torstai 5. heinäkuuta 2018

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 594 - Suomen menestyksen takana puu(päät)


Suurin osa suomalaisista metsä- ja puuammattilaisista on puupäitä. Sillä on pärjätty - jopa menestytty - 2000 -luvulle asti. Mutta metsään on menty jo pitkään, mikä on tehnyt Suomesta öykkäröivän ja "kaikessa aina parhaan" nousukaskansan, joka mällää ylenpalttisilla luonnonvaroillaan, joita se on saanut periaatteessa loputtomista valtion ja suurten metsäyhtiöiden metsistä.

Ja heti perään on syytä kysyä, mitä nuo metsät ovat oikeastaan olleet, kenen metsiä ja miten ne ovat hankittu valtiolle, valtion metsäyhtiöille ym. puuta jalostaville yrityksille - ja ennen muuta miten metsiä on käytetty viimeisen 100 vuoden ajan.

Lapin metsistä on viimeisen 20 vuoden aikana kirjoitettu paljon mm. metsätuhoista, harvemmin niiden omistuksesta, sillä niitä on pidetty itsestäänselvästi Suomen valtion metsinä, vaikka ne on riistetty Lapin alkuperäiskansalta eli saamelaisilta. - Silloinkin kun metsiä on esim. Natura -ohjelman kautta suojeltu metsä- ja kaivosyhtiöiden intressit ovat jyränneet niin suojelupäätökset kuin paikalliset asukkaat, joiden puolesta päätöksiä on kunniattomasti tehty ja tehdään vielä tänä päivänä.

Etelämmässä metsät kuuluivat aiemmin talonpojille, jotka raivasivat niistä peltonsa ja hankkivat kotitarvepuunsa ennen metsäyhtiöiden tuloa 1860-1880 -luvuilla. Suomen heimot menettivät maansa vähän samaan tapaan kuin Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat lähinnä petoksin ja huijauksin suurille metsäyhtiöille, mistä mm. Santeri Alkio on kirjoittanut kirjoja ja Ilmari Kianto näytelmän "Metsäherran herjaaja" (1912), jonka näin Kainuussa vuosituhannen vaihteessa kesäteatteriesityksenä. - Lopputulos oli vuosikymmenien jälkeen arvioituna, ainakin aluksi, kohtuullinen, vaikka tragedioiltakaan ei vältytty. Köyhästä maatalousmaasta tehtiin halvan puun ansiosta lyhyessä ajassa teollisuusmaa.

      *     *      *

Nyt ollaan uudessa tilanteessa. Kohta kaikki on yhtä digi-digiä tai ollut jo jonkin aikaa Suomessakin. Puuta ja paperia ei tarvita siinä määrin kuin ennen tai puuta täytyy huomattavasti enemmän jalostaa kuin ennen. - Ja tästä on kuluneen vuorokauden aikana silmiini pompannut kaksikin keskustelua Yle TV1:ltä ja Helsingin Sanomista.

Molempien keskusteluiden pointti on sama: Suomessa on liian vähän vanhoja puita ja ikääntyvää metsää. Puuta jalostava teollisuus joutuu tuomaan puuta Keski-Euroopasta ja Venäjältä, kun sitä ei Suomesta löydy. Joku on siis mennyt jo vuosikymmeniä pahasti vinoon. Ongelmat ovat tunnettu ja tiedetty, mutta niille ei ole tarkoituksellisesti tehty mitään tässä "yhden totuuden maassa".

Metsää on hoidettu kestämättömästi, surkeasti, minkä ytimenä - vastakkaisista väitteistä huolimatta - ovat olleet ja ovat vieläkin avohakkuut. Puut ovat ajateltu peltoina, jotka kelpaavat ensisijaisesti selluksi. Kaikkea muuta puunkäyttöä on pidetty toissijaisena ja vähämerkityksisenä asiana.

Linkki:

Laatupuun puute pakottaa turvautumaan Saksaan. By Sampsa Oinaala. Helsingin Sanomat / Talous 05.07.2018

Päivän kasvo. Yle TV1 04.07.2018. Ympäristöjärjestöt haluavat kieltää avohakkuut valtion mailla, vaikka kaikki metsä-asiantuntijat eivät pidä ajatusta viisaana edes ympäristön kannalta. Päivän kasvon vieraana Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti