnea, että sudenkorento lentää pään yli! Ja neidonkorento on yksi sudenkorentolaji.

maanantai 25. kesäkuuta 2018

RUNO ON VAPAA. Osa 1261 - pois haukkasaaresta 4 (labyrintti)





[labyrinttikö sekoittaa kulkijaa? ei, ei. sen tarkoitus on osoittaa polut ja reitit, joita pitkin voi turvallisesti kulkea.]

kaikki elämä
kulkee kummallisia
kehiä pitkin
päivästä toiseen

[sinä ja minä olemme samassa labyrintissä. ehkä selät vastatusten tietämättämme. otan  piipun ja sytytän sen. näet että siinähän minä olen. savumme yhtyvät toisiinsa.]





Link:

Neihardt, John G. Black Elk Speaks. 1932


RUNO ON VAPAA. Osa 1260 - pois haukkasaaresta 3





[on aikainen aamu, ennen auringonnousua.]

aurinko *) tulee!
- siinä - aurinko tulee!
sanon vain: hyvä
voih, hyvä tulee!

[ensimmäiset säteet, ensimmäiset säteet horisontin takaa.]





Link:

nina simone - here comes the sun. youtube


*) ei, ei mitään surullista:


RUNO ON VAPAA. Osa 1259 - pois haukkasaaresta 2





[legendassa kojootti katseli vedenpinnassa leikitteleviä neidonkorentoja, kiihottui ja hyppäsi veteen parittelemaan sen-vedessä-olevan kanssa. epäonnistuttuaan se kysyi syytä korennoilta.]

- miksen onnistu 
paritella niin kuin te.
korennot eivät 
sanoneet mitään

[lopulta kojootti lähti pois, jolloin joku korennoista varoitti kojoottia siitä, että se voi loukata itsensä teräviin kiviin.]




Link:

loyle carner feat. tom misch - damselfly. youtube

sunnuntai 24. kesäkuuta 2018

RUNO ON VAPAA. Osa 1258 - pois haukkasaaresta 1





[samalla kun tanssit, kuvittelet kuulevasi selvästi kaukaisen viestin radiosta. ]

olen heittänyt
vaatteeni, tukkani, naa
mani kaiken mah
dollisen tuleen.

[- outoa, ajattelet, mutta jatkat tanssimistasi silmät kiinni salamoiden välkkeessä.]




Link:

bruce springsteen - dancing in the dark. youtube

lauantai 23. kesäkuuta 2018

RUNO ON VAPAA. Osa 1257 - juhannukseksi haukkasaareen 4





[cecilia laskeutuu päälleni jalat harallaan. työnnyn tuulen sisään.]

hän on tuuli
puhaltaa haukkasaaren
puissa. ratsastaa
öisin luokseni.

[saatuaan tarpeekseen, cecilia levittää haukan siipensä - ja lähtee omille teilleen.]




Link:

patric swayze - she's like the wind. youtube


perjantai 22. kesäkuuta 2018

RUNO ON VAPAA. Osa 1256 - juhannukseksi haukkasaareen 3





[valkoinen dodge lipuu pitkin preeriaa tai missä se nyt sitten milloin onkin. juhannuksena haukkasaaren rannassa. tai ainakin se pitäisi olla siellä jossain.]

ylhäällä lentää
tuulihaukka. tuo viestin
siipensä ovat
murtuneet. poikki.

[häviää haamuna haukka taivaalta kuin ei olisi siellä koskaan ollutkaan.]





Link:

mr. mister - broken wings. youtube

torstai 21. kesäkuuta 2018

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 581 - Legenda haukasta (Wakinyan) joka pelasti ihmiset


1800- ja 1900-luvuilla tehtiin paljon havaintoja suuresta linnusta. Väitettiin että jossain Villissä lännessä sellainen oli pyydystettykin ja että paikallinen lehti oli kuvannut sen. Urbaanit legendat ovat kuitenkin mitä ovat, eikä mitään todisteita tällaisista suurista linnuista ole enää tänä päivänä. Ei lehtijuttua, valokuvaa tai edes silminnäkijöitä.

Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen tarinoissa suuret linnut (Thunderbird) kuitenkin elävät vielä vuonna 2018. Lakotojen suuri haukka (Wakinyan) jopa pelasti ihmiset hukkumiselta meressä asuvien *) olioiden (Unktehi ) käsistä aikojen alussa.

Ihmiset pakenivat sen aikaisille korkeimmille vuorille, luultavasti Black Hills -vuorille, missä he anelivat apua Wakan Tankalta, joka pelasti ihmiset suuren ukkoslinnun avulla. Salamoi ja räiskyi niin kuin usein Juhannuksena ja merten pedot oli voitettu. Ihmiset saattoivat palata tasangoille ja kaikkialle maailmaan.

*) vai meren takaa tulevien?

Linkki:

The Return of the Thunder Beings. Prairie Edge

Ukkoslintu. Wikipedia

Thunderbird. Myths and legends

RUNO ON VAPAA. Osa 1255 - juhannukseksi haukkasaareen 2





[autuailla metsästysmailla, haukkasaaren lähellä liikkuu myös valkoisen haukan henki. hänhän oli wounded kneessä kuolleen päällikkö Isojalan puoliso.]

tulin vain... tulin
vain kertomaan teille että
olen tavannut
biisoninaisen...

[niin, kuuluisan valkoisen biisoninaisen, mikä ei ole ollenkaan yllätys, sillä jokainen lakota-intiaani tietää, kuka on valkoinen biisoninainen ja että hänet on nähty viimeksi 2018 vuotta sitten mustilla kukkuloilla.]




White Hawk

Link:

wounded kneen verilöyly. wikipedia

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 580 - Legenda sorsasta joka uhitteli haukalle


Mm. mustajaloilla on tällainen legenda haukasta nimeltä Cetan, mikä löytyy monista Pohjois-Amerikan kansantarinoita käsittelevistä kirjoista.

Tai oikeastaan tarinan päähenkilönä on sinisorsa, joita Suomenkin rannat ovat täynnä näin Juhannuksen aikaan. Esimerkiksi Katumajärven rannalla on vaikea kulkea törmäämättä sorsanpoikiin.

Lakota-intiaaniheimon tarina tuo elävästi mieleen täkäläisetkin sinisorsakoiraat, jotka ovat usein äänekkäitä, ylimielisiä ja röyhkeitä.

Legendan sorsa ylpeili muille, miten hän pystyi torjumaan haukkojen hyökkäilyt, milloin vain ja tuosta vaan. Sorsa kuvaili värikkäästi kykyjään, taitojaan ja kohtaamisiaan haukkojen kanssa, niin että hän itsekin lopulta uskoi kertomuksiinsa - ja nielaisi ne sellaisenaan kuin herkullisen vesitattaren varren.

Erään kerran se taas ylpeili muille sinisorsille siitä, miten erinomainen hän on, eikä huomannut miten haukka lähestyi. Haukka ei vain kuullut jo kaukaa kovaäänistä lintua vaan se oli nähnyt sen pitkään tarkoilla silmillään.

Haukka syöksyi ja nappasi sorsan helposti ennen kuin se ehti tajuta mitään. Ja se oli sen sorsan loppu se.

Ja niin kuin aina tämäkin tarina on tietysti opettavainen tarina.


Linkki:


Cetan. Wikipedia

RUNO ON VAPAA. Osa 1254 - juhannukseksi haukkasaareen 1





[oliko se jo 20. kesä haukkasaaressa? joka tapauksessa.]

myyjä hymyilee.
- saisinko vielä kahvin?
- vielä? - niin, hymyn ja
jäätelön kera

[taas uusi myyjä. toinen toistaan kauniimpia...]




Link:

Tänään he vihdoin tulevat - Kemiösaaren kesäasukkaat. Mökkiläiset ja saaristomatkailijat kannattelevat kunnan taloutta ja paikallisten mielenterveyttä. By Ann-Mari Huhtanen. Helsingin Sanomat 21.06.2018


keskiviikko 20. kesäkuuta 2018

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 579 - Lukuintoinen Sara (10 kk)


Taas eilen katselin ihmeissäni, miten nopeasti sitä ihminen kehittyy.

10 -kuukautinen Sara istui lattialla kirjapinon vieressä ja käänteli sujuvasti kuvakirjojen sivuja. Hänen lempikirjojaan tietysti ovat sellaiset äänitehostekirjat, jotka tuottavat esimerkiksi lintujen ääniä. Tällä hetkellä ötökkäkirja kuitenkin vie voiton linnuista, syömisen ja arjen äänistä sekä erilaisten kulkuvälineiden ym. äänistä.

David McKeen Elmeri -kirjat ovat olleet parin viikon ajan Saran suosikkeja, joita olen ostanut mm. Prisman verkkokaupan kautta.  Kaikki kirjat eivät esim. ulkomuotonsa takia ehkä sovellu kovin hyvin näin pienelle alle 1-vuotiaalle lapselle. Sara kuitenkin kääntelee ohuitakin sivuja varsinkin tyylikkäästi repimättä ja ruttaamatta.

Ja Elmeri -kirjoihin liittyi myös yksi viime viikkojen konflikteista, kun toinen isoäideistä antoi Saran jostain ihmeen syystä repiä yhden kirjan riekaleiksi. Vielä tänä päivänäkään en tiedä, mitä oli tapahtunut, mitä isoäiti oikein oli tehnyt ja ajatellut.

Olin joka tapauksessa hyvin vihainen kaitsijalle siitä, miten hän toteutti omia kasvatusnäkemyksiään, jotka tuntuivat muutenkin olevan aivan hukassa asiassa kuin asiassa. Selvyyden vuoksi sanottakoon tämäkin: mitä yhdestä kirjasta mutta...

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 578 - Kun Sininen Pilvi pyyhkäisi oikeaa silmäänsä kotkansulallaan


En ole vielä varma millainen satu tähän syntyy, mutta kaikki alkoi siitä, kun lakota-nainen nimeltä Sininen pilvi otti kotkansiiven käteensä ja pyyhkäisi sillä toista, oikeaa silmäänsä.

Eletään vuotta 2018 ja tarkalleen ottaen on kesäkuun 20. päivä. Sininen Pilvi on juuri juonut aamukahvinsa ja lukenut aamun lehtensä. Hän lukee aamuisin Helsingin Sanomia, lehden verkkoversiota.

Sininen Pilvi tietysti tuntee kansansa - ja samalla maailman - syntykertomuksen, joita on itseasiassa aikojen kuluessa ollut useitakin. Vanhimmassa vielä muistissa olevassa tarinassa Suuri henki pyyhkäisee sulalla yli maan ja ilman, ja vielä kuiva maaperä saa joet, järvet ja meret seuralaisikseen.

Jossain vaiheessa kansa unohti henkensä, jolloin noin 2000 vuotta sitten heidän luokseen saapui pyhä nainen, joka oli Suuren hengen tytär Woohpe. Hänet tunnetaan nykyisin paremmin nimellä Valkoinen biisoninainen.

Ihmisillä - olivat he sitten lakotoja tai keitä tahansa - jotka noudattavat Valkoiselta biisoninaiselta saamiaan neuvoja, on maagisia voimia, joita he voivat käyttää hyväkseen niin hyvässä kuin pahassa. Sininen Pilvikin tiesi, että hänellä on voimia, joita hän voi käyttää kotkansulkien avulla.

Tänä aamuna hän vihdoin päätti pyyhkäistä itsestään kaiken pahan pois ja laittoi sulan oikean silmänsä päälle. Ja siinä se sitten oli. Hänestä tuli hyvä ihminen, jota kaikki rakastivat. Paitsi vihamiehet, jotka eivät olleet Suuren hengen lapsia. Ja samalla Sininen Pilvi huomasi rakastavansa kaikkia ihmisiä, jotka rakastivat häntä ja hänen kansaansa.


Linkki:

Symbolism of the Eagle Feather

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 577 - Lasten oikeudet porvarilliselle Suomellekin vaikea asia



Viitaten edelliseen postaukseen: lasten oikeuksien toteuttaminen on ollut Suomessakin aina vaikeaa. Lasten sijaan on mietitty asioita kunnan ja valtion virkamiesten, porvaripoliitikoiden ja vähemmistöjä hallitsevien enemmistöjen näkökulmasta.

Nykyinen hallitus haluaa uudessa, eduskuntaan juuri tulevassa Varhaiskasvatuslaissa (2018) kieltää kaikkien lasten tasavertaisen oikeuden varhaiskasvatukseen, mikä on hämmentävää. Ja miten kotona työttömänä oleva isä tai äiti voi olla aktiivinen, opiskella ja hakea töitä, jos hänellä ei ole samaa oikeutta päiväkotipaikkoihin kuin muilla?

Kääntäen: aktiivimallia toteuttavan vanhemman aika on poissa lapselta.

Linkki:

Päivähoito-oikeudesta uusi koitos. By Outi Rajala. Helsingin Sanomat 20.06.2018

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 576 - USA:n eristäytyminen muusta maailmasta syvenee


USA on työntänyt pari tuhatta lasta tyhjään markettiin odottamaan aikoja parempia. Vanhemmat on pantu vankilaan. Kun YK:n ihmisoikeusneuvosto arvostelee tästä, on se USA:n mukaan tekopyhyyttä.

USA on jo ennen Trumpin ja Obamankin aikoja johdonmukaisesti jättäytynyt pois kaikista mahdollisista kansainvälisistä sopimuksista, jotka parantaisit toteutuessaan ihmisten ja maailman tilaa. Mitä tästä on pääteltävissä? USA:n lähtölaskenta niin suurvaltana kuin valtiona on alkanut - tai oikeastaan päättymässä lähimmän 100 vuoden aikana, ehkä nopeamminkin. Sama koskee USA:n lähintä liittolaista Israelia.

Uusi kansainvälinen järjestys rakentuu Afrikan, Kiinan ja muiden Aasian maiden sekä Venäjän ja Euroopan ympärille. Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat muodostavat oman löyhän liittovaltionsa, mikä otetaan mukaan maailmanyhteisöön hajoavan USA:n raunioilta.

Linkki:

Yhdysvallat jätti tekopyhäksi kutsumansa YK:n ihmisoikeusneuvostonYhdysvaltain YK-lähettiläs Nikki Haley syytti neuvostoa viime vuonna armottomasta kampanjasta Israelia vastaan. Yle Uutiset 20.06.2018

RUNO ON VAPAA. Osa 1253 - cecilia - sateentekijä





[cecilia (mahpiya tho) kulkee pää pilvissä päivät, viikot ja vuodet. kysyn häneltä mitä kuuluu.]

hei, tehtäisiinkö
jo sadetta? on ollut
niin pitkä kuiva
kausi takana.

[cecilia on tunnettu sateentekijä, mutta hän ei ole saanut aikaan muuta kuin synkkiä pilviä. ja niin hän kertoo minulle, miten sade tehdään. ja hetken päästä ukkosen ja salamoinnin jälkeen alkaa sataa, mikä kuuluu rituaaliin.]




Link:

red hot chili peppers - the adventures of rain dance maggie. youtube



tiistai 19. kesäkuuta 2018

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 896. Ovelat ketut


- Happamia! sanoi kettu pihlajanmarjoista. Sanonta on kaikille tuttu, mutta ihan kaikki eivät taida tietää, mistä sanonta on lähtöisin. Aisopoksen sadustahan siinä tietysti on kysymys ja alkuperäisessä sadussa kettu tavoitteli viinirypäleitä. Pohjoisessa jossa rypäleet eivät kasva marjat ovat muuttuneet happamiksi pihlajanmarjoiksi.

Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoilla ovat omat tarinansa ovelista ketuista, joista yksi on esitetty edellisessä postauksessa, jossa kettu pelastaa ihmiset nälkäkuolemalta.

     *     *     *

Vaikka eläintarinat eivät sinänsä ole universaaleja, on mielenkiintoista, että ainakin jotkut eläinhahmot ovat sellaisia, mikä tietysti kuvastaa ihmisten suhteita näihin eläimiin. Esimerkiksi hirvet ja karhut ovat merkittäviä eläimiä niin Pohjois-Amerikan kuin Euraasian pohjoisten alueiden tarinaperinteessä ja jopa kamppailivat herruudesta eläinmaailmassa ihmisten kanssa tai olivat eläinmaailman kuninkaita, joita ei saanut noin vain tappaa niin kuin modernina aikana.

Linkki:

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 575 - Kun ihmisiä ketutti (tai jotain sinne päin)



Millä tavoin kettu pelasti ihmiset

Erään kerran leirissä lähellä Isoa Orjajärveä ei ollut enää yhtään karibua tapettavaksi. Päivästä toiseen perheet olivat ilman ruokaa. Jokainen oli hyvin nälkäinen ja heikko.

Joka päivä korppi laskeutui leiriin. Se vaelsi teltasta telttaan etsien nälkäisiä ihmisiä. Aina kun se tuli leiriin, se näytti iloiselta. Ihmiset olivat hämmästyneitä, miksi korppi näytti niin onnelliselta. “Korppi, onko sinulla paljon ruokaa?” ihmiset kysyivät. “Me emme voi olla huomaamatta sinun onnellisia kasvojasi.” Korppi vastasi: “Minulla on sama ongelma kuin teillä.” Koko ajan korppi ei ajatellut muuta kuin miten hyvän aterian hän saisikaan, jos jotkut ihmisistä kuolisivat.

Ihmiset halusivat yhä tietää, miksi korppi näytti aina niin onnelliselta, joten he päättivät seurata korppia ja katsoa minne hän meni. Sen jäljet johtivat metsään. He seurasivat korppia kunnes jäljet äkkiä loppuivat.  Ihmiset etsivät kaikkialta lisää merkkejä korpista. Sitten he huomasivat, miten puun oksa heilahti ja näkivät, miten oksalla roikkui jäätyneitä rasvanpaloja.

“Ei ihme, että korppi on niin iloinen, hänellä kun on paljon ruokaa. Hän valehteli meille. Lähistöllä on ehkä enemmänkin ruokaa”, ihmiset sanoivat. He arvelivat, että lähellä saattaisi olla karibu-lauma.

Kun ihmiset juttelivat keskenään tilanteesta, Make-bone -niminen mies sanoi, että hän seuraisi korppia, kun se seuraavan kerran lähti leiristä. Joten ihmiset palasivat kotiinsa ja jäivät odottamaan, että korppi tulee takaisin. Korppi tulikin takaisin seuraavana päivänä, eikä se tiennyt millainen suunnitelma ihmisillä oli sen varalle. Ja kuten tavallista se kulki jokaisen teltan ohi etsien ateriaa itselleen.

Lopulta se päätti lähteä takaisin. Make-bone oli jo kiivennut vanhaan kuuseen tarkkailemaan korppia. Kun korppi lensi pois, Make-bone yritti seurata sitä katseellaan. Korppi kuitenkin lensi pois näkyvistä. Koska Make-bone oli huolissaan siitä, että saattaisi kadottaa korpin, se pyyhki otsaansa tuhkalla. Tämä auttoi häntä näkemään paremmin.

“Näen hänet nyt”, huusi Make-bone. “Hän laskeutui läheiselle mäelle. Seurataan häntä sinne!” Kaikki alkoivat kulkea läpi metsän löytääkseen korpin. Matka oli pitkä ja jokainen väsyi. Lopulta he saapuivat mäelle, missä Make-bone oli nähnyt korpin viimeksi… Aluksi he eivät nähneet jälkeäkään korpista. Sitten äkkiä he huomasivat suuren kuusesta tehdyn mökin. Ihmiset piirittivät mökin. Susi, joka sattui tulemaan silloin, tarjoutui menemään mökkiin katsomaan, mitä sisällä oli.

Susi huomasi että tulen yläpuolella oli asetettu ruokaa eräänlaisen kehikon päälle. Susi tarttui raskaaseen ruokakasaan ja vei ne ihmisille. Kaikki olivat iloisia siitä, että saivat ruokaa syödäkseen. Silti he päättivät vielä etsiä korpin, jotta heillä olisi taas seuraavalle aterialle ruokaa.

“Kuka menee mökkiin vakoilemaan korppia?” ihmiset kyselivät toisiltaan. Tällä kertaa kettu tuli apuun. Ennen kuin hän meni sisään, hän kehotti ihmisiä nostamaan lapsensa turvaan telineelle, jossa ruokaa säilytettiin.  Sitten kettu neuvoi jokaista seisomaan lähellä ovea. “Olkaa valmiita keihäinenne.” hän sanoi. Kun ihmiset olivat valmiita, kettu astui mökkiin. Hän huiskutti tulta tuuhealla hännällään, mikä sai aikaan suuria savupilviä. Sitten kettu tuli nopeasti ulos savuvana perässään. Ihmiset odottivat kärsivällisesti.

Pian kuului kova ääni kuin ukkosen jyrinä. Suuri karibu-lauma ryntäsi ulos mökistä. Metsästäjät aloivat keihästää karibuja niiden juostessa heidän ohitseen. Kun suurin osa karibuista oli tapettu, ihmiset huomasivat kaksi nuhjuista siipeä ja sulkia maassa. Vanha nainen alkoi itkeä, kun hän näki tämän.

“Missä on korppi? Tarvitsemme viisaan korpin!” hän huusi. Sitten se otti siiven luut ja sulat ja pani ne päänsä viereen, kun meni yöllä nukkumaan. Seuraavana aamuna hän löysi korpin hengissä. Korppi oli pahoillaan siitä, että se oli säästänyt karibut. Hän tiesi, että kettu oli ollut häntä ovelampi ja säästänyt ihmiset kuolemasta nälkään.

Linkki:

Lakota / dakota / nakota literature. Sioux nation. Indigenous people


Thurber: "Millerit" (2013)


Veteraani huumediileri kokoaa feikkiperheen tuodakseen Meksikosta valtavan lastin marihuanaa laittomasti USA:aan. (Ja onnistuu siinä.) (IMDb)

"Millerit" (2013) on Rawson Marshall Thurberin ohjaama yhdysvaltalainen komediaelokuva. Huumekauppias David Clark (Jason Sudeikis) elää melko yksinäistä ja merkityksetöntä elämää. Kun hänen rahansa ja tavaransa varastetaan, hän jää velkaa diilerilleen Bradille (Ed Helms). Kuitatakseen velkansa hänen täytyy ryhtyä huumesalakuljettajaksi ja tuoda diilerinsä seuraava marihuanalasti Meksikosta Yhdysvaltoihin. (Wikipedia)

     *    *    *

EILEN 4:LTÄ KLO 21:00

     *    *    *

Mitättömän ja merkityksettömän juonen sisään on rakennettu hyvällä käsikirjoituksella kiinnostavia juonteita, joissa osuvasti kuvataan ihmisten välisiä suhteita ja niiden kehittymistä.

Neljä toisilleen vierasta ihmistä leikkii perhettä - ja huomaa äkkiä olevansa perhe.

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 895. Trump tähti-ihmisiä vastaan


Tämä tästä vielä puuttuikin: USA:n presidentti Donald Trump alkaa taistella avaruudesta tulevia vihollisia vastaan. Ongelmanahan tässä vain on, että hän olettaa muukalaisen olevan vihamielisiä - ja onkin ehkä vain itse sellainen.

Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoilla on ollut toisenlainen politiikka "tähti-ihmisiä" kohtaan. He ovat ehkä ammentaneet alieneilta viisautensa.

Linkki:

Trump on määrännyt Yhdysvaltoihin avaruusjoukot – "meillä pitää olla myös johtoasema avaruudessa". Mtv Uutiset 18.06.2018

Trump: Space Force and Air Force will be 'separate but equal'. By Betsy Klein. CNN / Politics 18.06.2018

Thomas Keepout (@solm). Trump’s Vision of a ‘Space Force’ May Conflict With the Outer Space Treaty. Twitter 19.06.2018

Sioux legends of the Lakota, Dakota and Nakota indians.  Google Books. 2017

Legends of the Star People. Ancestors in High Places. By David S. Lewis.The Montana Pioneer6 / 2015

maanantai 18. kesäkuuta 2018

RUNO ON VAPAA. Osa 1252 - olet manaatti





[christopher columbuskin erehtyi luulemaan näitä merenneidoiksi, mutta merilehmiähän ne vain olivat. ensimmäisiä eurooppalaisten pohjois-amerikassa näkemiä 2-jalkaisia.]

sieltä hän tulee
ketunkolostaan. - voi, veljet!
hän varmasti syö
sinut kokonaan

[kaunis hän on, mutta repii minut palasiksi. mutta ei se mitään! antaa mennä! kerranhan sitä vain on ... tällainen kesä!]




Link:

daryl hall & john oates - maneater. youtube

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 574 - Lakotojen maailmansynty


Ennen nykyistä maailmaa oli toinen maailma. Mutta ihmiset eivät käyttäneet siivosti. Tyytymättömänä ihmisiin Suuri henki alkoi tehdä uutta maailmaa. Hän lauloi useita lauluja tuodakseen sateet, jotka yltyivät laulu laululta rankemmiksi.

Kun hän lauloi neljättä laulua, maa jakaantui kahtia ja vesi syöksyi läpi kivien ja kallioiden ja sai aikaan tulvan. Aikanaan sade loppui ja kaikki ihmiset ja melkein kaikki eläimet hukkuivat. Vain Kangi - korppi - jäi henkiin.

Kangi auttoi Suurta henkeä ja rakensi tälle paikan, jossa hän saattoi levätä.

Sitten Suuri henki päätti milloin hän tekee tuon uuden maailman. Hän veti valtavasta piippulaukustaan erilaisia eläimiä ja lintuja ja valitsi neljä eläintä, jotka olivat olleet hyviä sukeltajia. Hän lähetti vuorotellen jokaisen elämän hakemaan mutaa tulvaveden alta.

Ensiksi hän lähetti kuikan, joka sukelsikin syvälle, mutta ei kyennyt pääsemään pohjaan asti. Saukko jolla olivat vahvat räpylämäiset jalat epäonnistui myös. Seuraavaksi majava käytti suurta leveä häntäänsä työntääkseen itsensä syvälle pohjaan, mutta sekin tuli tyhjin räpylöin ylös. Lopuksi Suuri henki lähetti mutaa hakemaan kilpikonnan, jonka se veti valtavasta piippupussistaan.

Kilpikonna viipyi veden alla pitkään, niin pitkään että kaikki olivat varmoja, että se oli hukkunut. Sitten kuului läiskähdys, ja kilpikonna nousi pintaan. Sen kädet ja jalat olivat täynnä mutaa ja kilvessä oli halkeamia ylä- ja alakuoren välissä.

Lauleskellen Suuri henki muotoili mutaa käsissään ja levitti sen veden päälle, missä sitä oli juuri tarpeeksi hänelle itselleen ja korpille. Sitten hän ravisti kahta suurta kotkansiipeaä mudan yläpuolella kunnes maata levisi kaikkialle vaihteleviksi muodostelmiksi ja vesi sai kokonaan väistyä.

Nyt Suuri henki oli surullinen siksi, että kaikki oli niin kuivaa, joten hän itki maailmaan meret, joet ja järvet. Uuden maan hän nimesi Kilpikonna-mantereeksi kunnianosoituksena kilpikonnille, jotka olivat tuoneet mudan, josta maa muovailtiin.

Sitten Suuri henki otti suuresta piippukassistaan joukon eläimiä ja lintuja, jotka hän levitti kaikkialle maailmaan.

Punaisesta, valkoisesta, mustasta ja keltaisesta maasta hän teki miehet ja naiset, ja antoi miehille ja naisille pyhän piipun ja kertoi miten sen mukaan tuli elää. Hän varoitti ihmisiä edellisten ihmisten kohtalosta.

Suuri henki lupasi, että kaikki menisi hyvin, jos kaikki elävät olennot oppivat elämään tasapainoissa toistensa kanssa. Mutta maailma tuhoutuisi taas, jos he tekisivät siitä pahan ja ruman.


Linkki:

Lakota Creation Myth. A Lakota. Legend .Native American Legends