maanantai 27. syyskuuta 2021

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 1114 - Symbolista sodankäyntiä - pyhimysten ja Kolumbuksien kuvien kaatamista

Eurooppalaiset eivät halua nähdä, että Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kohtalo on asia, joka on ratkaistava ennen kuin voidaan vakavasti paneutua esim. globaaliin ilmasto-ongelmaan. Tämä merkitsee mm. sitä, että Euroopan on sanouduttava tavalla tai toisella irti USA:n toistuvista pyrkimyksistä maailman herruuteen - ja siitä, miten USA asettuu aina sotilaallisesti jotain suurta pahaa vastaan. Tällä hetkellä Kiina on pahis, Venäjä vähän pienempi.

Se mitä on tapahtunut viime vuosina  Kalifornian Sacramenton Capitol-puistossa - ja monissa muissa vastaavissa paikoissa - on enteellistä. Heikko signaali siitä mitä tuleman pitää. Alkuperäiskansat ovat toistuvasti halunneet kaataa - ja ovat kaataneetkin - kuvia, jotka ovat keskeisiä amerikkalaisuuden ja sen uskonnollisuuden kannalta.

Wikipedia
Enää ei ole itsestään selvää, että esimerkiksi alkuperäiskansojen pakkokäännyttäminen kristityksi oli sen kummemmin eettisesti kuin poliittisesti korrektia. Historiaa ollaan pyhimyspatsaiden kaatamisella arvioimassa uudelleen.

Jopa Kalifornian kuvernööri Gavin Newsom on joutunut taipumaan - ja antamaan alkuperäiskansojen edustajille oikeuden korvata Isä Junipero Serran -pyhimyspatsas, alkuperäiskansojen omalla patsaalla, mikä ei ole ollenkaan symbolisesti mikään vähäpätöinen asia. 

Vasta vuonna 2015 paavi julisti itärannikon intiaanien käännyttäjän Isä Junipero Serran pyhimykseksi. 

Hieman aiemmin itse Christoffes Kolumbus koki saman kohtalon. Kysymys kuuluukin: mihin tämä kaikki voi johtaa - ja millaisia tavoitteita alkuperäiskansat asettavat tulevaisuuden suhteen...

Esimerkiksi pelkkä ilmastokriisin ratkaisu tuskin riittää, tarvitaan paljon muutakin.

Linkit:

California to replace toppled Junipero Serra statue at Capitol with memorial to Native tribes. Los Angeles times 26.9.2021 (AP)

sunnuntai 26. syyskuuta 2021

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 826 - Saako Suomen valtio toimia lainvastaisesti?

 "Suomi on järjestänyt Syyriassa al-Holin leirillä oleville suomalaislapsille etäkoulua, kertoo Helsingin Sanomat. Yhteensä etäopetukseen on osallistunut 23 lasta.

Opetus toteutettiin lasten äitien avulla kännyköihin lähetetyin viestein. Syynä opetukseen oli, että ulkoministeriössä katsottiin perustuslain edellyttävän opetuksen järjestämistä."

Ulkoministeriön virkamiehet eivät ole ne, jotka tulkitsevat Suomessa perustuslakia. 

Toiminta on outoa flirttailua ISIS:in terroristien kanssa, eikä asiaa muuta miksikään, että he ovat Suomen kansalaisia!

Samanlaista flirttailua tapahtui Afganistanissa, jossa Suomi oli samalla puolella ISIS:in kanssa -talebaneja vastaan, mikä tuli ilmi USA:n liittolaisten alkaessa vetäytyä maasta.

Etiikka noudattaa selvästi tarkoitus pyhittää keinot -moraalia, mikä ei sovi oikeusvaltion toimintaan ollenkaan. Niin kuin ei naapurien massamurhaaminen sodaksi kutsutuissa tapahtumissa.

Linkki:

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 825 - Kasvotonta nettiriippuvuutta

Tein Päihdelinkin Facebook-riippuustestin, eikä tulos yllättänyt: 25 / 30 pistettä. Tulos oli hyvin kehno. Myönteistä sen sijaan on, että riippuvuuteni ei ollut kestänyt pitkään, mutta jouduin päätymään radikaaliin ratkaisuun. Suljin koko tilini, ainakin joksikin aikaa - ja heti alkoi helpottaa, vaikka tietysti hieman ahdisti.

Opettelin usean päivän ajan tekemään ns. tarinoita, joita tein parhaimmillaan tukun päivässä. Se oli kivaa ja toisenlaista kuin tavanomainen bloggaaminen. Siitä teki mielenkiintoisen se, etä tarina ei kestänyt verkossa katseltavana kuin 24 h, minkä jälkeen se automaattisesti siirtyi oman profiilin arkistoon. 

Tarinat ovat automaattisesti videoita, jotka kestävät muutamia sekuntteja. Lisäksi näihin videoihin saattaa upottaa omia videoita.

Loin yksinkertaisen oman genren tarinoille, joka koostui tekstistä, musiikista ja videoklipsistä. Loistava yhdistelmä kertoa kerralla paljon! Tarinaan saattoi hakea YouTubesta mitä tahansa musiikkia, mistä saattoi klipsaista muutaman sekuntin pätkän videoon.

Havahduin siihen, kun huomasin parin Face-kaverini seuraavan intensiivisesti tykitystäni, ja - ainakin tulkitsin niin - reagoivan siihen tavalla, joka harmitti. He selvästi ymmärsivät väärin postaukseni. Joten harkitsin tilannetta ja päädyin lopettamaan koko Facebookin käytön, kun en muuten pystynyt hillitsemään itseäni.

Videoiden tekemiseen koukuttuu.

Linkki:

Facebook-riippuvuustesti. Päihdelinkki.fi

lauantai 25. syyskuuta 2021

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 824 - Harhaista hybridiajattelua

Hieman ärsyyntyneenä luin Ylen toimittajan Laura Kosonen haastattelua New Yorkista Suomeen muuttaneesta Naomi Moriyamasta, jota voinee pitää kai lähinnä tietokirjailijana. Hän on kirjoittanut kaksi kirjaa Japanin ruokakulttuurista ja kolmannessa kirjassa hän kertoo mm. Suomesta ja sen ruokakulttuurista.

Moriyama asui tutkijamiehensä William Doylen kanssa 6 kuukautta Pohjois-Karjalassa, mihin Moriyama lähinnä pohjaa tietämyksensä ja kokemuksensa Itä-Suomesta ja suomalaisista, mistä hän kirjoittaa 10 / 2021 USA:ssa ilmestyvässä kirjassa "The Sisterhood of the Enchanted Forest" (2021). Tällä hetkellä 3-henkinen perhe, johon kuuluu  myös koulunsa aloittanut poika, asuvat Helsingissä.

     *    *    *

Kirjoittaja idealisoi Suomea samalla tavalla kuin suomalaiset suomikuvan luojat, joten Moriyaman kirja varmasti miellyttää niitä, jotka sokeasti uskovat kaikkeen siihen, mistä Suomea ja suomalaisia loputtomasti kehutaan. Suomihan on suomikuvan luojien mielestä paras lähes kaikessa. Ja maailman onnellisimmat ihmiset elävät Suomessa. Kuvaa Suomesta eivät himmennä synkät väkivalta- ja itsemurhaluvut tai se että Suomi on Euroopan sotaisimpia valtioita. Täytyyhän Onnelan puolustaa itseään. Ja tässä suhteessahan Suomi on kuin toinen Onnela, Yhdysvallat, jonne Naomi Moriyama muutti ennen Suomea.

    *    *    *

Tokiossa syntynyt Naomi Moriyama ei ole syntyperäinen amerikkalainen, vaikka hänet Ylen artikkelissa esitellään umpiamerikkalaisena perheenäitinä, joka ikään kuin harrastaa kirjoittamista. Tosiasiassa Moriyama ennen kirjailijaksi ryhtymistään oli - ja ehkä vieläkin on - markkinointikonsultti, jonka asiakkaita olivat johtavat muoti- ja ylellisyystavaroita valmistavat brändit. Hän ei ole siis kuka tahansa keskiverto amerikkalainen menestyneen miehen vaimo ja perheenäiti.

Kokemukset uudesta kotimaasta Suomessa ovat vaikuttaneet hänen identiteettiinsä niin kuin hänen kokemuksensa japanilaisuudesta ja amerikkalaisuudesta, joten hän ammentaa kulttuurisia aineksia ajatteluunsa ja elämäänsä niin amerikkalaisuudesta, japanilaisuudesta kuin suomalaisuudestakin.

     *    *     *

Moriyaman kokemukset USA:sta keskittyvät New Yorkiin, suurkaupunkiin, sillä missään muualla hän ei tuolla mantereella ole asunut. Siksi häneltä on jäänyt huomaamatta, että hänen ihannoimaansa luontoa ja metsää löytyy yhtä hyvin Pohjois-Amerikasta kuin Pohjois-Euroopastakin.

Kun historiassa mennään riittävän paljon taaksepäin, Moriyama olisi tajunnut, että esimerkiksi Uuden Ruotsin siirtokunta suomalaisineen perustettiin 1600 -luvulla keskelle samanlaisia metsiä, minne hän 2000-luvulla muutti tullessaan Suomeen. New Yorkiakaan ei ole aina ollut osa sitä ympäröivää  osavaltiota ja USA:a vaan sillä on oma synkkä historiansa, jota tänä päivänä ihannoidaan siinä, missä Suomen historiaakin. 

Demokratian kehto, mistä suomalaiset ottavat vielä koko ajan mallia, on monien kansojen murhien näyttämö, mikä on aktiivisesti unohdettu  Viimeisin sotaisa näyttämö on Afganistan, missä Suomen valtio oli kuuliaisesti USA:n armeijan rinnalla.

     *     *     *

Ei vain eurooppalaisia vaan myös mm. japanilaisia ja kiinalaisia muutti varsinkin 1900-luvulla koko joukko pysyvästi USA:an, paljon ennen Naomi Moriyamaa. Eikä heidän elämänsä ole ollut kovin ruusuista ennen muuta sotien aikana, jolloin USA ja Japani olivat olleet eri puolilla maailmansodissa.

2000-luvulla Japani, USA ja piskuinen Suomi on yhtenä rintamana Venäjää ja Kiinaa vastaan, mikä lienee Naomi Moriyaman identiteetin todellinen ydin ja hänen kirjansa viesti, mitä hän myy ja markkinoi.

Linkki:


Naomi Moriyama. As a New York mom living in rural Finland, I learned that freezing, rainy weather is the perfect time for an outdoor movie or hot-tub excursion. Insider 7.9.2021 (excerpt)

Naomi Moriyama. 2021. The Sisterhood of the Enchanted Forest: Sustenance, Wisdom, and Awakening in Finland's Karelia. Amazon 

lauantai 20. maaliskuuta 2021

Kaisa Happonen & Karri Miettinen: ''Ilmastotietokirja'' (2020)

''Ilmastotietokirja'' (2020) on Hämeenlinnassa hiphop -artistin uransa aloittaneen Palefacen ja lasten- ja nuortenkirjailijan

Kaisa Happosen nuorille suunnattu tietokirja, joka  sopii luettavaksi esimerkiksi maaliskuun Ilmastoviikolla 22.-27.3.2021. Kirjan tekijät ovat kysyneet pariltakymmeneltä suomalaiselta ympäristöasiantuntijalta ja -aktivistilta ilmastoon liittyviä kysymyksiä ja koostaneet sen perusteella leikekirjamaisen teoksen. 

"''Kaisa Happosen ja Karri Miettisen (Paleface) Ilmastotekokirja (2020) on rohkea, pamflettimainen nuorten tietokirja, joka tarttuu ilmastoahdistukseen konkreettisesti. Se selvittää ilmastokriisin syitä ja seurauksia ja kannustaa käytännön tekoihin lamaannuksen sijaan.''

''Ilmastokriisi on pelottava juttu ja sen ympärillä käytävä keskustelu sekavaa. Ilmastotekokirja selkeyttää kokonaiskuvaa tarjoamalla faktaa mielipiteiden sijaan, kun liuta asiantuntijoita, ajattelijoita ja aktivisteja vastaa heille esitettyihin kysymyksiin. Mukana ovat muiden muassa tähtitieteilijä Esko Valtaoja, ympäristöministeri Krista Mikkonen sekä ilmastoaktivistit [[Atte Ahokas (Ilmastolakkoilija ja -aktivisti)|Atte Ahokas]] ja Laura Kolehmainen. Viesti on selvä: jokaisen omilla teoilla on vaikutusta. Meillä on vielä mahdollisuus ja tahtoa pelastaa tämä pallo.''

''Miettinen ja Happosen Ilmastotekokirja tarkastelee ilmastokriisiä mahdollisimman monelta kantilta ja rohkeasti kiteyttäen. Lamaannuksen sijaan se kannustaa toimimaan ja käyttämään omaa ääntä yhteisen planeetan hyväksi.''" (WSOY:n esittely)

Teot tuskin riittävät

Kirjan suhtautuminen ilmastonmuutokseen hieman mietityttää. Päästöjen vähentäminen - edes äkillinen lopettaminen -  ei välttämättä ole ratkaisu ilmaston lämpenemiseen ja sen aiheuttamiin ongelmiin. Ihmisten, kansalaisjärjestöjen ja valtioiden toimista huolimatta ilmasto lämpenee vähintään kolmisen astetta ja se on vain hyväksyttävä. Kukaan ei tiedä mihin se johtaa. 

Varmaa on että luonto selviää tällaisista tilanteista tai katastrofeista niin kuin aina ennenkin. Osalle ihmisistä ei ehkä käy hyvin; ja sekin olisi hyvä sanoa suoraan, että Maapallon kantokyky ei ehkä kestä nykyistä - ja varsinkaan tulevaa - ihmismäärää. Maapallon kannalta merkittävin hiilipäästö ovat ihmiset itse.

Luonnon kantokyky on ollut hamassa menneisyydessä monta kertaa aiemminkin koetuksella ihmisen toiminnan takia. Suuret sivilisaatiot esim. maya-kulttuuri ovat kadonneet valtavien ympäristöongelmien seurauksena. Ihmisen tuhoamille sademetsille, ja ihmiselle itselleenkään, ei lopulta käynyt mitenkään. Metsät kasvoivat uudelleen ja ihmiset jatkoivat elämäänsä pienempinä yhteisöinä, osa muutti muualle. 

Pohjois-Amerikan shawnee-kansan perimätieto kertoo menneisyydestä jossain Väli-Amerikassa. Katastrofin jälkeen heimot siirtyivät eri reittejä mm. Meksikonlahden poikki itärannikolle ja kävellen sisämaahan Ohio-joen laaksoon. Shawnee-kansan tuhosivat lähes kokonaan vasta eurooppalaiset siirtolaiset 1850-luvun puolivälissä eli samaan aikaan kun ilmasto alkoi lämmetä ihmisen toiminnan seurauksena. 


Ilmaston lämpenemisessä ei ole sinänsä mitään pelättävää - ja sellaista viestiä olisi toivonut nuorille tähän kirjaankin. Ilmasto on viimeisen 1000 vuoden aikana lämmennyt ja viilentynyt 50 vuoden sykleissä. Viimeisen jääkauden jälkeen ilmasto oli Suomessa 1000 vuotta niin lämmintä, etteivät täällä kasvaneet pohjoiset  havupuut kuten kuusi, mutta jalot lehtipuut rehottivat Lappia myöten. Luonto siten kestää hyvin suuriakin muutoksia - ja pitkän aikaa - ja ihminen osana sitä.

Lähteitä

Kirjailijat & kustantaja

Kaisa Happonen & Karri Miettinen. Ilmastotekokirja. WSOY. 2020 ([https://www.wsoy.fi/kirja/kaisa-happonen/ilmastotekokirja/9789510448496])

Paleface. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Paleface])

Karri Miettinen AKA Paleface. Sukol  - Suomen kieltenopettajien liitto ry ([https://www.sukol.fi/liitto/uutiset/tilastotietoa/tilastotietoa_kielivalinnoista/miksi_kielia/karri_miettinen_aka_paleface.1729.news])

Karri “Paleface” Miettinen: ”Koronakevät on ollut mun lasten elämän ensimmäinen suuri mullistus”.

Radio Suomi 13.7.2020 ([https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/07/13/karri-paleface-miettinen-koronakevat-on-ollut-mun-lasten-elaman-ensimmainen])

Paleface. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Paleface])

Ari Pekka Sarjanto. Hätilästä hip hopin heimopäälliköksi. Hämeenlinnan kaupunkiuutiset 24.10.2014 ([https://www.hameensanomat.fi/kaupunkiuutiset/hatilasta-hip-hopin-heimopaallikoksi-1257209/])

Kirjaesittelyitä ja -arvioita

Esa Jalonen. Ilmastotekokirja arvostelu. Uusisuomi.fi 1.3.2021 20:11 ([https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/esajalonen/ilmastotekokirja-arvostelu/])

Henna Koste. Huomio, sähköpotkulaudan käyttäjä! Asiat, jotka haluat tietää kulkupelin ekologisuudesta 20.11.2020. Voice.fi ([https://www.voice.fi/ilmiot/a-199848]) 

Karri Miettinen. Paleface: Tarvitsenko tätä todella? Ostavastuullisesti.fi  27.11.2020([https://www.ostavastuullisesti.fi/paleface-tarvitsenko-tata-todella/])

Oona. Kirjoja nuorille aktivisteille ja sellaisiksi tahtoville.  Lily 10.12.2020 ([https://www.lily.fi/blogit/vahan-vahemman/ilmastotekokirja/])

Maija. Ihme ilmat! ja Ilmastotekokirja. Kirjojenkeskellä -blogi 22.2.2021 ([https://kirjojenkeskella.blogspot.com/2021/02/ihme-ilmat-ja-ilmastotekokirja.html])


Juha-Pekka Koskinen: ''Hiilijalanjäjillä'' (2021)

''Hiilijalanjäjillä'' (2021) on hämeenlinnalaisen kirjailijan ja matemaatikon Juha-Pekka Koskisen tietokirja, joka sopii luettavaksi esimerkiksi maaliskuun Ilmastoviikolla 22.-27.3.2021. Kirja perustuu sekä Koskisen omiin kokemuksiin siitä, miten ilmasto on muuttunut hänen elinaikanaan että hänen popularisoimaansa tutkimustietoon.

"Palkittu kirjailija JP Koskinen on ollut aina intohimoisen kiinnostunut säästä ja säätilojen tarkkailusta. Vesiliirtoon lopahtaneet hiihtolenkit innoittivat matemaatikon koulutuksen saaneen tilastofanin pitämään jo 1990-luvulla pedanttia sääpäiväkirjaa. Sitä tulkiten ja vankkaa nykytutkimustietoa hyödyntäen JP Koskinen avaa keskeisimmät ilmastonmuutoksen liittyvät faktat, kiistat ja tulevaisuuden skenaariot. Mukaansatempaavan pienen kirjan lukemisen jälkeen maailma ei näytä enää samalta kuin ennen. '' (Liken tiedote)

Eurooppa saattaa viiletäkin

Juha-Pekka Koskinen suhtautuu sopivan skeptisesti tai kriittisesti ilmastotieteilijöiden malleihin ja haastaa lukijansa miettimään asioita.

Onko todella niin - niin kuin  90% tieteilijöistä väittää ja uskoo -, että juuri hiilidioksidi on se, joka saa aikaan maapallon lämpenemisen vai voisiko olla kysymys samaan aikaan myös jostain muusta?

Vasta vuoden 1985 jälkeen ilmaston lämpeneminen ja hiilidioksidin määrä ovat olleet lineaarisessa suhteessa toisiinsa, mutta niin ei ole ollut aina. Se herättää monia avoimia kysymyksiä.

Kiistatonta on vain että ilmasto lämpenee ja se mitä ilmeisimmin on ihmisen toiminnan aikaansaannosta - tai vain sen tosiasian seurausta, että ihmisiä on niin paljon maapallolla. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että voisimme tehdä asialle ainakaan kovin nopeasti mitään. Jollemme sitten keksi ja kehitä hyvin nopeasti teknologiaa, joka pystyy sitomaan hiilidioksidia ilmasta keinotekoisesti. Ilmasto saattaa silti jatkaa lämpenemistään monistakin syistä, koska emme tunne tarkkaan kaikkia mekanismeja, jotka saavat lämpenemistä ja viilenemistä aikaan.

Tämä tarkoittaa sitä, että yksilöiden pienillä ja vähän suuremmillakaan ilmasto- tai ympäristöteoilla, joita koko 2000 -luvun on perätty, ei ole loppujen lopuksi kovin paljon vaikutusta siihen, miten ilmasto lämpenee. Se lämpenee vuoteen 2100 mennessä kolmisen astetta teimme tänä päivänä mitä tahansa. Ainoa asia jota voimme oikeasti tehdä on valmistautua siihen ja toivoa parasta.

Yksi kysymys, jota Koskinen ei kirjassaan käsittele ovat merivirtojen vaikutukset ilmastoon esimerkiksi Euroopassa. Jos Golf-virta pysähtyy, miltä on vahvasti näyttänyt jo vuosikymmenien ajan, ilmasto viilenee paikallisesti huomattavasti ympäri Eurooppaa. Viileneminen saattaa kestää jopa satoja vuosia. Viimeksi niin kävi 1500 - 1800 -luvuilla, jolloin oli ns. Pieni jääkausi. Samaan aikaan muualla Maapallolla ilmasto jatkaa lämpenemistään.

Lähteitä

Kirjailija & kustantaja

JP Koskinen. Hiilijalanjäljillä. Like-kustantaja ([https://like.fi/kirjat/hiilijalanjaljilla/])

Juha-Pekka Koskinen, kirjailija (kotisivu) ([http://www.jpkoskinen.com/?page_id=28])

juhapekkakoskinen. Instagram ([https://www.instagram.com/juhapekkakoskinen/?hl=fi])

Kirjaesittelyt & -arviot 

Hiilijalanjäljillä. Savurenkaita. Kirjailija JP Koskinen 25.1.2019 (blogi) ([https://jpkoskinen.wordpress.com/2019/01/25/hiilijalanjaljilla/])

Tommi Liljedahl. Hiilijalanjäljillä esittelee viiveskenaarion: tällä hetkellä ilmastoa lämmittävät 1980-luvun hiilidioksidipäästöt. Kulttuuritoimitus 08.02.2021 ([https://kulttuuritoimitus.fi/kritiikit/kritiikit-kirjallisuus/hiilijalanjaljilla-esittelee-viiveskenaarion-talla-hetkella-ilmastoa-lammittavat-1980-luvun-hiilidioksidipaastot/])

JP Koskinen - Hiilijalanjäljillä. Kirjanvuoksi -blogi 13.2.2021 ([http://kirjanvuoksi.blogspot.com/]) 

JP Koskinen: Hiilijalanjäljillä. Pikkaraisen kirjakammi -blogi 21.2.2021 ([https://pikkaraisenkirjakammi.blogspot.com/2021/02/jp-koskinen-hiilijalanjaljilla-like-2021.html])

Milla. Juha-Pekka Koskinen: Hiilijalanjäljillä. Kirjavinkit 11.3.2021 ([https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/hiilijalanjaljilla/])

