maanantai 13. huhtikuuta 2020

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 804 - ELÄMÄ VS VAPAUS

On helppo nähdä THL:n kartasta, miten koronavirus riehuu ennen muuta Uudellamaalla, mutta myös Kemi-Tornio -alueella ja yllättäen myös Kainuussa, joka säilyi pitkään koronavapaana alueena.

Tilanteiden nopeat muutokset panevat miettimään, poikkeaako Uusimaa sittenkään niin paljon muusta Suomesta kuin on oletettu. Ehkä juuri tällä hetkellä Uusimaa eroaa muusta Suomesta, mutta miten on vaikkapa vuoden kuluttua. Olisi ihme jos epidemia ei ennemmin tai myöhemmin vyöryisi läpi Suomen.

    *     *     *

Viikon päästä on uusi valinnan hetki. Joidenkin mielestä vaihtoehtoina on elämä tai vapaus. Näin on ainakin oikeudellisesta näkökulmasta katsottuna. Luonnollisesti elämä ja sen suojelu on aina ensisijaista suhteessa esimerkiksi liikkumisen vapauteen Uudeltamaalta muualle Suomeen. Jossain vaiheessa rajoituksista kuitenkin täytyy luopua. Ja tällöin joudutaan pohtimaan, olivatko rajoitukset sittenkään niin välttämättömiä kuin annettiin ymmärtää päätöksiä tehtäessä. Ja ennen muuta: olisiko ollut paljon parempia vaihtoehtoja?

     *     *     *

Oikeustieteen professori Asko Uoti kannattaa mm. iltaan sijoittuvia ulkonaliikkumisen rajoituksia sakkorangaistuksen uhalla, mikä on muualla Euroopassa tepsinyt. Koko Uuttamaata hän ei enää pitäisi eristyksissä, mutta koronaviruksen ilmaantuvuus Helsingissä on kolme kertaa suurempaa kuin muualla Suomessa, joten rajojen panemista Helsingin ja muun Suomen välille hän pitää perusteltuna. Ilmeisesti myös ravintolat ym. ravitsemusliikkeet voisi Uotin mielestä tällä logiikalla avata, jos uhkana on sakkorangaistus siitä, että illalla lähtee lähiöpubiin tai ravintolaan.

Ongelmattomia Uotinkaan ehdotukset eivät ole. Eikö riitä, että ihmiset käyttäytyvät varovaisesti niin kuin tähänkin asti? Ja että asiakaspalvelutyötä tekeviä riskiryhmiä suojellaan, myös asiakkaita, mikä tarkoittaa kasvosuojainten ja -maskien käyttöä sekä itsetestauksen mahdollisuutta aina, kun se tuntuu tarpeelliselta.

Oma ryhmänsä ovat riskinottajat ja tautien superlevittäjät. Ehkä heitä varten pitäisi pohtia uusia keinoja ja oikeudellisesta näkökulmasta ankaria mm.  häpeärangaistuksia.

Linkki:

Oikeustieteen professori huolissaan Uudenmaan avaamisesta: eristämis­toimien jatkolle on perusteet, aluetta voisi pienentää. Asko Uotin mukaan kireämmät rajoitukset voisivat nopeuttaa epidemian päihittämistä. By Jesse Kuparinen. Ilta-Sanomat 12.4.2020

Varmistetut koronatapaukset Suomessa (COVID-19). THL

sunnuntai 12. huhtikuuta 2020

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 803 - Koronavirustautia Suomessa - OHJEITA TAUDIN TALTUTTAMISEEN VM 2020

En ole muutamaan kuukauteen, ainakin siitä lähtien kun poikkeustila Suomeen julistettiin, oikeastaan ymmärtänyt, mihin Suomen hallitus ja valtioneuvosto tähtäävät. Perusasiat eivät tunnu olevan oikein kenenkään mielessä saati sitten hanskassa.

Ensiksikin lähtökohtana ymmärtääkseni on ollut, että suurin osa ihmisistä ei voi välttää tartuntaa. Ja jos niin on, olisi tarpeen hidastaa epidemian etenemistä siinä määrin, että terveydenhuolto ja ennen muuta tehohoito pysyy samassa tahdissa epidemian etenemisen kanssa. Näinkö on tapahtunut? Ei tosiaankaan.

Koko Suomi on pysäytetty, ja epidemia, totta vie, on saatu pysäytettyä, mutta entä sitten? Mitä tämän jälkeen? Mitään ajatusta siitä ei tunnu kellään olevan. On kun käytäisiin sotaa  - ja sodassa ei ole voittajia, vain häviäjiä. Miksi siis edes ryhtyä sellaiseen, mistä ei seuraa mitään hyvää kelleen?

     *     *     *

Jos epidemian hidastamisessa olisi jokin mieli, epidemiaa tulisi vain hidastaa. Ilmeisesti pysäyttää sitä ei voi, koska se on epidemia,  eikä väestöllä ole vastustuskykyä virusta vastaan.

Tilanne on ollut kuitenkin se, että tehohoidon kapasiteetti on ollut käyttämättömänä suurimmaksi osaksi koko ajan. Epidemian huippua - jos sellaista enää tuleekaan - on siirretty tai ehkä madallettu ja venytetty, jolloin ennemmin tai myöhemmin koko kapasiteetti on käytössä. Ja tarve tällä taktiikalla saattaa kestää pitkään ja kuolleita syntyy luultavasti vähintään yhtä paljon kuin jos ei olisi tehty mitään.

Suomalainen yhteiskunta kuitenkin maksaa kalliin laskun hallituksen pelailusta ja hiekkalaatikkoleikistä. Virus ei tällaisesta joutavasta uhittelusta piittaa vaan tulee kuin höyryjuna vuonna 1918 Hämeenlinnan asemalle.

      *     *      *

Toinen asia jota olen alusta lähtien ihmetellyt ovat nuo viime viikon aikana yhä polttavammaksi kysymykseksi nousseet kasvosuojaimet. Niistä ei ole todellakaan välitetty muuta kuin vasta pakon edessä. Sekin herättää kysymyksen miksi? Miksi suomalaiselle - ja yleensä eurooppalaiselle - on niin vaikea hyväksyä sitä, että ihmiset käyttävät kadulle suojainta? Mitä se symboloi tai edustaa? Sitä että ollaan alakynnessä, sota on hävitty, tilanne ei ole hallinnasssa??

Varmaa on kuitenkin se, että samaan aikaan, kun ei ole piitattu suojamista, ei ole piitattu myöskään ihmisistä - ei sen kummemmin eri alojen ammattilaisista, jotka työssään kohtaavat tartunnan saaneita kuin varsinkaan riskiryhmistä, enkä tarkoita nyt vanhuksia ja laitoksissa olevia.

     *     *     *

Kolmas perusasia josta ei sotimisen tohinassa ole piitattu ovat testaukset. Sitäkin on vaikea ymmärtää. Sodalla koronavirusta vastaan on jonkinlainen itseisarvo poliitikoille, halutaan pullistella ja röyhistellä rintoja, jolloin itse asiat unohtuvat. Siksi nykyinen hallitus ei edes harkitse liki 30 miljardin hävittäjähankintojenkaan perumista. Kaikkea muuta. Kun pullistellaan, pullistellaan kunnolla ja konkurssiin asti.

Linkki:

Espanjantauti Hämeenlinnassa. Viime päivinä leviämään päin käyden samalla pahanlatuiseksi. Hämeen Sanomat 16.4.1919

torstai 9. huhtikuuta 2020

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 1095 - Sisällissodan syvät syyt... eli Hämeenlinnan höyrysahan historiaa


Hämeenlinnassa - tai oikeammin maalaiskunnan puolella - oli 1920 -luvulle asti Hämeen suurin höyrysaha. Se herättää monenlaisia ajatuksia mm. siitä, mikä ajoi suomalaiset sisällissotaan vuonna 1918. Kun Kansalliskirjaston Digitaalisia aineistoja eli vanhoja sanomalehtiä selaa, saa selville, että sahalla tapahtui mm. vakavia työtapaturmia. Työsuojelu ei ollut sellaista kuin myöhemmin saati sitten vakuutukset.

Ideologisesti sahan omistajat ja valkokaulustyöntekijät - ja luultavasti myös ammattimiehet ja monet työläisetkin olivat oikeistolaisia, Hämeenlinnassa kun ollaan. Hämeenlinnan höyrysaha tuki niin suojeluskuntia kuin kirkon työtä ja maksoi jopa pappien palkkoja.

Toisesta näkökulmasta katsottuna ilman sahanomistajia, niitä porvareita ja muita teollisuuspatruunoita, ei monelle olisi ollut töitä. Väestöä yksinkertaisesti oli enemmän kuin tarpeeksi esimodernissa yhteiskunnassa. Osa olisi kuollut nälkään tai jäänyt keppikerjäläisiksi.

Toisaalta tapaturma-alttiuden lisäksi työntekijöiden tilanne ei ollut mitenkään vakaa. Ja itse sahan toiminta ei ollut vakaalla pohjalla. Suuri laitos oli kahteen otteeseen konkurssissa, kun liikemiehet olivat asialla. Heidän intressissään oli arvatenkin vain rikastua sahalla.

     *     *     *

Linnanniemen saha (sittemmin Hämeenlinnan höyrysaha)

Vuonna 1873 porilainen kapteeni, kauppias ja valtiopäivämies Fabian von Schantz alkoi rakentaa nykyiseen Hämeenlinnan Varikonniemeen höyrysahaa ja sen kylkeen höyrymyllyä. Saha sijaitsi sittemmin Sahaniemeksikin kutsutun niemen itärannalla Hämeen linnaa vastapäätä Vanajaveden rannalla. Rakentaminen kesti ja työt valmistuivat vasta vuonna 1876, eikä toiminta lähtenyt kunnolla käyntiin, saha seisoi jo vuonna 1878 ja meni 1880 konkurssiin.

Kului taas vuosia ja vuonna 1884 saha myytiin uudelle omistajalle Elieser Johanssonille, joka sai kuin saikin höyrykoneet käyntiin ja vuonna 1889 sahaa jopa laajennettiin. Johansson omisti lukuisia sahoja ympäri Suomea ja hän oli mm. Jämsänkosken selluloosatehtaan perustaja ja Partolan patruuna, mutta hänkin teki vuonna 1893 konkurssin, minkä mukana meni myös Linnanniemen saha.

Vuonna 1895 sahan osti porvoolainen liikemies August Eklöf, joka hankki muitakin sahoja eri puolilta Suomea. Eklöfin aikana sahalla työskenteli parhaimmillaan yli 200 työntekijää. Vuonna 1910 perustettu Aug. Eklöf Aktiebolag oli 1910 -luvulla maan kymmenenneksi suurin puutavaraa Suomesta vievä yhtiö. Vuonna 1896 Eklöf muutti Linnanniemen sahan nimen Hämeenlinnan höyrysahaksi. Sahan lisäksi Varikonniemessä - tai Sahanniemessä - oli myös sahan konttori ja kuusi suurta ammattimiehille tarkoitettua taloa tai vuokrakasarmia, joissa saattoi asua suuriakin perheitä.

Höyrysaha lopetti toimintansa 1940 -luvun puolivälissä Jatkosodan jälkeen. (Häme-Wiki 8.4.2020)

Linkit:

Huutokauppa Hämeenlinnan höyrysahalla ja höyrymyllyllä. Hämeen Sanomat 5.8.1884 (ilmoitus)

Hämeenlinnan höyrysaha. Digitaaliset aineistot / Digi.kansalliskirjasto.fi

Hämeenlinnan höyrysaha. Hämäläinen 11.7.1896 (ilmoitus)

Hämeenlinnan höyrysaha. Hämeenlinnan Lydia

Hätilän latokartano. Hämw-Wiki

Johansson, Elieser. Kansallisbiografia

von Schantz, Fabian Wilhelm. Yliopppilasmatrikkeli

Varikonniemi. Häme-Wiki

lauantai 4. huhtikuuta 2020

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 1094 - Tarttuneen loitsu (eli vaikka Koronatartunnan karkotus)


Kaikki parannusloitsut eivät ole kovin runollisia vaan lähtökohtana on mahdollisten tartuntojen luetteleminen - ja sitten poistaminen. Usko sanojen voimaan on luja, lujempi kuin uskonnollisissa rukouksissa!

Alla oleva loitsu on Hämeestä, tarkemmin Kanta-Hämeestä, Janakkalasta ja Monikkalasta. Loitsun on tallentanut Kustavi Kallio ja lausunut tai loitsinut Ulla Jokela:
"Jos sinuun on tarttunut maasta
taikka vedestä, taikka tuulesta,
taikka ilmasta taikka madon jäljistä
taikka ruumiin jäljistä
taikka sontasen ihmisen jäljistä
taikka elukan jäljistä
tai mistä on tarttunut, 
niin tarttuneelle kipu
ja sinulle rauha
ja anna sinulle terveys.
"
Vielä sata vuotta sitten, kun espanjantauti riehui rajuna Suomessakin, monissa kylissä ympäri Suomea oli parantajanaisensa, ei vain kirkkoa pitäjän korkeimmalla paikalla ja miespappia sunnuntaisin saarnaamassa ja rukoilemassa apua Korkeammalta.

Linkit:

Ulla Jokela. Tarttuneen parannus. SKVR - Suomen kirjallisuudenseura

Heidi Sommar. "Että pahat paraneisi" – loitsujen jäljillä. YLE - Elävä arkisto 21.4.2016

perjantai 3. huhtikuuta 2020

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 1093 - Kun tytöt adoptoivat lappalaispojan Heikin


Ilmoitus Hämeenlinnassa ilmestyneessä Häme -lehdessä 12.5.1921:
"Tyttöjen työtä tukemaan! 
NNKY:n tyttöpiiri on lukukauden ajan taas aherrellut hoidokkinsa espanjantaudin takia orvoksi joutuneen lappalaispojan Heikki Kangasniemen ylläpitämiseksi. Yleisöllä on nyt tilaisuus tukea tyttöjen työtä siten, että leikkikalut y.m. pienten käsien valmistamat esineet myyjäispöydiltä siirretään kotien huviksi ja hyödyksi. 
- Kaksi kaunista nukkea odottaa,kutka ovat ne onnelliset, jotka arvaamalla heidän nimensä pääsevät heidän omistajikseen. Käykää perjantaina klo 6 ip. kansakoululla arvaamassa ja ostamassa."
Elettiin espanjantaudin jälkeistä aikaa, joka sai yllättäen eniten tuhoa Lapissa. Inarissa, jossa Heikki Kangasniemikin syntyi Ägläjärven Korpiselällä jouluaattona 24.12.1918 kuolivat lähes kaikki ihmiset hoitajia ja lääkäreitä myöten.

Myös Heikin isä ja äiti kuolivat espanjantautiin. Äiti Aili Maria Antintytär Kangasniemi (os. Sarre) menehtyi 27.1.1920 ja isä Edvard Vilhelm Kangasniemi vain paria viikkoa myöhemmin 13.2.1920. Molemmat olivat parhaassa iässä alle 40-vuotiaita. Heikin lisäksi perheessä oli viisi muuta sisarusta ja kaksi sisaruspuolta, joiden kohtalosta ei ole tietoa. Saattoi olla että Heikki oli ainoa henkiinjäänyt.

Häme -lehden ilmoitus on niukan sukututkimustiedon ohella ainoa tieto niin Heikistä kuin tytöistä, jotka olivat ottaneet pojan hoiviinsa, mitä se sitten käytännössä tarkoittikaan. Avustivatko NNKY:n tytöt vain aineellisesti ja rahallisesti Heikkiä - ja kenties henkilöä, joka vastasi Heikista - vai oliko Heikki peräti tuotu Hämeenlinnaan kasvatettavaksi? Ja nuoret teinitytöt vastasivat hänestä. Ei kuulosta uskottavalta.

Sukututkimustieto on osittain ristiriitaista sen suhteen, miten Heikin lopulta kävi, sillä toisten tietojen mukaan Heikki kuoli 21-vuotiaana vuonna 1940, toisten tietojen mukaan vasta Jatkosodassa vuonna 1944. Oli niin tai näin Heikki kuoli varsin nuorena.

Hän oli kuitenkin ehtinyt mennä naimisiin ja perustaa perheen Evi Josefina Nikulan kanssa, joka oli häntä neljä vuotta vanhempi. He saivat ehkä yhteisiä lapsia. Kun Heikki kuoli, Evi meni joka tapauksessa uudelleen naimisiin ja eli vuoteen 1979 asti. Ei ole tietoa, syntyikö näissä avioliitoissa lapsia, ne kun ovat Genin (Genealogy Projects) -sukututkimusjärjestelmässä yksityistä tietoa.

Linkit:

Espanjantaudin tuhotyöt Lapissa. Viranomaisten ja silminnäkijöiden  kertomusten mukaan. Kaleva 28.2.1920

Tyttöjen työtä tukemaan! Häme 12.5.1921 (ilmoitus)

Heikki Kangasniemi (24.12.1918 - 22.7.1944). Geni (Päivitetty 2.3.2019)

NNKY:n paikallisyhdistykset haluavat torjua koronaviruksen leviämistä ja toimia viranomaisten suositusten mukaisesti. NNKY (mm. Hämeenlinna) 3.4.2020


TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 1092 - Koronaviruksen karkotusloitsu


Folkloristiikan -kurssilta sosiaaliseen mediaan karkasi 27.3. Koronaviruksen karkotusloitsu tai miksi sen sitten haluaa nimetäkin. Loitsun on laatinut alan ammattilainen, folkloristiikan professori Lotte Tarkka ja hänen väitöskirjaoppilaansa ovat julkaisseet sen Twitterissä 28.3., mistä se on levinnyt laajalle, eikä ihme, sillä juuri nythän tuota loitsua tarvitaan!

Viraalista etenemistä sosiaalisessa mediassa on edistänyt se, että toimittaja Ulla Korkatsu käänsi sen heti tuoreeltaan karjalan kielelle - sille "Kalevalan" ja ikonisen suomalaisuuden kielelle.

     *     *     *

Miss’ on tuska tuuvitettu,
kuvattu koronan koira,
liika viirus liikuteltu,
viirusilmä vaaputeltu,
tauti tappaja taottu,

saatu se sikiäin surma,
tuotu tuo tulinen tuska,
imehnisten itkettäjä,
yhteisöjen yskittäjä,
etäisyyteen yllyttäjä,
kotivaran kuolettaja?
Jos liet lapsi lepakon lapsi
emosi siivillä ylene,
isosi lentimet levitä
pois on ihmisten ihosta,
karvasta kipeän kansan.

Jos liet tuimilta toreilta,
häkkieläinten hänniltähe,
zoonoosin sokea hurtta,
omiin tuskiisi tukehdu,
häkkihin häntäsi hotase,
ettes sieltä koskaan koidu,
uudestaan et urkenisi
ennen päivän nousemista,
yö kullan kumottamista,
vuosienkin vierimistä.

Lomauttaja, lamauttaja,
digiloikan luukuttaja,
zoomi-sakkien sekotin,
teamssi-tiimien tiristin,
etätoimen tyrkyttäjä,
virtuaalin viitottaja,
hallitusten hallitsija.

Mäne huuten helvettihin,
tulisen tykin tyvelle,
talvi-taivon taakan alle,
sykerön synkkähän sylihin,
paskapadan partahille.
Pthyi.

(Lotte Tarkka 27.3.2020, Twitter 28.3.2020)

Linkit:

Kulttuurintutkijan huomioita koronaviruksesta. By Siria Kohonen. Päivystävä folkloristi -blogi 20.3.2020

Päivystävä folkloristi ( Tuukka Karlson, Siria Kohonen,
Viliina Silvonen ja Oona Simolin). Folkloristiikan professori Lotte Tarkka (@helsinkiuni) laati #kalevala-kurssilaisille #korona-loitsun! #folkloristiikka #varautuminen #covid19finland. Twitter 28.3.2020 --> loitsu

Ulla Korkatsu. Folkloristiikan professori Lotte Tarkka teki viruksen häätöön loitsun. Nyt korona huuten helvettihin! Mie kiänzin meil karjalazil omah luaduh loitsun!🖤🦇🦎🐜🕸
Sua jagua kuni himoittannoo. Twitter 30.3.2020


TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 1091 - NÄIN EPIDEMIA JA TARINAT LEVIÄVÄT KANTA-HÄMEESSÄ


Olen taas tauon jälkeen alkanut tällä viikolla kirjoittaa Häme-Wikiin, Ja mikä voisi olla juuri tällä hetkellä kiinnostavampi asia kuin korona ja siihen liittyvät kertomukset.

     *     *     *

Veera Jussila on hämeenlinnalainen kahden lapsen äiti ja Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettu, jonka mies on koronaepidemian levitessä lomautettuna. Hän kuvailee sosiaalisessa mediassa mm. Twitterissä omia tunnelmiaan maalis-huhtikuun vaihteessa.

Jussila kirjoittaa 31.3., että miten hienoa, kun Hämeenlinnan kaupunki tarjoaa ruokapaketteja koululaisten perheille, joita kriisi koettelee, myös hänen omaa perhettään.
"Mutta mitä tehdä, jos apua ei osata ottaa vastaan? Esim puolisoni mielestä minun koko talven olemattomat tulot ja hänen lomautuksensa eivät oikeuta meitä hakemaan sitä."
Tällainen on ajan henki, sillä samanlaista suhtautumista apuun on eri puolilla kaupunkia. Eniten tarvitsevat jostain syystä kavahtavat heille tarkoitettua ja tarjottua apua.

Jussila puuttuu seuraavana päivänä 1.4. ajankohtaiseen kysymykseen kasvomaskeista, joista lehdet ovat pari päivää kirjoittaneet palstametrejä. Monet Euroopan maat eivät ole pahenevasta epidemiasta huolimatta suositelleet kansalaisilleen niiden käyttöä.

Hän kirjoittaa: 
"Tämä on edelleen kinkkinen kysymys. Monessa Euroopan maassa on valjastettu kotiompelijat ompelemaan maskeja perheelle ja hyväntekeväisyyteen, Suomessa yhä toppuutellaan ja kielletään maskien ompelu. Oikea vastaus selviää ehkä vain jälkikäteen?"
Lähteet

Timo Kenakkala. Täyskäännöksiä ja uusia alkuja - Hämeenlinnassa kerätään yrittäjien
selviytymistarinoita vertaistueksi muille. Twitter 30.3.2020 ([1])

Käsityökekkerit: nopea muutos vaatii nopeita ratkaisuja (Veera Jussila). Hämeenlinna.fi ([2])

Veera Jussila. Hämeenlinna tarjoaa ruokapaketteja koululaisten perheille. Twitter 31.3.2020

Veera Jussila. Tämä on edelleen kinkkinen kysymys. Twitter 2.4.2020

Veera Jussila. Tämä tulee pian vielä pahenemaan. Twitter 1.4.2020

keskiviikko 1. huhtikuuta 2020

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 802 - Espanjantauti Hämeenlinnassa - OHJEITA TAUDIN TALTUTTAMISEEN VM 1919

Espanjantauti, jota Hämeenlinnassa näihin asti on esiintynyt verrattain vähäisessä määrin, on viime päivinä alkanut osoittaa leviämisen oireita. Niinpä on eilispäivän kuluessa kaupungin sairaalaan tuotu 4 vaikeasti sairastunutta. Samalla on tauti käynyt pahemmanlaatuiseksi niin, että sen saattaa jo todeta aiheuttaneen muutamia kuolemantapauksia. Kaikkiaan on kuun alkupuolella lääkäreille ilmoitettu 36 espanjantautitapausta. Nyttemmin piirilääkärin toimesta on varattu täkäläiseen kaupunginsairaalaan useampia sairaspaikkoja, joten pahemmin sairastuneet ovat tilaisuudessa saamaan tarpeellista hoitoa.

Taudin vastustamiseksi

on piirilääkäri kehottanut meitä terottamaan yleisön mieliin seuraavaa:

Heti taudin ilmettyä on sairaan paneuduttava vuoteelle, jossa pysyttävä siksi, kunnes tauti kokonaan on ohi. Taudin parantamisen on etupäässä rajottauduttava hoitoon,  hi'otuksen aikaanseemiseen kuuman maidon, teen y.m. avulla. Pulverien y.m. apteekkilääkkeiden nauttimisesta ilman lääkärin nimenomaista määräystä on sitävastoin kartettava. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että vatsa pysyy kunnossa. Samaten tulee sairaan syödä niin paljon kuin mahdollista ja vaikka ei olisi ruokahaluakaan etupäässä helposti sulavia ruokia. Senkin jälkeen kun kuume on ohi, täytyy sairaan pysytellä neljä päivää vuoteessa. Sairauden jälkeen on tarkasti varottava vilustumista.

on Hämeen lääninhallitus antanut seuraavat ohjeet:

1. Älä levitä taudinbasilleja ympäri huonetta varomattoman yskimisen ja aivastelemisen kautta. Pitämällä nenäliinaa tällöin suun ja nenän edessä voit sen helposti välttää, älä syle lattialle, vaan sylkyastiaan.

2. Kun olet alkanut parantua, älä jätä vuodetta liian aikaisiin ja mene liian varhain työhön. Siitä aiheutuu vaarallisia jälkitauteja. Sitäpaitsi voit silloin edistää taudin levämistä edelleen, sillä taudin basillit eivät häviä aina yhtäaikaa kun tauti lakkaa. Ole sen vuoksi jonkun aikaa hiljaa kotonasi.

3. Älä käy tarpeettomissa paikoissa, missä paljon ihmisiä on koolla. Siellä saattaa aina olla joku, joka vastikään on ollut sairaana ja sen vuoksi voi vielä tartuttaa taudin. Terveet voivat todennäköisesti myöskin levittää tartuntansa. Vältä käyntejä kodeissa, missä sairastetaan.

4. Kun sairas on välittömässä läheisyydessäsi, ole äärimmäisen varovainen. Älä mene ilman pakottavaa syytä sairaan luo. Jos vain on mahdollista, niin älä nuku samassa huoneessa kuin sairas. Aivan väärin on, että terve nukkuu samassa sängyssä sairaan kanssa.

5. Pidä asuntosi hyvin puhtaana ja tuuleta sitä usein.

6. Pese kätesi ja kasvosi useita kertoja päivässä. Jos olet koskettanut sairaaseen, puhdista silloin kätesi erikoisen huolellisesti. Älä koskettele sitä ennen sormllasi nenääsi tai suutasi.

7. Älä unohda pestä käsiäsi ennen kuin syöt. Älä juo äläkä syö samasta asiasta kuin toinen, äläkä myöskään käytä ilman edelläkäynyttä puhdistusta sitä veistä, kahvelia tai lusikkaa, jota toinen on käyttänyt. Marjat, hedelmät ja vihannekset ovat huuhdeltavat puhtaassa vedessä ennen kuin niitä syödään.

8. Pese hampaasi jokaisen aterian jälkeen ja huuhtele suusi haalealla vedellä, johon olet louottanut wähän keittosuolaa tai jollain sopivalla suuvedellä.

9. Terveydenhoitoviranomaisten ja muitten, joiden on paljon liikuttava sairaiden parissa, olisi käytettävä kaasunaamiota suun ja nenän edessä. Toinen yksinkertainen tapa estää basilleja tunkeutumasta nenään on panna pieni ohut pupulitukko kumpaankin sieraimeen. Se ei saa olla liian vahva, ettei se estäisi hengitystä, ja se on heti vaihdettava, kun se on tullut kosteaksi.

Linkki:

Espanjantauti Hämeenlinnassa. Viime päivinä leviämään päin käyden samalla pahanlatuiseksi. Hämeen Sanomat 16.4.1919

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 801 - Varma keino kaikkia kevään viruksia ja muita romostuksia vastaan

Nenänsä alusen tervasi muuan päiväläismies eräästä kylästä lähellä Joensuuta muutamia viikkoja takaperin. Talossa näet raivosi parhaillaan espanjantauti, joka oli kaatanut tautivuoteelle kaikki talonväen, ja tältä tuhoiselta taudilta säästyäkseen teki hän edellämainitun taudin vastustamiskonstin.

Terva törötti miehen huulessa useamman viikon, eikä hän raaskinut sitä saunassakaan pestä. Viimeinkin kun töissä ollessa alkoi siihen kerääntyä muutakin roskaa, täytyi miehen sitten isännän kehoituksesta pestä pois tämä outo terva. Tervan vaikutus oli siis varma, mies säilyi terveenä kaikilta romostuksilta.

Linkki:

Keino espanjantautia vastaan. Häme -sanomalehti12.8.1919