Hiilijalanjäljillä. Suomen Kuvalehti / Tosiasiassa -blogi 11.3.2021 ([https://suomenkuvalehti.fi/tosiasiassa/hiilijalanjaljilla/?shared=77-48fc25eb-1]) (podcast)

Muita lähteitä

Hiilijalanjälki. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiilijalanj%C3%A4lki])

Ilmastonmuutos. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmastonmuutos])

Laske oma, yrityksesi tai kuntasi hiilijalanjälki. Ympäristö.fi ([https://www.ymparisto.fi/fi-fi/ilmasto_ja_ilma/ilmastonmuutoksen_hillinta/laske_hiilijalanjalki]

Urry, John. Ilmastonmuutos ja yhteiskunta. Vastapaino. 2013  ISBN 978-951-768-409-5 


sunnuntai 10. tammikuuta 2021

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 1111 - Shawneet

Shawneet ovat Pohjois-Amerikan alkuperäiskansa, joiden kieli kuuluu algonkinilaisten kielten ryhmään ja shawneet ovat eteläisimpiä tämän kieliryhmän edustajia. He ovat tiettävästi lähtöisin Ohiojoen laaksosta, josta olivat diasporassa 1600-luvun ns. majavasotien jälkeen, kun irokeesikonferedaatio tyhjensi laakson pohjoispuolen asutuksesta aina Suurille järville asti. Väki alkoi muuttaa takaisin 1720 -luvun alussa, shawneet ensimmäisten joukossa entisille kotiseuduilleen, mutta myös muualle laaksoon.

    *    *    *

Shawneet jäivät osittain hajalleen eri puolille lähialueita, lähelle eurooppalaisia kauppa-asemia ja -paikkoja, joiden kanssa he tekivät ilman välikäsiä kauppaa ja joiden metallista tehdyistä tavaroista he olivat tulleet riippuvaisiksi. Metstästämisessä oli luovuttu nuolista ja jousista ja siirrytty musketeihin ja ammuksiin. 

Etelässä shawneet tutustuivat espanjalaisiin, idässä Philadelphian ympäristössä, Marylandissa ja New Yorkissa englantilaisiin ja Suurten järven alueella pohjoisessa ranskalaisiin. Pääosa shawneista päätyi lopulta Pennsylvanian keskiosiin, Delaware-, Susquehanna- ja Potomac-jokien varsiin.

Pennsylvaniassa shawneet tekivät yhdessä conestoga- ja conoy-kansojen kanssa Philadelphian sopimuksen, joka tunnusti intiaanien itsenäisyyden asuinalueillaan. Suhde siirtokunnan hallintoon oli kuin isän suhde lapseen tai veljen veljeen, jotka neuvoivat ja suojelivat, mutta eivät hallinneet.

Erityisesti kauppa myönteisesti alkuperäisasukkaisiin suhtautuvien Pennsylvanian kveekareiden kanssa kiinnosti. Valkoisten levittäytyminen yhä lännemmäksi työnsi shawneita kohti Allegheny-vuoria, joiden toisella puolella oli Ohiojoen laakso. 

Ennen Suurten siirtomaasodan alku, jossa vastakkain olivat Ranska liittolaisineen sekä Iso-Britannia, Ohiojoen laaksoon muuttaneet shawneet, delawaret sekä senecoista lähteneet mingot olivat yhteistyössä keskenään ja kaikki jotka olivat lähteneet Susquehannan laaksosta.

 Kun ranskalaisten sotaonni 1758 alkoi kääntyä, delawaret ja shawneet tekivät brittien kanssa Eastonin sopimuksen, joka jätti Länsi-Virginian alueen kansojen metsästysmaiksi. Mutta ranskalaisten sotilaiden lähdettyä vuotta myöhemmin Fort Duquesnesta britit rakensivat tilalle Fort Pittin, joka oli ennemmin vankka sotilaallinen linnoitus kuin kansojen toivoma kauppapaikka.

JATKUU...

Linkit:

Shawneet. Wikipedia

Shawnee. Wikipedia

Andersson, Rani-Henrik & Henriksson, Markku. 2010. Intiaanit. Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia.